Esko Aho

Sinä voit varmaan palkata minut ihan vaan huvin vuoksi, vaikka en tekisi päivääkään tuottavaa työtä tiliisi.

Siitä, että Sitralla on "yliasiamies" säädetään laissa (717/90), joten sen tittelin muuttaminen ei onnistu sillä, että Sitran hallitus siitä päättää.

E.Aho halusi itselleen "pääjohtajan" titteliä ja mediassa sitä jonkun aikaa hänestä käytettiin (siis ennen kuin hän oli edes aloittanut), mutta titteli ei ole mihinkään Aatto Prihtin jälkeen muuttunut.

Ikkunanpesijä kirjoitti:

Siitä, että Sitralla on "yliasiamies" säädetään laissa (717/90), joten sen tittelin muuttaminen ei onnistu sillä, että Sitran hallitus siitä päättää.

E.Aho halusi itselleen "pääjohtajan" titteliä ja mediassa sitä jonkun aikaa hänestä käytettiin (siis ennen kuin hän oli edes aloittanut), mutta titteli ei ole mihinkään Aatto Prihtin jälkeen muuttunut.

No sitten vaan lainmuutosta pesään... kyllähän Tuho-Aho tittelinsä tarvitsee... ja on ansainnut;-)))

rautalehti kirjoitti:

No sitten vaan lainmuutosta pesään... kyllähän Tuho-Aho tittelinsä tarvitsee... ja on ansainnut;-)))

Juupas eipäs. Ei siis ole ansainnut, eikä laiteta:-)

Jos "yliasiamies" on kelvannut hänen edeltäjilleen professoreille ja tohtoreille, se saa kelvata myös elinkeinoasiamies Aholle.

On ihan turhaa ryhtyä säätelemään uusia lakeja yhden tyypin tittelin vuoksi... tää nyt niille, jotka asiaa eivät muuten tajunneet:-)

Ikkunanpesijä kirjoitti:

Juupas eipäs. Ei siis ole ansainnut, eikä laiteta:-)

Jos "yliasiamies" on kelvannut hänen edeltäjilleen professoreille ja tohtoreille, se saa kelvata myös elinkeinoasiamies Aholle.

On ihan turhaa ryhtyä säätelemään uusia lakeja yhden tyypin tittelin vuoksi... tää nyt niille, jotka asiaa eivät muuten tajunneet:-)

Niinpä;-))))))))))))))))))))))

Ikkunanpesijä kirjoitti:

Siitä, että Sitralla on "yliasiamies" säädetään laissa (717/90), joten sen tittelin muuttaminen ei onnistu sillä, että Sitran hallitus siitä päättää.

E.Aho halusi itselleen "pääjohtajan" titteliä ja mediassa sitä jonkun aikaa hänestä käytettiin (siis ennen kuin hän oli edes aloittanut), mutta titteli ei ole mihinkään Aatto Prihtin jälkeen muuttunut.

Varma voittoarpa.

Valtion riskisijoittajan Sitran toiminta syynissä: Rahoitetaanko julkisista varoista Sitran virkailijoiden ja perhepiirin liikeideoita?


Seppo Mäkisellä on paljon kavereita, hän on pääomasijoittaja.

Mäkinen on esittelemässä itseään ja yritystään biotekniikan ammattitapahtumassa. Yleisön joukossa on omasta yrityksestä haaveilevia tiedemiehiä, joilla ei ole pääomia mutta unelmia maailmanvalloituksesta ja rikastumisesta.

Mäkinen on yksi Biofund -nimisen rahastoyhtiön pääosakkaista. Biofundilla on hallinnassaan yli miljardin markan rahastot muun muassa eläkeyhtiöiden ja muuta löysää rahaa, jota sijoitetaan suurin voitto-odotuksin orastaviin yrityksiin.

Mäkisellä on ollut hyvä tuuri. Vielä vähän aikaa sitten hän oli pelkkä kuukausipalkkainen virkailija Sitrassa, Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa. Hänen tehtävänään oli auttaa uusia bio- ja terveydenhoitoalan yrityksiä alkuun valtion erityisrahaston pääomilla.

Rahan tekeminen Sitralle ei ollut kuitenkaan riittävän palkitsevaa. Niinpä Mäkinen päätti yhdessä työtoverinsa Kalevi Kurkijärven kanssa ryhtyä yrittäjäksi - tekemään sitä samaa, mitä oli tehnyt Sitrassakin eli sijoittamaan toisten rahaa lupaaviin kasvuyrityksiin.

Kurkijärvi: ? and Biofund was established by two crazy guys?"

Mikäpä oli firmaa perustaessa, kun myös oma työnantaja Sitra piti Mäkisen ja Kurkijärven bisnesideaa niin hyvänä, että toki sitä piti tukea. Sitra maksoi lähes puolet yrityksen alkupääomasta. Sen nimeksi tuli komeasti Sitra Biofund Management.

Sitran nimi on sittemmin jäänyt nimestä pois ja sen omistuskin on sulanut 11 prosenttiin. Sitra on myynyt osakkeitaan muun muassa firman uusille osakkaille. Osapuolet eivät paljasta osakkeiden kauppahintaa.

Kun rahasto on johdon omistama, on selvä, että varoja sijoitetaan huolellisemmin kuin muuten, niin kuin vaikkapa jos se olisi Sitran omistama. Muitakin motiiveja on.

Mäkinen: "Toinen on henkilökohtainen rikastumismahdollisuus. Kyllä sen sillä lailla huomaa tässä hommassa, että kun mä oon osakkaana tässä Biofundissa, että pistää yrittämään, tekee mieli tehdä vähän pidempää päivää, että saa sen yrityksen menestymään, meillä ei ole mitään kellokorttia?."

Sitralla ja Biofundilla on yhteisiä sijoituskohteita ja vähän muutakin yhteistyötä.

