pahan sijasta, liikuin, söin terveellisesti, kävin baareissa ja uskoin, että törmään oikeaan mieheen.
Nyt jo usean kuukauden ajan olen uskonut pahaan. En liiku, syön epäterveellisesti, en käy baareissa, koska ajattelen, että kaikki miehet vain pelleilee ja satuttaa.
Nyt jo usean kuukauden ajan olen uskonut pahaan. En liiku, syön epäterveellisesti, en käy baareissa, koska ajattelen, että kaikki miehet vain pelleilee ja satuttaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
En ole enää se sama iloinen itseni. Olen katkera, vaikka olen vielä nuori.
Siitä vaan, jos sitä haluat.
Olipa hieno kommentti jollekin. Selkeästi joku empatikyvytön, kultalusikka suussa syntynyt ja helpon elämän elänyt ihminen, joka ei koskaan ole tarvinnut mitään tukea keltään.
Jos toi muija haluaa muuttua sellaseks pistäväkatseiseks kyynisen vittumaiseks kotkaks, niin omapa on valinta.
Oletko sitä mieltä, että se on pelkkä valintakysymys katkeroituuko joku tms. Onko täällä oikeasti vain tunnevammaisia, muita kanssaihmisiä ymmärrämättömiä.
Sairaita ne ovat ja eivät osaa kuin vittuilla.
On se pitkälti oma valinta miten asioihin suhtautuu ja aloittaja voi vielä löytää oikean miehen muista ympyröistä. Onko se sitten hyvä että jää sohvanpohjalle mätänemään?
Ei se ole kuule pelkästään valinnoista aina kiinni ja kaikki ei ehkä osaa samalla tavoin asioihin suhtautua, siis sillä paremmalla tavallasi. Onko edellisellä kirjoittajalla myöskin ympyränsä, josta aloittaja ei saisi kumppaniansa löytää. Tulee itsellä mieleen ihminen aikoja sitten, joka ei itse mitään halunnut, mutta kun yritin muista kiinnostua niin sitten mustamaalasi minua ja sitoi itseensä entistä vahvemmin.
Siis mitä shaibaa! Jos et pysty objektiivisesti tarkastelemaan aloittajan tilannetta niin ihan turha tulla urputtamaan!
Älä luovuta, koskaan et tiedä mitä vastaan tulee. Etsimällä ei löydä mitään, etenkään känniläisten joukosta. Vaikka kaupan kassajonosta voi alkaa jotain suurta ja elämää muuttavaa. :)
Oletko miettinyt että sinulla saattaa olla ehkä hieman väärä tapa löytää se oikea mies. Ensinnäkin kunnolliset miehet ei paljon baarissa pyöri. Sieltä löytää lähinnä niitä pelimiehiä joiden elämäntehtävänä tuntuu olevan mahdollisimman monen naisen kaataminen sänkyyn. Oletko kokeillut netin kautta esim. treffisivut tai facebook?
Itse en ole 23-vuotiaasta eteenpäin käynyt baareissa ollenkaan vaan päädyin parisuhteeseen vasta 30-vuotiaana sitä kautta että nykyinen avovaimoni otti minuun yhteyttä facebookissa. Olin todella yllättynyt kuinka hyvin tulimme juttuun hänen kanssaan ja nykyään en voisi kuvitellakkaan olevani kenenkään muun kanssa. Meillä on hyvin paljon yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Heti alusta alkaen tuntui että sovimme toisillemme täydellisesti.
Tarinan opetus: Kannattaa rohkeasti tehdä itse aloite miehelle, joka omasta mielestä tuntuu sopivalta. Naisilla on yleensä tosi hyvä intuitio näiden asioiden suhteen ja se oikea varmasti löytyy. Ihan vaan pelkkä "hei"-viesti alkuun toimi ainakin minulle.
Toivotan sinulle onnea. Älä menetä toivoa.
Minä ainakin tätä nykyä ymmärrän helvetin hyvin miksi monella yli kolmevitosella on vaikeuksia löyt kumppania ja miksi luovuttavat kumppanin etsinnässä, vaikka haluaisivatkin kumppanin. Kuka oikeasti jaksaa jotain helkkarin nettideittikaruselliä, jossa pääasia on olla mahdollisimman suosittu ja treffailla helkutisti ihmisiä ilman mitään kestävämpää. Melko kuluttavaa. Ja jos puolisonvalinta ruletissa nappulat ovat osuneet huonoon kumppaniin tai sopimattomaan ja ero tulee niin loppuelämän saat kyllä varmana viettää yksin ellet sitten ole missi tai suuri menestyjä muuten.
