Vuosi hupenee

menee niin päin persettä kun vaan voi niin kyllä toivoo et muullalailla ois menny, paska tyyppihän mä sille olin, varmaan koskaan tuottanu hyvää mieltä, vaik se on
tosi hyvä lyyli.

Vuosi oli aivan kohtuullisen hyvä. En elä ajopuuna vaan rakennan itse oman elämäni ja silloin se on juuri sellainen kuin halua. Teen paljon työtä hyvän eläman ja läheisten hyvinvoinnijn eteen joten sattuman päälle en paljon laske.

Vuosi alkoi humalassa. Kevättä kohden käytin huumeita ja skitsoilin. Sekoilun somessa, tuskaa ahdistusta. Kaljaa, kaljaa, kaljaa.....kävin kesällä 5 päivä ajan k-suomessa. Jotain päivän reissuja... yksinää oloo ja syksyllä lähisukulaisen itsemurha. Ensi vuosi ei näytä yhtää paremmalta. Kuolema olisi iha jees.

Vuosi 2016 avasi silmäni lopullisesti. Ne muutamat sanat ja loukkaukset jäi lähtemättömästi ja lopullisesti mieleen. Ei mitään aihetta enää minkäänlaiseen yhteydenpitoon, koskaan. Ei edes vahingossa. Sitä ihmettelen, että vuosia sitten arvioin ihmisen niin väärin. Yleensä olen parempi ihmistuntija, mutta hänen kanssa menin "halpaan". Onneksi kaikki päättyi. Päättyi miten päättyi. Kirpeesti. Ihan sama.
Täytyy myöntää, että muutamat loukkaukset kirpaisi todella kovasti. Ne päättivät kaiken yhteydenpidon ja oikeutetusti poistin hänet kaikista kontakteistani lopullisesti.
Puistattaa kaikki vieläkin.
Kajosi johonkin todella yksityiseen elämääni todella törkeällä tavalla. Anteeksiantamatonta. Huh, vieläkin haukon henkeä kun ajattelen asiaa.

Jos tätä luet, tiedoksi, elämäni on oikein hyvää ilman sinua. Vietän vuoden viimeiset tunnit upean kotitaloni kattoterassilla bileissä hyvien ystävieni kanssa uuttavuodenvaihdetta vastaanottaen. Vietän alkotonta vuotta, habitus on muuttunut niin ulkoisesti kun sisäisesti. Totta, et edes tunnistaisi minua enää. Elämä on tällä hetkellä hyvin, etenkin kun sinä et ole enää osa sitä. Harrastukset, liikunta ja työelämä tasapainottavat sopivasti toisiaan.

Biisivalinta: Lauri Tähkän Sinä olet minun


Alussa jo, tän lopun mä tiesin
mut suruista viis, sut omaksi vaadin
Näinhän mä sen, sä et voisi jäädä
käymässä vain on tuollaiset täällä
nyt aika on mennä

Kertosäe:
Sinun, minä olen sinun
mee sun luojalles kertomaan
Minun, sinä olet minun
vaikka pois nyt sua kannetaan

Satuja vain, no kuka sen tietää
mut julma hän on, ken tällaista sietää
Kirottu mies, sut matkaasi saattaa
kellot jo soi ja ystävät oottaa
mut lupaatko muistaa

Kertosäe:
Sinun, minä olen sinun
mee sun luojalles kertomaan
Minun, sinä olet minun
vaikka pois nyt sua kannetaan

Ja varmista että hän käsittää
mitä hän varasti taas
Palasen kauneinta elämää
tuli näin tuhoamaan

Ja katsokkin että hän tajuaa
ettei mun kotiini voi
murtautua kuinka haluaa
ja ryöstää mun rakkainta pois

Kertosäe:
Sinun, minä olen sinun
mee sun luojalles kertomaan
Minun, sinä olet minun
vaikka pois nyt sua kannetaan

Kun voisi vuoden pyyhkäistä pois. Ensin taivaisiin nostattavat tunteet ja sitten tyhjää...pitää oppia unohtamaan ja heittäytyä elämään, rakkauteen...ja onneksi on harrastukset ja rakkaita ystäviä!
Kohta tehdään lupauksia....tiedän jo että uudesta vuodesta tulee parempi.