Firmaa pystyyn pantaessa Sitra antoi Biofundille 280.000 markkaa pääomaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Sitra antoi sille myös pikku pesämunan: 75 miljoonaa markkaa sijoiteltavaksi sopiviin kohteisiin.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Biofund on saanut Sitralta lisää rahaa niin, että sijoituspotti on kasvanut jo yli sadan miljoonan markan.



Biofundin kaltaiset pääomasijoitusyhtiöt toimivat siten, että ne kokoavat eri lähteistä - kuten yrityksiltä, vakuutusyhtiöiltä tai muilta yksityisiltä sijoittajilta - rahaa kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin. Rahastoista raha kanavoidaan sijoituksina houkutteleviin uusiin yrityksiin - tavallisesti ostetaan yrityksen osakkeita tai annetaan niille vaihtovelkakirjaluottoja. Samalla rahastoyhtiön edustaja tulee kohdeyrityksen hallitukseen valvomaan etujaan.

Millainen on pääomasijoittajaa kiinnostava yritys?

Saila Miettinen-Lähde, investointipankkiiri, D.Carnegie AB Finland: "Tieteen tekeminen ei yksin riitä, vaan silloin pitää myöskin olla hyvin selkeät suunnitelmat siitä, miten se kaupallistetaan. Mieluusti pitää jo hyvin varhaisessa vaiheessa olla merkittäviä yrityskontakteja ja ?sopimuksia. Ne voivat olla tuotekehitykseen liittyviä, ne voivat olla jakeluun liittyviä ? riippuen vähän tuotealueesta ja yrityksen vaiheesta. Ja tämän lisäksi venture capitalist hyvin tarkkaan katsoo yrityksen johtoa ja henkilöstöä, että onko siellä pätevä johto; liikkeenjohdollisestikin eikä pelkästään tieteellisesti. Ja sitten pitää olla riittäviä resursseja businesdevelopmentiin ja markkinointiin."

Sijoitusyhtiö saa tuottoja hallinnointipalkkioista. Tavallinen vuosipalkkio on 1-2 prosenttia varoista. Mutta lopullinen tulos selviää myöhemmin?

Mäkinen: "? kuitenkin hyvä muistaa, minkä takia sijoittaja tulee yritykseen: Sijoittaja haluaa tuottoa, se ei ole mitään hyväntekeväisyyttä."

Varsinaisen tilinsä sijoitusyhtiö tekee vasta sen jälkeen, kun sijoitus on realisoitu eli kun keksinnöt tai yritys on myyty eteenpäin tai kun yritys on saatu pörssiin ja rahat pois osakesijoittajilta.

----

Täällä pitää pääkonttoria toinen suuri yksityinen pääomasijoitusyhtiö, Eqvitec Partners. Biofundin tapaan sekin on pantu pystyyn Sitran rahoilla. Vielä kolme vuotta sitten Sitra omisti siitä enemmistön, enää sillä on kymmenen prosenttia. He ovat entisiä Sitran virkailijoita, nyt Eqvitecin omistajia. Myös Eqvitec sijoittaa Sitran rahoja.



OA: Miksi Sitra on rahoittanut julkisin varoin virkailijoidensa liiketoimintaa?

Prihti: Ei Sitra julkisin verovaroin ole virkailijoidensa liiketoimintaa ole rahoittanut. Tämä varmasti tarkoittaa tätä Biofundia. Sitra lopetti kasvuyritysten rahoituksen 1995 jolloin meidän tiimi oli joutumassa työttömäksi, ei enää tarvittu niin monta työntekijää. Oli hyvin osaavia managereita jotka eivät halunneet siirtyä tänne alkupään rahoituksen puolelle ja päättivät perustaa oman yrityksen ja kun Sitra luotti heidän osaamiseensa, niin menimme mukaan siihen yritykseen. Se oli uusi yritys.

OA: Mitä Sitran säännöt sanovat virkailijoidenne yksityisistä liiketoimista oman työn ohella?

Prihti: Meillä ei kukaan saa olla osakkaana esimerkiksi jossain kohdeyrityksessä, mutta jos pyytää erillisen luvan, voi olla totta kai jossain hallituksessa kunhan ei ole ristiriitaa toiminnan kanssa.

Säännöt kieltävät Sitran toimihenkilöiltä osakesijoitukset Sitran rahoittamiin kohdeyrityksiin. Säännöt ovat juuri niin väljät kuin on tarkoituksenmukaista.

Sitran rahoittamissa kohdeyrityksissä Biofundissa ja Eqvitecissä sekä parissa muussakin yksityisessä sijoitusyhtiössä on osakkaana myös Sitran toimitusjohtaja Matts Andersson, joka johtaa Sitran omistamaa hallintayhtiötä Sitra Managementia.

Yksin Eqvitecistä Andersson sai viime vuodelta 117.000 markkaa osinkoja.

Anderssonin kaksoisrooli herättää kysymyksen intressiristiriidasta - Miksi ihmeessä hän voi olla kilpailevissa yrityksissä partnerina ja osakkaana samalla kun hän nauttii toimitusjohtajan palkasta ja eduista Sitrassa.

Sitran yliasiamiehen mukaan mitään ristiriitaa ei ole, sillä Andersson ei osallistu Sitran päätöksentekoon.

Prihti: "? jos hän hoitaa niitä Sitra Managementin asioita ja pärjää itse hyvin, niin Sitra Management pärjää hyvin ja me hyödymme siitä. Tällä tavalla tehtiin niin sanottu palomuuri tähän Sitran ja Matts Anderssonin omien intressien väliin.

OA: Väitättekö, että Matts Andersson ei voi hyödyntää jotenkin omassa bisnestoiminnassaan sitä tietämystä, minkä hän väistämättä kohtaa täällä Sitrassa?

