Ama vielä voimissaan!

Ama on tehty parhaista tervaskantoaineksista.

Kivaa kun poikkesit!
Kyllä palsta ihan kunnossa on, asiat vaan vähän reistaavat.
Tuoppa jotain avartavaa näkemystä tilanteeseemme. Ihan ystävällisesti pyydän, en siis määrää.

Jotain valoisampaa on tulossa kun päivämme taas pitenevät.

Tervetuloa parantamaan palstan kirjallista antia! Annat uskoa palstan tulevaisuuteen!

Kuin raikas tuulahdus meille on Aman terveiset järveltäsi. Eihän sillä väliä, jos ahvenet narrailevat, saahan siinä olla Luonnon kuunteluoppilaana, ihan omana itsenään. Luonnolla on aina meille kerrottavaa, emme vaan aina malta kuunnella emmekä ottaa opiksi. Olet sentään avoimin korvin koulunpenkilläkin nököttänyt, kun tuo runo elää vielä mielessäsi. Runo puhui Sinulle, opettajan arvostelut saat unohtaa , ja muidenkin arvostelut.

Olen kuorossa laulanut tuota Koskenniemen sanoittamaa kansansävelmää, siitä on monta sovitusta ja upeita tulkintoja. Aina se koskettaa , ihan viiltää ehdottomuudellaan, luonnon laeillaan, yksinäisyyden kokemuksillaan. Villisorsa viluissaan vaikeroi, ei löydä emoaan, luonnonlaki on poikasten erkaantua omilleen. Ihminen on ensisurunsa kertonut kotijärven aalloille ja sinne maailmalta kaipaa.

Toivotan Sinulle edelleen sinnikästä ja valoisaa mieltä, terveyttä , hyvää tulevaa vuotta !

Hei Ama!
Sinulla on monta koskettavaa maisemaa kun asut järven rannalla. Talvella pilkillä kesällä verkoilla tai ongella, luonto on auttamassa ruossa ja hyvin monessa muussa elämälle tärkeissä asioissa. Osaat nauttia ja käyttää hyväksesi noita elementtejä niinhän ne toki on tarkoitettu.
Kesällä onginta ja talvella pilkkiminen, siinä samalla ajatella elämän suuria asioita Luojan sinisen taivaan alla. Niinkuin monesti oma mielikin temppulee antaa luonto temppuilematta meidän nauttia lahjoistaan joko runsaasti tai joskus palataan kalakori tyhjänä miettimään luonnon salaisuuksia.
Itse olen metsäihminen kun joku harmittaa tai on hyvä olla on aina metsä se joka tasottaa mielen laineet, se kuuntelee ja auttaa, se säestää upeilla ilmauruilla mielentilan purkaukset. Kesäisin siellä on elämää enemmän kuin kaupungeissa, ääntä ja sirkutusta niin paljon ja aina mahtuu sinne ihminen kuulijaksi.
Kiireellä ei metsään kannata mennä että vain lenkkeilee, siellä on 'isäntäväen kunniaksi' istahdettava ja seurattava kaikilla aisteilla tapahtumia, lähestymisiä palokärki haluaa lähempää tuttavuutta, pyörii puun rungolla ja tulee samalla lähemmäksi.
- Niin Ama kiva että liikut maisemissa, välillä hiljaiseloa ja sitten tapailemaan tänne kamuja!

Vieläkö Aman puoliso on elossa,
kerroit aikoinaan oais-hoitajan osastasi,

Ap mainitsi alun Villisorsa kouluajan lauluista. Hiukan mollivoittoinen. Muistan sävelenkin ja osan sanoista. Näkyy Tapsakin sen esittäneen.

En saanut linkkiä siirretyksi, vaikka kuuntelin T.Rautavaaran kansanlaulun hakukoneelta.

Mukava lukea Sinusta pitkästä aikaa. Kyllä ne pilkki-ilmat vielä ensi vuonna paranevat, mutta siihen mennee vielä pari kuukautta. Ehkä sitten rantakaan ei enää ole niin autio.

Ama on hoikka ja jäntevä, ilo silmälle. Niin kaunis tukkakin.

Kiitos teille kaikille yhteensä ja jokaiselle erikseen mielipiteistänne.Oli ihanaa kulkea taipale vanhoissa sekä uusissa muistoissa,haleja ja Ihanaa Uutta Vuotta!
Olemme saaneet elää tässä kaunissa Isäinmaassamme lähes sata vuotta itsemääräämisoikeuden saaneina.Se jos mikään antaa potkua elämään ja luo uskoa tulevaisuuteen.Ja todella ei se rantojen autius,kuten Nettivaari toi asian esille,olekkaan niin
koskettava.
Kesämökkiläiset saapuvat ja amakin näkee taas autoja ja ihmisiä.Toivottavasti saapuu myös se Jämsänäijä,rakas selkälokkini,joka on tuonut iloa elämääni yli viisitoista vuotta.

Kyllähän ne terveyskeskuksessakin joskus kyselevät,että vieläkö yksin asut siellä korvessa,
johon vastaan,että minne sitä nyt kotoaan lähtisi??
Kremaatorioon suuntauttuu matkani,sitten kun on sen aika.Saattaa olla että Nokian kotikin
tulee jossainvaiheessa kysymykseen.Se vain on vähän turhan ahdas,minulle isolle koiralleni ja kymmenen kiloiselle Karviaiselle.
Mieheni on haudattu Tampereelle,että haudalla pystyn todella harvoin käymään,kun autoton olen,Mutta eikö se ole parempi,kun se ihminen on sydämessä,päivän askareissa,kuin siellä hautapaaden alla?
Näin Joulunaikaan se se tunne ja ikävä tuntuu eniten meillä kaikilla.

No nyt meni muistelunpuolelle,mutta onhan sekin rikkaus,että muistaa vielä.
Toi luonto ja linnut,niitä villisorsiakin tuli ruokittua kesällä,eihän niitä saisi ruokkia,mutta
kyllä ne lentokykyisinä emonsa johdolla lähtivät,ennenkuin tussarit alkoivat paukkumaan.
Metsä hyödynsi minua yli sadalla kilolla puolukoita.Tein tuoremehua valtavat määrät ja
hillopurkkejakin löytyy melkoinen määrä kellarista.
Oli todella ilo kulkea taival kerallanne,nyt täytyy pilkkivehkeitä alkaa kunnostamaan ja
eikun pilkille pyyhältää ama

Mitenkäs miesasiat ovat edistyneet? Yritystähän on kai ollut. Miten on tullut vastakaikua?

Vuosi Uusi Uljas on alkanut. Amalle Hyvää ja Onnekasta Uutta Vuotta 2017.😊
Terveisin jakolasku