Isänmaallisuus

Suomen kansallinen herääminen syntyi 1700-1800-luvulla, kun maan ensimmäinen kotimaisen historian tutkija Henrik Gabriel Porthan oli kasvattanut sen sukupolven, joka lopulta aloitti maan itsenäistymiseen johtaneen työn.

Suomen poliitisen nationalismim isänä pidetään Johan Vilhelm Snellmania, jonka ansiosta suomen kieli nousi ruotsin rinnalle ja maa sai oman rahan. Ensimmäinen näkyvä itsenäisyysmies oli eversti Yrjö Maunu Sprengtporten, jonka vaihtoehtona Ruotsin ja Venäjän vallalle oli Suomen itsenäisyys.

Mitä nationalismi - sitä pidettiin sisältönsä puolesta pahana sanana jo yllä mainittujen herrojen aikaan, joten hyvässä seurassa ollaan - Sinulle tänä päivänä merkitsee?

Joillekin kansallismielisyys on sitä, että kritikoidaan ja vastustetaan siirtolaistulvia ajavaa politiikkaa. Nämä nk. maahanmuuttokriittiset ryhmät tuntevat itsensä nimellä "kansallismieliset", tuttavallisemmin "kämyt".

Vanhimpia isänmaallisia ryhmiä ovat ne, jotka näkevät tärkeimpänä asianaan suomen kielen aseman. Aikoinaan niille oli merkityksetöntä kuulutaanko Ruotsiin vai Venäjään, kunhan suomen kielen asemaa parannetaan. Tämän päivän aitosuomalaiset eivät edelleenkään ota kantaa muuhun kuin suomen kielen asemaan suhteessa ruotsiin.

Jotkut toteavat olevansa "aidosti isänmaallisia, eivätkä vain leikkivänsä sitä", koska hänellä tai kaverillaan oli päällään vanhan jääkiekkoilija Timo Jutilan pelipaita. Urheilun kautta itsensä isänmaalliseksi näkevät ryhmät lienevät myös suurimpia ja vanhimpia kansallismielisiä ryhmiä.

Hieman oudompiin itseään isänmaallisiksi kutsuviin kansalaisiin ja kansalaispiireihin kuuluvat ne, jotka suomalaisuuden sijasta ihailevat Saksaa. Tunnetuin tämän lajin "nationalisti" oli turkulainen Pekka Siitoin.

Isänmaallisista ryhmistä mainittakoon vielä maanpuolustusjärjestöjen ja harrastajien joukko. Nämä seuraavat sotilasasioiden foorumeita, osallistuvat reserviläistoimintaan, lukevat sotahistoriaa, keräilevät militariaa ja juhlivat puolustusvoimia koskevia vuosipäiviä. Olin itse mukana tässä joukossa monia muistorikkaita vuosia..

Tällä hetkellä nationalismi merkitsee minulle sitä, että tutkitaan Suomen historiaa pitkältä ajalta. Siitä saa mielenkiintoista taustaa ja perspektiiviä, jota vasten katsella nykypäivän tapahtumia. Suomen historia tarjoaa valtavasti esimerkiksi sellaista tietoa ja ajatuksia, jotka sotivat eurohurmoslaisuutta vastaan, NATO:sta puhumattakaan. Monet asiat ovat toistuneet vuosisatoja..

IPU:n miehille ja meille muille itsenäisyyteen myötämielisesti suhtautuville pitäisi olla selvä, että Suomen historian tutkiminen on arvokkainta nationalismia.

Haluan kuulla ja havaita, että Suomen historian tutkiminen on IPU:ssa muotia.