Prihti: Nykyisin hän ei ole Sitrassa, hän on Sitra Managementissa. Hän ei ole missään meidän elimissä mukana ja se että jos hän voi hyödyntää omaa osaamistaan niissä paikoissa, missä hän on, se hyödyntää Sitra Managementia ja sitä kautta Sitraa."

---

Sitra ei ole aivan pelkkää rahanpyöritystä. Sillä on myös kunnianhimoinen yhteiskuntapoliittinen ohjelma.Sitra on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on kolmen menestyneimmän kansakunnan joukossa vuonna 2015.

Tavoitteensa toteuttaakseen Sitra rahoittaa suurta tutkimus- ja julkaisuohjelmaa.

Pörssiravintolassa on meneillään tiedotustilaisuus. Entinen rauhanaktivisti, tohtori Johannes Pakaslahti toimii nykyisin Belgiassa, Leuvenin katolisen yliopiston professorina. Pakaslahti on pannut kansien väliin tietoa Euroopan sosiaalipolitiikasta.

Tutkimuksen on kustantanut Sitra.

Vanhalla ylioppilastalolla juhlistetaan toisen opuksen ilmestymistä. Sitra on kustantanut senkin - tutkielman Suomen tietoyhteiskuntamallista. Kuinka ollakaan: Tutkijoiden mielestä Sitran osuus suurena strategina on ollut hyvin tärkeä.

Kirjasen ovat tehneet Manuel Castells - kuuluisa katalonialainen tietoyhteiskuntaguru - sekä bestsellerfilosofi Pekka Himanen, hänen suomalainen opetuslapsensa.

Sitra uskoo teknologiaan ja vapaaseen maailmankauppaan ja juurruttaa linjaa yhteiskunnan päättäjille. Tässä saapuvat uusimman "Suomi 2015" -kurssin osanottajat Yhdysvalloista. Mukana on ammattiyhdistys- ja yritysjohtajia, korkeita virkamiehiä ja poliitikkoja.Kurssilaiset tapaavat useita Castellsin tapaisia asiantuntijoita.

"Teknologia ja innovaatiot ovat uuden talouden moottoreita" Kursseilta julkaistaan tällaisia kommunikeoita. Ennen pitkää nämäkin ajatukset putkahtavat julkisuuteen poliittisissa kannanotoissa ja pääkirjoituksissa.

Vaikka Sitra on varsin itsenäinen, valta on viime kädessä voimaministeriöillä.

Hallituksen puheenjohtaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas.

Ministeriön hampaissa on nyt julkinen terveydenhoito.

Sailas vaatii terveydenhuoltoon isoa rakenneremonttia.

Sattumalta Sitrakin tuntuu ennakoineen muutoksen. Se on ryhtynyt rahoittamaan yhtä Suomen suurimmista yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista Mehiläistä.

Antti Kasi, toimitusjohtaja, Mehiläinen Oy : "Tähän meidän ohjelmaan kuuluu valtakunnallistaminen. Se tarkoittaa uusia kumppaneita uusilta paikkakunnilta. Näihin yrityshankintoihin tarvitsemme varmasti lisärahoituksia."

Mehiläisen rahoittaminen on herättänyt ärtynyttä keskustelua Sitran hallintoneuvostossa.

Kansanedustaja Virpa Puisto (sd) on arvostellut rahoitusta ja vaatinut lisäselvityksiä.

Se onkin muuten ainoa asia, joka pöytäkirjojen mukaan on viime vuosina aiheuttanut polemiikkia hallintoneuvostossa.

Mutta Puistolla sen enempää kuin muillakaan hallintoneuvoksilla ei kuitenkaan ole oikeutta puuttua Sitran rahoituspäätöksiin, sillä sääntöjen mukaan rahoituksesta päättävät Sitran yliasiamies ja Sitran hallitus.

Hallintoneuvoston tehtävä on melko pinnallinen. Se vahvistaa yleiset toimintalinjat.

Perustamisestaan saakka, vuodesta 1967, Sitra ei ole ollut valtion budjettikontrollin alainen, vaan se voi halutessaan tehdä varoillaan lähes mitä tahansa: Toiminnan määrittely on laaja ja vain yleiseen hyvään pyrkivä.

Linnamo: "Kyllä minä väittäisin, että Klaus Waris oli tässä suhteessa täysin ratkaiseva ja hänen kantava ajatuksensa oli se, että suomalaisen teollisuuden innovaatiokykyä uuden luomisen kykyä pitää saada aikaan ja meidän pitää siirtyä korkean teknologian tuotteisiin entistä enemmän."

Uuden talouden tutkijoiden mukaan Sitralla on keskeinen osa Suomen tiedepolitiikassa, joka enemmän kuin missään muussa vertailukelpoisessa maassa painottuu teknologiaan ja sen kaupallistamiseen.



Järjestelmä pyörii verovaroin.

Yliopisto maksaa tutkijan palkan, Suomen Akatemia kustantaa tutkimustyön.

Kun Akatemian rahoilla on syntynyt idea, Tekes tukee, jotta siitä saadaan teknologia.

Sitra tulee kuvaan, kun keksintö paketoidaan yritykseksi. Sitralta saa tarvittavan alkupääoman, jotta firma saadaan käyntiin.

Jonkin ajan kuluttua, kun yritys on kunnossa, se tuupataan yksityisille pääomasijoittajille, jotka ottavat vastuuta kasvurahoituksesta. Lopulta keksinnöt myydään tai firma viedään pörssiin ja rahat jaetaan.

Kai Krohn: "Vasta Sitrahan tekee firmasta yrityksen, sitä ennenhän se vaan on joku ajatus hullun tiedemiehen päässä?"

Järjestelmää on arvosteltu siitä, että se jättää esimerkiksi yliopistot nuolemaan näppejään. Voitot menevät onnekkaiden professoreiden pankkitileille, joilla ei sitä paitsi ole edes mitään tavanomaista yrittäjäriskiä, sillä palkka juoksee yliopistolta koko ajan kävi miten kävi.

