Kaksi erilaista syytä, miksi euro epäonnistui – ja lopulta hajoaa
Muissa euromaissa ja varsinkin euroalueen ulkopuolella suuri joukko euroon ja rahaliittoon perehtyneitä taloustutkijoita on tuominnut euron ja rahaliiton vakavasti valuvikaisiksi rakennelmiksi rahaliiton valmisteluajoista alkaen.
Eurokriisi on osoittanut kritiikin oikeaksi ja korostanut valuvikojen vakavia haittoja. Siksi eurokriisi on voimistanut taloustutkijoiden kritiikkiäkin.
Yksi kuuluisa ja kaukoviisas euron ja rahaliiton arvostelija oli vaikutusvaltainen brittiekonomisti Wynne Godley, joka kuvaili jokseenkin tarkoin euron kriisiin johtavat valuviat jo vuonna 1992 London Review of Books -laatulehteen laatimassaan kritiikkiartikkelissa. Hän jatkoi rahaliiton kriittistä tarkasteluaan laajoissa tieteellisissä artikkeleissa, jotka osaltaan saattoivat ”säästää” Britannian eurolta.
Godleyn kritiikki rakentui oikeastaan samoihin rahaliiton keskeisiin ongelmiin, joista olivat aiemmin varoittaneet EU:n omatkin rahaliiton varhaiset valmisteluraportit, kuten vuonna 1977 julkaistu MacDougallin raportti.
Toinen kuuluisa ja kaukaa viisas euron rakennevikojen arvostelija oli yhdysvaltalainen talousnobelisti Milton Friedman, joka varoitti esimerkiksi vuonna 1997 euron haittojen herkästi kääntävän euromaiden poliittisen yhdentymisen hajaannukseksi.
Varoituksista huolimatta keskenään kovin erilaiset maat perustivat rahaliiton, vaihtoivat omat kansalliset valuuttansa yhteiseen euroon ja luovuttivat raha- ja valuuttapoliittisen päätösvallan yhteiselle keskuspankille EKP:lle mutta jättivät muun talouspolitiikan hajalleen euromaiden kansallisille päättäjille.
Moni länsimainen tutkija ”ennusti” Neuvostoliiton hajoamisen vasta tämän tapahtuman jälkeen, mutta euron hajoamista moni ennustaa jo ennen kuin tämä on totta. Tosin tällaisissa ennakoivissa ennusteissa ajankohta jää väistämättä avoimeksi.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005027165.html
Muissa euromaissa ja varsinkin euroalueen ulkopuolella suuri joukko euroon ja rahaliittoon perehtyneitä taloustutkijoita on tuominnut euron ja rahaliiton vakavasti valuvikaisiksi rakennelmiksi rahaliiton valmisteluajoista alkaen.
Eurokriisi on osoittanut kritiikin oikeaksi ja korostanut valuvikojen vakavia haittoja. Siksi eurokriisi on voimistanut taloustutkijoiden kritiikkiäkin.
Yksi kuuluisa ja kaukoviisas euron ja rahaliiton arvostelija oli vaikutusvaltainen brittiekonomisti Wynne Godley, joka kuvaili jokseenkin tarkoin euron kriisiin johtavat valuviat jo vuonna 1992 London Review of Books -laatulehteen laatimassaan kritiikkiartikkelissa. Hän jatkoi rahaliiton kriittistä tarkasteluaan laajoissa tieteellisissä artikkeleissa, jotka osaltaan saattoivat ”säästää” Britannian eurolta.
Godleyn kritiikki rakentui oikeastaan samoihin rahaliiton keskeisiin ongelmiin, joista olivat aiemmin varoittaneet EU:n omatkin rahaliiton varhaiset valmisteluraportit, kuten vuonna 1977 julkaistu MacDougallin raportti.
Toinen kuuluisa ja kaukaa viisas euron rakennevikojen arvostelija oli yhdysvaltalainen talousnobelisti Milton Friedman, joka varoitti esimerkiksi vuonna 1997 euron haittojen herkästi kääntävän euromaiden poliittisen yhdentymisen hajaannukseksi.
Varoituksista huolimatta keskenään kovin erilaiset maat perustivat rahaliiton, vaihtoivat omat kansalliset valuuttansa yhteiseen euroon ja luovuttivat raha- ja valuuttapoliittisen päätösvallan yhteiselle keskuspankille EKP:lle mutta jättivät muun talouspolitiikan hajalleen euromaiden kansallisille päättäjille.
Moni länsimainen tutkija ”ennusti” Neuvostoliiton hajoamisen vasta tämän tapahtuman jälkeen, mutta euron hajoamista moni ennustaa jo ennen kuin tämä on totta. Tosin tällaisissa ennakoivissa ennusteissa ajankohta jää väistämättä avoimeksi.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005027165.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.