Juttu on siis tämä.
Tein eilen raskaustestin, joka olikin sitten yllätykseskseni positiivinen.
Minä ja poikaystäväni olemme vielä aika nuoria molemmat 17v ja en koe olevani valmis äidiksi. Ollaan siis oltu useasti yhdynnässä ja aina käytetty ehkäisyä mutta nyt siis ehkäisy petti ja vahinko pääsi tapahtumaan. En tiedä miten kertoa poikaystävälleni tästä joten tarvitsen mielipiteitänne teiltä kokeneemmilta. Asun siis kotona äitini ja isäni kanssa ja poikaystäväni asuu melkein naapurissa.
Apua mitä mun kannattaisi tehdä... mua pelottaa... Pelkään sitä että elämäni mjuttuisi rajusti lapsen myötä ja että en sopeutuisi siihen uudenlaiseen elämään vielä.
Tein eilen raskaustestin, joka olikin sitten yllätykseskseni positiivinen.
Minä ja poikaystäväni olemme vielä aika nuoria molemmat 17v ja en koe olevani valmis äidiksi. Ollaan siis oltu useasti yhdynnässä ja aina käytetty ehkäisyä mutta nyt siis ehkäisy petti ja vahinko pääsi tapahtumaan. En tiedä miten kertoa poikaystävälleni tästä joten tarvitsen mielipiteitänne teiltä kokeneemmilta. Asun siis kotona äitini ja isäni kanssa ja poikaystäväni asuu melkein naapurissa.
Apua mitä mun kannattaisi tehdä... mua pelottaa... Pelkään sitä että elämäni mjuttuisi rajusti lapsen myötä ja että en sopeutuisi siihen uudenlaiseen elämään vielä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Teiniäidit- ja isät palstalla käydään keskustelua tästä aiheesta.
Poikkea sinne.
Moikka !
Minä suosittelisin kääntymään ammattitaitoisen ihmisen puoleen, koska lähipiirissä ja erilaisilla palstoilla asioihin ei aina suhtaudu niin neutraalisti, puolueettomasti.
Jos sinä et ole valmis äidiksi, niin silloin sinä et ole eikä siinä ole mitään tuomittavaa - näitä vahinkoja ikävä kyllä tapahtuu.
Täältä löytyvät ne varsinaiset asiantuntijat!
http://www.iltalehti.fi/perhe/2016101022442517_pr.shtml?_ga=1.238392000.1556044151.1435050716
Kiitos näistä vastauksista!
Tänään kerroin jo äidille ja juteltiin asiasta huomenna olisi tarkoitus kertoa poikaystävälle
Tuohon edelliseen viestiin lisäisin vielä että mietimme äidin kanssa että aportti olisi hyvä vaihtoehto, sillä minä ja poikaystäväni ollaan sellaisia että tykkäämme käydä paljon keskrnämme ulkona ja viettää aikaa kahdestaan lapsi toisi meille paljon stressiä. Olemme itsekkin keskenämme muettineet lasten hankkimista vasta kun koulut on käyty loppuun ja olisimme kumpikin oikeisssa töissä. Ihanaa on kuitenkin se, että vanhempani ottivat asian oikein hyvin vaikka kyllä äitini ensin hieman järkyttyi, mutta tukee minua silti, myös isämi tukee minua... uskon että minä ja poikaysttäväni pystymme keskustelemaan asiasta ja keksimme varmasti oikean ratkaisun. Äitini kanssa menemme huomenna lääkärille ja hommaamme mulle e-pillerit ettei tule uutta vahinkoa. Lapsen hankimme vasta kun olemme siihen oikeasti valmiita. KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!
Laitan kuitenkin erään kirjoituksen, jossa oli tehty abortti.
menneisyydenabortti
"27.9.2016 22:28
Jos olisin tyttäresi äiti en missään nimessä antaisi hänen tehdä aborttia! Myönnetään itse tein sen viisitoistavuotiaana ja kadun sitä, josta päästään ensimmäiseen huonoon puoleen: jos teet kerran abortin voi olla että myöhemmin lapsen hankkiminen osoittautuu vaikeaksi. Olemme mieheni kanssa yrittäneet noin viisi vuotta vauvaa mutta ei ole tärpännyt edes lapsettomuushoidoilla eikä keinohedelmöityksellä. Olen ollut elämäni aikana raskaana kahdesti ja toisella kerralla päädyi aborttiin ja ollessani 20 sain keskenmenon viikolla 19. Alun saanut lapsi ansaitsee elää! Joten abortit pitäisi kieltää lailla. Olit sitten 10 tai 70 uskon että pystyy lapsesta huolehtimaan kun kerta osaa seksiäkin harrastaa. Äitiys ei katso ikää. Tulin kai tässä asiassa järkiini kun kuulin lääkäriltä että aikaisempi aborttini voi olla syy lapsettomuuteeni. Luulin että en ole valmis, vaikka olisin ollut. Koska vain voi olla valmis äidiksi".