Professoreista tulee kuitenkin vain pikkumiljonäärejä, sillä valtaosan voitoista käärivät yksityiset pääomasijoittajat, jotka rahoitusneuvotteluissa rohmuavat itselleen suurimman osan osakkeista.

Tyypillinen esimerkki järjestelmästä on tamperelainen FIT Biotech. Se on saanut luultavasti kaikki mahdolliset julkiset tuet ja Sitran rahoituksen.

FIT kehittää geeniteknistä hiv-rokotetta. Yrityksen perusti professori Kai Krohn, jonka tietämykseen ja tutkimustuloksiin yrityksen menestys nojaa.

FIT jätti kesällä viranomaisille lupahakemuksen ensimmäisestä kliinisestä, ihmisille tehtävästä hiv-rokotetutkimuksesta.

Jos rokote onnistuu, mitä yliopisto siitä kostuu?

Krohn: "Ehkä yliopisto saa mainetta ja kunniaa, mutta rahaa ei penniäkään.

OA: Onko se oikein?

Krohn: Ei mielestäni ole oikein, mutta ?.. voisi olla mukana järjestelmä, jossa yliopistokin voisi olla mukana?

---

Sitra on rikas rahasto. Sen kokonaisvarallisuus oli vuodenvaihteessa lähes 7,5 miljardia markkaa.

Omaisuus on pääosin peräisin arvonsa moninkertaistaneista Nokian-osakkeista.Osakkeet ovat osa niin kutsuttua peruspääomaa. Peruspääoman tuotot käytetään Sitran toimintaan, joista yritysten rahoittaminen on suurin.

Peruspääoman hoito on annettu lähinnä kansainvälisille investointipankeille. Sitran varallisuudesta päätetään maailman rahakeskuksissa Lontoossa ja Zürichissä; viidestä omaisuuden hoitajasta vain yksi on suomalainen (Sampo/Mandatum).

Myös Sitran jakamista rahoituspanoksista yhä suurempi osa menee ulkomaille - kansainvälisiin rahastoihin. Ulkomainen rahastosijoittaminen kasvaa nopeimmin ja se on jo Sitran suurin yritysrahoituskohde, vaikka rahasto perustettiin aikanaan kotimaan rahoitusta varten.

Linnamo: "Kyllä se tietysti aika lailla yllättävää on. On selvää että kaikkein suurimmat suomalaiset yritykset eivät kaipaa tällaista julkista tukea ja tai riskirahoitusta. On peräti hämmästyttävää jos Suomessa ei ole korkean teknologian tutkimushankkeita siinä määrin että rahoitusta pitää näin hoitaa."

Sitra rahoittaa ulkomaisten rahastojen kautta ulkomaisia yrityksiä muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ruotsissa, Belgiassa, Hollannissa, Sveitsissä, Ranskassa, Venäjällä, Itävallassa ja Britanniassa. Rahoitus suuntautuu muotialoille - internetyrityksiin ja lääketieteeseen, joilla ei ole viime vuosina ollut muutenkaan pula rahasta. Pikemmin rahaa on niin paljon, että se on vain kärjistänyt markkinoita.

Puolassa Sitran pääomilla rahoitetaan yritystä, joka tekee pakastepizzoja. Baltiassa rahoitetaan muun muassa kahta panimoa, Tshekissä yhtä sementtitehdasta.

Niiden yhteyttä Suomen hyvinvointiin on vaikea nähdä.

Aatto Prihti: "--- Kun Neuvostoliitto hajosi ja tuli nämä pienet Itä-Euroopan maat listalle, kansainväliset rahoittajat halusivat tukea niitä ja meidän osaamisemme katsottiin niin arvokkaaksi ja meitä pyydettiin mukaan ja sen takia me olemme siellä. Täytyy toivoa, että nämä erilaiset pizzatehtaat tuottavat jotain."

Linnamo: "Kyl se vähän oudolta tietysti tuntuu. Ei tuo enempää sementin kuin oluen tekokaan niitä aivan uusimpia teollisuuden haaroja ole."

Sitra sanoo, että ulkomaisten rahastojen avulla avataan suomalaisille huippuyrityksille ovea maailmanmarkkinoille. Ajatus on, että Sitran ulkomaiset rahastokumppanit sijoittaisivat myös Suomeen.

Toistaiseksi tulos on ollut varsin vaatimaton. Sitran ulkomaiset kumppanit eivät ole sijoittaneet Suomeen oikeastaan vielä mitään.

Yksi näistä harvinaisuuksista on Ark Therapeutics. Sitä rahoittaa Sitran kumppani, englantilainen Merlin Biosciences ?rahasto; sekin luultavasti vain siksi, että Ark on enemmän englantilainen kuin suomalainen yritys.

Ark kehittää geenimuunteluun perustuvia täsmälääkkeitä. Yksi niistä on lääke vakavaan aivosyöpään.

Ark Therapeutics on kiinnostava yrityksenä. Elokuun lopulla se keräsi lähes 150 miljoonan markan pääomarahoituksen myymällä viidenneksen osakkeistaan.

Yritystä rahoittaa myös yksityinen suomalainen pääomasijoitusyhtiö: Concordia Capital.

Concordian rahastoihin on kerätty noin 150 miljoonaa markkaa varakkaiden ahvenanmaalaisten ja muutaman mannersuomalaisenkin rahaa. Concordia Capital on näissä rahastoissa niin kutsuttu vastuunalainen yhtiömies.

Concordialla on Suomessa seitsemän sijoituskohdetta (Ark Therapeutics, Fit Biotech, FibroGen, Radionet, Cybercube, R 5 Vision, Lumeo). Sitra rahoittaa niistä kolmea (Fit Biotech, FibroGen ja R 5 Vision) ja yhtä yritystä (Ark) rahoittaa kaksi rahastoa, jotka ovat Sitran yhteistyökumppaneita. Kahdessa yrityksessä (FIT ja R 5 Vision) Sitra ja Concordia tekivät viime vuonna yhtäaikaiset rahoitusratkaisut eli ne osallistuivat yhteiseen rahoitussyndikaattiin.