Aloittaja on reilusti alle 30 ja ei etsi enää ketään.
Ei se kuitenkaan noin ole.
Tätini avioitui toisen kerran 57-vuotiaana. Hän jäi leskeksi 40 ja 50 ikävuoden välissä. Kysymys on ennemminkin luonteesta, kuin siitä, että MISSILTÄ TAI ON
SUURI MENESTYJÄ. Eivät ne kaikki MIEHETKÄÄN NÄYTÄ MISTEREILTÄ TAI OLE SUURIA MENESTYJIÄ.
Olen nyt toisessa parisuhteessani, enkä mielestäni valinnut väärin YLI 15 VUOTTA SITTEN. Mutta asiat muuttuvat.
En myöskään näe parisuhteita pelinä.
(Pidän IHMISUHDERULETTIEN pelaajia luonteeltaan huonoina ihmisinä.)
Baareista ei välttämättä kannata ihmisiä etsiä. Itse en ole käynyt niissä yli 15 vuoteen. Ihmiset kyllä löytävät sopivia kumppaneita, vaikka ovat melkoisia taviksia,
kuten me useimmat olemme.
"puolisonvalinta ruletissa nappulat ovat ...sitten ole missi tai suuri menestyjä muuten. "
Olen jyrkästi eri mieltä. Ihmissuhteita ei tule pitää rulettina, tai minään muunakaan pelinä. Tavoitteeksi pitää asettaa sopivimman mahdollisen kumppanin löytyminen.
On MIESMÄISTÄ ESINEELLISTÄMISTÄ puhua MISSIN ULKONÄÖSTÄ. Kuka hyvin säilynytkään näyttää enää nelikymppisenä missiltä.
Jos (joskus) jään leskeksi, haluan KALTAISENI IHMISEN rinnalleni. Hän olisi
- YLIOPISTOTUTKINNON SUORITTANUT, kuten minäkin.
-LAPSETON kuten minäkin.
- VELATON kuten minäkin.
-SAVUTON kuten minäkin.
-HUUMEITA käyttämätön, kuten minäkin.
-ELÄINRAKAS kuten minäkin.
Kun lukee lehdistä toisensa varttuneemmalla iällä löytäneistä pariskunnista,
huomaa mitä puppu-puhetta on USEIMMILLA IÄKKÄÄMMILLÄ VAATIMUS MISSIN TAI MISTERIN ULKONÄÖSTÄ.
...vaikkakin nyt olen tavannut niin TYYLIKKÄÄN TUPAKKIMIEHEN jokin aika sitten,
että oksat pois.
Lukekaa kirjotuksenne, just toi on syy miksei kumppania löydy, pelkkä rakkaus ei riitä.
Just.
Baarista etsitään jotain muna pystyssä juoksevia lipeviä gorilloja ja sitten valitetaan miten ei löydy hyviä miehiä.
Kumppanin löytäminen onkin varmaan vaikeaa jos ennakkoasenne on se että pitää olla sitä ja ei saa olla tätä. Eikö nyt kuitenkin olisi järkevää antaa jokaiselle ja myös itselle mahdollisuus tutustua toiseen ihmiseen. Luoda kuva toisesta ihmisestä, siitä millainen hän on ja mitä hän on ja tärkeämpänä kuka hän on.
Miten ihmeessä voi edes kuvitella löytävänsä jotain itselle sopivaa jos ei ede tämän verran vaivaa ole valmis näkemään.
Itse olen jo vanhempaa ikäpolvea mutta matkan varrella oppinut että kun antaa mahdollisuuden itselle tutustua toiseen niin voi yllättyä, vieläpä positiivisesti. Eikö kuitenkin niin että suurin osa haluaisi aamuisin herätä jonkun mahtavan tyypin vierestä ja tuntea itsensä halutuksi ja että joku välittää. Eihän se ole mahdollista jos aina vaan luodaan epärealistisia odotuksia toisesta ja etsii jotain mitä ei edes ole olemassa. Kukaan ei ole täydellinen ja niistä pienistä epätäydellisyyden "nokareista" saattaa juuri tulla se parisuhteen liima ajan kansssa.
Olkaapa armollisia muille ja myös itsellenne!