Ja tämä on niin totta. Nyky-Suomessa.
http://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/havainto-yrittämisestä-suomessa-”sosiaaliturvan-ihmemaa-ei-juurikaan-poikkea-edukseen”/ar-BBxG1Zj?li=BBr5KbI&ocid=mailsignout
http://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/havainto-yrittämisestä-suomessa-”sosiaaliturvan-ihmemaa-ei-juurikaan-poikkea-edukseen”/ar-BBxG1Zj?li=BBr5KbI&ocid=mailsignout
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitääkin muuttaa että aina kannattaa yrittää.
Sosialietuudet ovat liian hyvät kun ihmisten ei kannata edes yrittää tehdä töitä.
Liian moni nuori aikuinen on sanonut mulle ettei viitsi lähteä töihin kun pärjää ilmankin.
Itketään ja parutaan kun noita kannustinloukkuja puretaan, se vain on ainoa oikea tie eteenpäin.
Jokaiseen kaupunkiin ja kuntaan parakkiasuntoja sosialiturvan varassa eläville.
Heille kustannetaan erittäin edullinen ruokahuolto ( ei välttämättä maukkain).
Ne jotka haluavat parempaa elämää joutuisivat tekemään töitä sen eteen.
Töitä löytyy kun sosialikulut saadaan pudotettua murto-osaan ja sitä kautta verot yms. maksut putoavat, pienemmälläkin tuloilla jää käteen mukavasti.
Kaikki voittaisivat (no ei ehkä sosialipummit)
Usko siihen, että työpaikkoja kyllä löytyy kunhan työttömiltä otetaan pois perustoimeentulomahdollisuuskin, näyttää olevan sitkeää.
Ihan muutamaan harvaa poikkeustilannetta lukuunottamatta työtä, josta maksetaan selkaista palkkaa, jolla tulee toimeen, kannattaa taloudellisessa mielessä varmasti ottaa vastaan. Ja näin kyllä lähes aina tapahtuukin. Jos ei, niin on hyvä katsoa peiliin tai olosuhteisiin, miksi avoimeen työpaikkaan ei saada työntekijää.
Ihan toinen juttu sitten onkin, jos työllä ei pysty itseään elättämään edes sen vertaa kuin inhimillisen minimitason eli lähinnä todella yksinkertaisen ruoan ja halvan syrjässä sijaitsevan vuokra-asunnon takaava sosiaaliturvakin. Useinmiten sosiaaliturva ei riitä edes tähänkään, jos sitä on joutunut 'nauttimaan' vähänkin pidempään. Onneksi ruokajonoja ja muita ilmaisruokaa tarjoavia vapaaehtoisia on olemassa.
Jos taasen joku kieltäytyy jatkuvasti työstä, josta saisi toimeentuloon riittävää ansiotuloa, niin nämä tapaukset eivät takuulla ole niitä, jotka yrittäjiä tai työnantajia kiinnostaa työntekijöinäkään. Onneksi nämä ovat selkeästi vähemmistö. Näitä kai tarkoititkin tuolla 'sosiaalipummeilla'.
En itse ole vielä tavannut enkä tiedä ketään tervettä ja 'normaalia' ihmistä, jonka tavoite elämässään on elää loppuelämänsä sosiaaliturvan varassa.
Sen sijaan kyllä valitettavasti muutamia itsensä täysin 'hukanneita' nuoria, joilla ei ole mitään kiinnostusta mihinkään, ei tavoitteita. Tuskin heidänkään motivaatiota sillä parannetaan, että minimitoimeentulokin lakkautetaan. He eivät ole tässä mielessä 'normaaleja', vaan kuuluvat jokinlaisen henkisenkin tuen kohteeksi. En ole alan asiantuntija, joten en osaa sanoa millaisen. Joka tapauksessa heidän jättäminen oman onnensa nojaan johtaa melkoisella varmuudella ikäviin seurauksiin meille kaikille.
Voi kuitenkin hyvin kysyä, palkkaisitko sinä tällaisen henkilön? Et, no en minäkään. Siinähän se pointti jo olikin eikä tarvinne enempää ihmetellä...
Missasitte jutun pointin - tässä asia vielä uusiksi. On kyse yrittäjyydestä, ei muusta.
http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228570-yrittajyyden-pitaa-olla-vaihtoehto-myos-muille-kuin-hyvin-toimeentuleville