Concordialla on kolme osakasta. Toiseksi eniten osakkeita, yhden viidesosan, omistaa yrityksen johtaja Aki Prihti.

Hän on Sitran yliasiamiehen Aatto Prihdin poika.

Concordia, Sitra ja molemmat Prihdit kumpikin tahoillaan olivat mukana ratkaisemassa, kun tamperelainen hiv-rokotteen kehittäjä FIT Biotech talvella 2000 neuvotteli lisärahoituksesta.

Yritys tarvitsi lisää rahaa toimintansa laajentamiseksi ja toisaalta sillä oli akuutti hätä, sen kassa näet oli tyhjä.

Jotta yhtiön rahoitustilanne saatiin turvatuksi rahoituskierroksen järjestelyajaksi, Sitra tuli apuun ja antoi yritykselle väliaikaista luototusta: joulukuussa 1999 kaksi miljoonaa markkaa ja huhtikuussa 2000 vielä kolme miljoonaa markkaa. Sitran pääomaruiskeilla yritys vältti likviditeettikriisin.

Aatto Prihti: "Se annettiin juuri likviditeetin takia, koska likviditeetti oli niin huono, että se hyvä yritys olisi kaatunut neuvottelujen aikana ? ehkä ? jos sitä ei kukaan olisi rahoittanut. Ja kun me olimme siellä jo ainoa rahoittaja aikaisemmin, meidän intressissä oli hoitaa neuvottelut päätökseen ja sitten me saimme tämän väliaikaisen rahoituksemme takaisin."

Tarkkaan ottaen Sitra ei saanut väliaikaista rahoitustaan takaisin, vaan se jäi yritykseen. Yhtiökokouspöytäkirjan mukaan Sitra vaihtoi saamisensa yhtiön osakkeisiin ja vaihtovelkakirjaan. Niiden lisäksi Sitra antoi yritykselle kolme miljoonaa markkaa.

..

Samalla kun Sitra oli pelastamassa Fit Biotechia kaatumasta, ulkopuolinen konsultti (PriceWaterhouseCoopers) kokosi rahoitussyndikaattia, joka sitoutuisi sijoittamaan uusia varoja yritykseen. Syndikaattiin tulivat suurimpina rahoittajina Sitra, Biofund ja Concordia.

Kysymys kuuluu: Hyötyivätkö Concordia Capital ja Aki Prihti jotain siitä, että Sitra lisäsi rahoitusta tamperelaisyritykselle? - Olihan isä-Prihti Sitrassa ratkaisemassa tamperelaisyrityksen rahoittamista.

Sitra on erittäin houkutteleva kumppani mille tahansa pääomasijoittajalle, sillä sen on melkein pohjattoman varallisuutensa turvin varsin helppo pumpata yrityksiin lisärahoitusta ja pitää niitä halutessaan pystyssä esimerkiksi tilanteissa, joissa se markkinaehtoisesti toimiville pääomasijoittajille olisi vaikeaa tai mahdotonta.

Rahoitussyndikaatissa Sitra muodostaa muille kumppaneille eräänlaisen ylimääräinen vakuuden, mikä vain korostuu nykyisenä aikana, kun sijoittajien pinna on lyhyt ja pääomamarkkinat ovat levottomat.

Yleisen kokemuksen perusteella voi sanoa, että Concordia Capital ei olisi osallistunut Fit Biotechin rahoitussyndikaattiin eikä Concordia olisi saanut rahoitusta vastaavia varoja hallinnoitavakseen yksityisiltä sijoittajilta, ellei myös Sitra olisi päättänyt rahoittaa Fit Biotechiä. Tässä mielessä Concordia ja Aki Prihti saivat välitöntä hyötyä Sitran ratkaisusta: Se edisti Concordian liiketoimintaa.

Muihin vastaaviin pääomasijoitusyhtiöihin nähden Concordialle saattoi näin syntyä kilpailuetua siitä, että Aki Prihdillä oli tärkeä sukulaisuussuhde.



Yritimme saada FIT:n toimitusjohtajalta kommenttia.

"? and the major investors are Sitra, Biofund and Concordia Capital."

Toimitusjohtaja oli kiireinen.

"Valitettavasti minulla ei ole aikaa?"



Myös Concordian edustajat kieltäytyivät haastattelusta.

Prihti :"? niin kuin sanoin: Ei nyt kommentoida tähän ohjelmaan."

Tamperelaisyhtiö keräsi rahoituskierroksella yhteensä 40 miljoonaa markkaa. Sitran osuus siitä oli kuusi miljoonaa ja Concordian 10 miljoonaa markkaa.

Mukana olivat myös Biofund 15 miljoonalla sekä muutamia muita pääomasijoittajia.

Sitra on Fitin suurin osakas, sillä on kolmannes osakkeista. Biofund omistaa yrityksestä noin 15 prosenttia ja Concordia noin 10 prosenttia.

Sitrassa päätöksen rahoituksen lisäämisestä teki rahaston hallitus. Mukana päättämässä oli myös yliasiamies Aatto Prihti.

Yliasiamiestä koskevat hallintomenettelylain esteellisyyssäännökset eli virkamies ei saa osallistua sellaisen päätöksen tekemiseen, jolla voi olla vaikutusta lähisukulaiselle, kuten esimerkiksi lapselle.

Aatto Prihti ei jäävännyt itseään eikä hän tehnyt niin myöskään eräässä toisessa rahoitusratkaisussa viime vuoden lopussa, jossa hänen poikansa yritys on niin ikään mukana.