Siinä kun on tämäkin puoli.
Teette niinkuin teette. On hyvä kuitenkin olla tietoinen seurauksista joita voi olla.
Tuo "stressin" tuominen nyt ei voi olla oikeastaan syy. Takuulla äitisi auttaisi.
Juttelin tänään pitkään ja hartaasti poikaystäväni kanssa ja hän tukee minua ja puhuimme kaikista vaihtoehdoista ja vaikka päätyisimmekin aporttiin niin päätös ei ole kummallekkaan kauhean helppo.
Päätimme poikaystävämme kanssa pitää lapsen. Kerroimme siitä tänään myös vanhemmillemme. Poikaystäväni saa muuttaa väliaikaisesti meille kun olemme muutenki pian muuttamassa yhteen hän asuu siis meillä minun kansdani ensiviikosta ainakin siihen saakka kun löydämme yhteisen kodin.
Vanhempani lupadivat auttaa lapsen hoidossa ja opettaa alussa kaiken tarpeellisen myös poikaystävälleni.
Kun olen nyt koko eilisen päivän ja yön tätä asiaa muettinyt poikaystäväni kanssa niin päädyimme pitämään lapsen.
Saamme asua toki meillä niin pitkään kuin haluamme mutta olemme miettineet muuttavamme omillemme mutta äitini toivoo meidän asuvan heillä vielä siihen saakka kun lapsi syntyy jaa pari kuukautta ainakin sen jälkeenkin.
Lähtökohtana pitäisi olla sen, että jos lapsia hankiii, heidät itse elättää. Te ette siihen pysty.
En usko tähän tarinaan pätkääkään. Luultavasti tarinan tarkoitus oli taas kerran julistaa sitä, että aborttia ei kannata tehdä ja sitä, että teinivanhemmaksi ehdottomasti kannattaa hankkiutua.
Ylempänä oleva jonkun suuren filosofin teksti siitä, että jo 10-vuotias lapsen kanssa hyvin pärjää on lähes sairaalloinen. Käytännössä nämä tekstit taitavat tulla kaikki yhdestä ja samasta sylttytehtaasta.
Ai kun ihanaa!
Olen onnellinen teidän puolestanne!
Ei mikään maailmassa ole parempaa kuin pieni lapsi! Ja kun vanhempasi auttavat.Usko että hekin tulevat olemaan onnesta sekaisin!
Kun teillä on sitten se oma pesä/koti ja vauveli, niin kyllä se kaiken voittaa.
Älä usko tuon "hulluksionmennyt"-raukan juttuja.
Tottakai te selviätte kaikesta, koko suku oottaa ja auttaa!
Onnea!
Kiitos sinulle voiettäihanaa.
Kukaan muu suvustamme ei tosin vielä tiedä kun minä ja äitini ja isäni ja poikaystäväni jaa hänen vanhempansa vain tietät tästä lähipiiristä. :) kiitos tsemppaavasta viestistä!
Kiitti itsellesi!
Olen hengessä täällä mukana ja toivotan teille kaikkea hyvää!
Tänään sitten sai jo 3 isosiskoani tirtää tästä ja ovat hekin innoissaan kun kerroin että heistä tulee tätejä.
Kuules tytön reppana. Pidät nyt ensiksi taukoa kirjoittelussa ja keskityt vaikka kouluun ja raskauteesi. Sitten ponnistelet erityisen kovaa seuraavat 25 vuotta, jotta emme ole muutaman vuoden päästä keskustelemassa Suomi24:n yksinhuoltaja- tai uusperhekeskusteluissa.
Miten joku ihminen voikin olla niin lapsellinen, että manipuloi alaikäisiä ressukoita synnyttämään veronmaksajille elätettäviä?
Kuules nyt alkaa.jo.kyrsiä!
Kukaan ei ole minua pakottanut lasta pitämään vaan päätös on minun ja kultani yhteinen. Kyllä tiedämme mitä tämä tarkoittaa ja että tämä päätös seuraa meitä koko elämämme, olemme päätöksemme tehneet.
Ja olisin jo 18 kun lapsi syntyy!