Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa
maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia.
Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29,
Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta.
OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries ilmenee,
että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa,
tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Tällä saamme EUn kalleimman ruokakorin ja lainaamme miljardeja euroja,
jotta tämä ruletti pyörisi.
maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia.
Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29,
Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta.
OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries ilmenee,
että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa,
tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Tällä saamme EUn kalleimman ruokakorin ja lainaamme miljardeja euroja,
jotta tämä ruletti pyörisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitähän tämän jälkeen tehdään maatalousmaalle,jos viljelystä tehdään tukien poistolla kannattamatonta.Maataloudella luottoja n.3,7 miljardia.Saiskohan maatalousmaan reilu 2 milj.ha myytyä kiinalaisille,jotka tarvitsevat ja etsivät epätoivoisesti ostokohteita.Meillä myös viljelijöiden omistama jalostusteollisuus,jolla paljon hyviä innovaatioita.Tästä saisi varmaan hyvän ja kiinnostavan myyntikohteen.
Ajatelkaa aina myös tuollaisten tukipoistopuheiden rinnalle jälkihoito!