OA: "Kiinnitittekö huomiota siihen, että Concordian edustaja oli Sitran yliasiamiehen poika?
Krohn: En kiinnittänyt missään negatiivisessa mielessä, enkä ajatellut, että tässä olisi mitään ongelmaa, mutta tietysti huomasin, että nimi oli sama [---] Tästä sukulaisuussuhteesta en ryhdy spekuloimaan."

OA: Concordian yhtenä tärkeänä osakkaana on poikanne. Miksi ette jäävännyt itseänne Sitran hallituksessa?

Prihti: Meillä on 40 yksityistä rahastoa mukana näissä ja kaikki on samanlaisia ja silloin kun me teemme itsenäisiä päätöksiä täällä, niin kysymys on tämän kohdeyrityksen ja meidän välisistä asioista. Se että hän on siellä managerina mukana, ei vaikuta meidän päätöksiimme yhtään mitään. Heitä käsitellään ihan samanlaisesti .,.. tää on meidän normaali tapa.

OA: Tiesikö Sitran hallitus tästä sukulaisuussuhteestanne?

Prihti: Kyllä tiesi, koska se on kaikkien tiedossa ja myöskin meidän niissä papereissa oli, että Concordia Capital on mahdollinen yksi sijoittaja.

--

Soila Miettinen-Lähde: "Kun he ovat tällainen nk. julkinen riskisijoitusyksikkö, niin heidän mahdollisuutensa ottaa suurempia riskejä on paljon suurempi kuin se on puhtaasti markkinalähtöisellä sijoittajalla ja se mahdollistaa sen, että he voivat lähteä useampiin ja sellaisiin hankkeisiin, joissa voi tuotto olla kovinkin suuri mutta toisaalta riskikin on sitten sitä luokkaa, että puhtaasti markkinalähtöinen sijoittaja ei välttämättä lähtisi."

LOPPU

Yliasiamies kirjoitti:

Varma voittoarpa.

Valtion riskisijoittajan Sitran toiminta syynissä: Rahoitetaanko julkisista varoista Sitran virkailijoiden ja perhepiirin liikeideoita?


Seppo Mäkisellä on paljon kavereita, hän on pääomasijoittaja.

Mäkinen on esittelemässä itseään ja yritystään biotekniikan ammattitapahtumassa. Yleisön joukossa on omasta yrityksestä haaveilevia tiedemiehiä, joilla ei ole pääomia mutta unelmia maailmanvalloituksesta ja rikastumisesta.

Mäkinen on yksi Biofund -nimisen rahastoyhtiön pääosakkaista. Biofundilla on hallinnassaan yli miljardin markan rahastot muun muassa eläkeyhtiöiden ja muuta löysää rahaa, jota sijoitetaan suurin voitto-odotuksin orastaviin yrityksiin.

Mäkisellä on ollut hyvä tuuri. Vielä vähän aikaa sitten hän oli pelkkä kuukausipalkkainen virkailija Sitrassa, Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa. Hänen tehtävänään oli auttaa uusia bio- ja terveydenhoitoalan yrityksiä alkuun valtion erityisrahaston pääomilla.

Rahan tekeminen Sitralle ei ollut kuitenkaan riittävän palkitsevaa. Niinpä Mäkinen päätti yhdessä työtoverinsa Kalevi Kurkijärven kanssa ryhtyä yrittäjäksi - tekemään sitä samaa, mitä oli tehnyt Sitrassakin eli sijoittamaan toisten rahaa lupaaviin kasvuyrityksiin.

Kurkijärvi: ? and Biofund was established by two crazy guys?"

Mikäpä oli firmaa perustaessa, kun myös oma työnantaja Sitra piti Mäkisen ja Kurkijärven bisnesideaa niin hyvänä, että toki sitä piti tukea. Sitra maksoi lähes puolet yrityksen alkupääomasta. Sen nimeksi tuli komeasti Sitra Biofund Management.

Sitran nimi on sittemmin jäänyt nimestä pois ja sen omistuskin on sulanut 11 prosenttiin. Sitra on myynyt osakkeitaan muun muassa firman uusille osakkaille. Osapuolet eivät paljasta osakkeiden kauppahintaa.

Kun rahasto on johdon omistama, on selvä, että varoja sijoitetaan huolellisemmin kuin muuten, niin kuin vaikkapa jos se olisi Sitran omistama. Muitakin motiiveja on.

Mäkinen: "Toinen on henkilökohtainen rikastumismahdollisuus. Kyllä sen sillä lailla huomaa tässä hommassa, että kun mä oon osakkaana tässä Biofundissa, että pistää yrittämään, tekee mieli tehdä vähän pidempää päivää, että saa sen yrityksen menestymään, meillä ei ole mitään kellokorttia?."

Sitralla ja Biofundilla on yhteisiä sijoituskohteita ja vähän muutakin yhteistyötä.

Firmaa pystyyn pantaessa Sitra antoi Biofundille 280.000 markkaa pääomaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Sitra antoi sille myös pikku pesämunan: 75 miljoonaa markkaa sijoiteltavaksi sopiviin kohteisiin.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Biofund on saanut Sitralta lisää rahaa niin, että sijoituspotti on kasvanut jo yli sadan miljoonan markan.



Biofundin kaltaiset pääomasijoitusyhtiöt toimivat siten, että ne kokoavat eri lähteistä - kuten yrityksiltä, vakuutusyhtiöiltä tai muilta yksityisiltä sijoittajilta - rahaa kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin. Rahastoista raha kanavoidaan sijoituksina houkutteleviin uusiin yrityksiin - tavallisesti ostetaan yrityksen osakkeita tai annetaan niille vaihtovelkakirjaluottoja. Samalla rahastoyhtiön edustaja tulee kohdeyrityksen hallitukseen valvomaan etujaan.

Millainen on pääomasijoittajaa kiinnostava yritys?