Oli kyllä vuosi jonka olisin halunnut jättää väliin. Paskaa lähes koko vuosi. Tunnen edelleen olleeni narri jollekin. Ne selitykset eivät mene läpi. Olen oppinut ja toisaalta kasvanut. Nyt koen että piti tämäkin kokea. Nyt todella ymmärrän kun kerroit siitä alistumista mihin johtaa. Olet tehnyt saman minulle. Laitoit tilanteeseen josta ei ole pääsyä pois. Osin itse olen syyllinen tilanteeseen sen myönnän. Olen joutunut lisää keksimään valheita vuoksesi. Olen päässyt pikkuhiljaa sinun oukuista irti. Et enään pompota kuten luulet. Ehkä ensi vuosi on parempi kun en anna enään sinun vaikuttaa minuun. Ja aloitan uuden elämän. Oppina otan tapahtuneen. Samoin opin miten ihmiset toimivat paskoissa asioissa. Osaat sinäkin todella vittuilla. Enään se ei vain vaikuta kuin aikaisemmin. Irti olen päässyt ja helpottaa. Kohti uutta vuotta ja elämää.

Vuosi meni hyvin. Täällä en ole kaivannut ketään. Jos olen kaivannut niin muualla sitten. Tänne saatoin joskus kirjoittaa ja sekin on jäänyt jo taa.

En aijo kaivata ketään, annan virran viedä mihin vie. Matkasta tulee hankala jos on kokoajan tökkimässä airoja pohjaan :)

Tulipahan piipahtamaan, mä toivon teille kaikille hyvää loppuvuotta. Alkakoon uusi vuosi hyvin, niin että jokaiselle riittää terveyttä, jaksamista, iloa ja rakkautta. Siinä on jo paljon toivottu, kannattaa olla kiitollinen jos yksikin noista toteutuu.

Tietysti toivon hänelle myös, vaikka en sitä pääse koskaan sanomaan. Hänellä oli erityinen paikka mun sydämessä, en tiedä miksi. Pus<3

Ei mitään hyvää ollut koko vuodessa.

Koko vuosi.

Rikkoi kaiken lopullisesti.

Yksi asia loppui, toinen alkoi. Niin kai se elämän kulku on.

Vuosi 2016 yllätti totaalisesti, hyvässä ja pahassa. Ja jää mieleeni Hänestä. Vuoristoratavuosi! Päällimmäisenä positiiviset fiilikset kuitenkin.

Siis hullun mainehan on ikuinen kuinka mikään voisi mennä haluamallaan tavalla? Miten millään on enään mitään merkitystä? Loppuelämä on pelkkää vittuilua.

Ei mennyt. Hän on ainut asia elämässäni, jota jättäisin kokematta, jos saisin elää elämäni uudestaan. Särki, hajotti, haukkui, käänsi kaiken mun syyksi, haukkui valehtelijaksi.... eikä koskaan pyytänyt anteeksi. Kaikki mun tuska vain siksi, ettei toinen pysty näkemään vikoja itsessä. Jättäisin tapaamatta, sillä ainut mikä oon tästä oppinut on se, ettei kenenkään voi luottaa. Etenkään sellaiseen, joka ei luota kenenkään.

Eikä tarvi omia tätä kenenkään. Naiselta tää Keski-Suomesta, J alk. kaupungista.

Vuosi ei ole mennyt kaikilta osin, siten kuin olisin toivonut, kun edelleenkään en ole päässyt yhteyteen sen tietyn miehen kanssa.

Mutta en voi valittaa, kun juuri kuulin tuntemastani nuoresta naisesta, jolle oli sattunut vuoden kuluessa tosi ikäviä tapahtumia. Joskus elämä antaa liiankin rankalla kädellä kaikkea pxskaa....

On hyvä, etteivät asiat edenneet kanssaan. Hän olisi joutunut kyyneltenpyyhkijäksi.