Saila Miettinen-Lähde, investointipankkiiri, D.Carnegie AB Finland: "Tieteen tekeminen ei yksin riitä, vaan silloin pitää myöskin olla hyvin selkeät suunnitelmat siitä, miten se kaupallistetaan. Mieluusti pitää jo hyvin varhaisessa vaiheessa olla merkittäviä yrityskontakteja ja ?sopimuksia. Ne voivat olla tuotekehitykseen liittyviä, ne voivat olla jakeluun liittyviä ? riippuen vähän tuotealueesta ja yrityksen vaiheesta. Ja tämän lisäksi venture capitalist hyvin tarkkaan katsoo yrityksen johtoa ja henkilöstöä, että onko siellä pätevä johto; liikkeenjohdollisestikin eikä pelkästään tieteellisesti. Ja sitten pitää olla riittäviä resursseja businesdevelopmentiin ja markkinointiin."

Sijoitusyhtiö saa tuottoja hallinnointipalkkioista. Tavallinen vuosipalkkio on 1-2 prosenttia varoista. Mutta lopullinen tulos selviää myöhemmin?

Mäkinen: "? kuitenkin hyvä muistaa, minkä takia sijoittaja tulee yritykseen: Sijoittaja haluaa tuottoa, se ei ole mitään hyväntekeväisyyttä."

Varsinaisen tilinsä sijoitusyhtiö tekee vasta sen jälkeen, kun sijoitus on realisoitu eli kun keksinnöt tai yritys on myyty eteenpäin tai kun yritys on saatu pörssiin ja rahat pois osakesijoittajilta.

----

Täällä pitää pääkonttoria toinen suuri yksityinen pääomasijoitusyhtiö, Eqvitec Partners. Biofundin tapaan sekin on pantu pystyyn Sitran rahoilla. Vielä kolme vuotta sitten Sitra omisti siitä enemmistön, enää sillä on kymmenen prosenttia. He ovat entisiä Sitran virkailijoita, nyt Eqvitecin omistajia. Myös Eqvitec sijoittaa Sitran rahoja.



OA: Miksi Sitra on rahoittanut julkisin varoin virkailijoidensa liiketoimintaa?

Prihti: Ei Sitra julkisin verovaroin ole virkailijoidensa liiketoimintaa ole rahoittanut. Tämä varmasti tarkoittaa tätä Biofundia. Sitra lopetti kasvuyritysten rahoituksen 1995 jolloin meidän tiimi oli joutumassa työttömäksi, ei enää tarvittu niin monta työntekijää. Oli hyvin osaavia managereita jotka eivät halunneet siirtyä tänne alkupään rahoituksen puolelle ja päättivät perustaa oman yrityksen ja kun Sitra luotti heidän osaamiseensa, niin menimme mukaan siihen yritykseen. Se oli uusi yritys.

OA: Mitä Sitran säännöt sanovat virkailijoidenne yksityisistä liiketoimista oman työn ohella?

Prihti: Meillä ei kukaan saa olla osakkaana esimerkiksi jossain kohdeyrityksessä, mutta jos pyytää erillisen luvan, voi olla totta kai jossain hallituksessa kunhan ei ole ristiriitaa toiminnan kanssa.

Säännöt kieltävät Sitran toimihenkilöiltä osakesijoitukset Sitran rahoittamiin kohdeyrityksiin. Säännöt ovat juuri niin väljät kuin on tarkoituksenmukaista.

Sitran rahoittamissa kohdeyrityksissä Biofundissa ja Eqvitecissä sekä parissa muussakin yksityisessä sijoitusyhtiössä on osakkaana myös Sitran toimitusjohtaja Matts Andersson, joka johtaa Sitran omistamaa hallintayhtiötä Sitra Managementia.

Yksin Eqvitecistä Andersson sai viime vuodelta 117.000 markkaa osinkoja.

Anderssonin kaksoisrooli herättää kysymyksen intressiristiriidasta - Miksi ihmeessä hän voi olla kilpailevissa yrityksissä partnerina ja osakkaana samalla kun hän nauttii toimitusjohtajan palkasta ja eduista Sitrassa.

Sitran yliasiamiehen mukaan mitään ristiriitaa ei ole, sillä Andersson ei osallistu Sitran päätöksentekoon.

Prihti: "? jos hän hoitaa niitä Sitra Managementin asioita ja pärjää itse hyvin, niin Sitra Management pärjää hyvin ja me hyödymme siitä. Tällä tavalla tehtiin niin sanottu palomuuri tähän Sitran ja Matts Anderssonin omien intressien väliin.

OA: Väitättekö, että Matts Andersson ei voi hyödyntää jotenkin omassa bisnestoiminnassaan sitä tietämystä, minkä hän väistämättä kohtaa täällä Sitrassa?

Prihti: Nykyisin hän ei ole Sitrassa, hän on Sitra Managementissa. Hän ei ole missään meidän elimissä mukana ja se että jos hän voi hyödyntää omaa osaamistaan niissä paikoissa, missä hän on, se hyödyntää Sitra Managementia ja sitä kautta Sitraa."

---

Sitra ei ole aivan pelkkää rahanpyöritystä. Sillä on myös kunnianhimoinen yhteiskuntapoliittinen ohjelma.Sitra on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on kolmen menestyneimmän kansakunnan joukossa vuonna 2015.

Tavoitteensa toteuttaakseen Sitra rahoittaa suurta tutkimus- ja julkaisuohjelmaa.

Pörssiravintolassa on meneillään tiedotustilaisuus. Entinen rauhanaktivisti, tohtori Johannes Pakaslahti toimii nykyisin Belgiassa, Leuvenin katolisen yliopiston professorina. Pakaslahti on pannut kansien väliin tietoa Euroopan sosiaalipolitiikasta.

Tutkimuksen on kustantanut Sitra.

Vanhalla ylioppilastalolla juhlistetaan toisen opuksen ilmestymistä. Sitra on kustantanut senkin - tutkielman Suomen tietoyhteiskuntamallista. Kuinka ollakaan: Tutkijoiden mielestä Sitran osuus suurena strategina on ollut hyvin tärkeä.

Kirjasen ovat tehneet Manuel Castells - kuuluisa katalonialainen tietoyhteiskuntaguru - sekä bestsellerfilosofi Pekka Himanen, hänen suomalainen opetuslapsensa.

Sitra uskoo teknologiaan ja vapaaseen maailmankauppaan ja juurruttaa linjaa yhteiskunnan päättäjille. Tässä saapuvat uusimman "Suomi 2015" -kurssin osanottajat Yhdysvalloista. Mukana on ammattiyhdistys- ja yritysjohtajia, korkeita virkamiehiä ja poliitikkoja.Kurssilaiset tapaavat useita Castellsin tapaisia asiantuntijoita.

"Teknologia ja innovaatiot ovat uuden talouden moottoreita" Kursseilta julkaistaan tällaisia kommunikeoita. Ennen pitkää nämäkin ajatukset putkahtavat julkisuuteen poliittisissa kannanotoissa ja pääkirjoituksissa.

Vaikka Sitra on varsin itsenäinen, valta on viime kädessä voimaministeriöillä.

Hallituksen puheenjohtaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas.

Ministeriön hampaissa on nyt julkinen terveydenhoito.

Sailas vaatii terveydenhuoltoon isoa rakenneremonttia.

Sattumalta Sitrakin tuntuu ennakoineen muutoksen. Se on ryhtynyt rahoittamaan yhtä Suomen suurimmista yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista Mehiläistä.

Antti Kasi, toimitusjohtaja, Mehiläinen Oy : "Tähän meidän ohjelmaan kuuluu valtakunnallistaminen. Se tarkoittaa uusia kumppaneita uusilta paikkakunnilta. Näihin yrityshankintoihin tarvitsemme varmasti lisärahoituksia."

Mehiläisen rahoittaminen on herättänyt ärtynyttä keskustelua Sitran hallintoneuvostossa.

Kansanedustaja Virpa Puisto (sd) on arvostellut rahoitusta ja vaatinut lisäselvityksiä.

Se onkin muuten ainoa asia, joka pöytäkirjojen mukaan on viime vuosina aiheuttanut polemiikkia hallintoneuvostossa.

Mutta Puistolla sen enempää kuin muillakaan hallintoneuvoksilla ei kuitenkaan ole oikeutta puuttua Sitran rahoituspäätöksiin, sillä sääntöjen mukaan rahoituksesta päättävät Sitran yliasiamies ja Sitran hallitus.

Hallintoneuvoston tehtävä on melko pinnallinen. Se vahvistaa yleiset toimintalinjat.

Perustamisestaan saakka, vuodesta 1967, Sitra ei ole ollut valtion budjettikontrollin alainen, vaan se voi halutessaan tehdä varoillaan lähes mitä tahansa: Toiminnan määrittely on laaja ja vain yleiseen hyvään pyrkivä.

Linnamo: "Kyllä minä väittäisin, että Klaus Waris oli tässä suhteessa täysin ratkaiseva ja hänen kantava ajatuksensa oli se, että suomalaisen teollisuuden innovaatiokykyä uuden luomisen kykyä pitää saada aikaan ja meidän pitää siirtyä korkean teknologian tuotteisiin entistä enemmän."

Uuden talouden tutkijoiden mukaan Sitralla on keskeinen osa Suomen tiedepolitiikassa, joka enemmän kuin missään muussa vertailukelpoisessa maassa painottuu teknologiaan ja sen kaupallistamiseen.



Järjestelmä pyörii verovaroin.

Yliopisto maksaa tutkijan palkan, Suomen Akatemia kustantaa tutkimustyön.

Kun Akatemian rahoilla on syntynyt idea, Tekes tukee, jotta siitä saadaan teknologia.

Sitra tulee kuvaan, kun keksintö paketoidaan yritykseksi. Sitralta saa tarvittavan alkupääoman, jotta firma saadaan käyntiin.

Jonkin ajan kuluttua, kun yritys on kunnossa, se tuupataan yksityisille pääomasijoittajille, jotka ottavat vastuuta kasvurahoituksesta. Lopulta keksinnöt myydään tai firma viedään pörssiin ja rahat jaetaan.

Kai Krohn: "Vasta Sitrahan tekee firmasta yrityksen, sitä ennenhän se vaan on joku ajatus hullun tiedemiehen päässä?"

Järjestelmää on arvosteltu siitä, että se jättää esimerkiksi yliopistot nuolemaan näppejään. Voitot menevät onnekkaiden professoreiden pankkitileille, joilla ei sitä paitsi ole edes mitään tavanomaista yrittäjäriskiä, sillä palkka juoksee yliopistolta koko ajan kävi miten kävi.

Professoreista tulee kuitenkin vain pikkumiljonäärejä, sillä valtaosan voitoista käärivät yksityiset pääomasijoittajat, jotka rahoitusneuvotteluissa rohmuavat itselleen suurimman osan osakkeista.

Tyypillinen esimerkki järjestelmästä on tamperelainen FIT Biotech. Se on saanut luultavasti kaikki mahdolliset julkiset tuet ja Sitran rahoituksen.

FIT kehittää geeniteknistä hiv-rokotetta. Yrityksen perusti professori Kai Krohn, jonka tietämykseen ja tutkimustuloksiin yrityksen menestys nojaa.

FIT jätti kesällä viranomaisille lupahakemuksen ensimmäisestä kliinisestä, ihmisille tehtävästä hiv-rokotetutkimuksesta.

Jos rokote onnistuu, mitä yliopisto siitä kostuu?

Krohn: "Ehkä yliopisto saa mainetta ja kunniaa, mutta rahaa ei penniäkään.

OA: Onko se oikein?

Krohn: Ei mielestäni ole oikein, mutta ?.. voisi olla mukana järjestelmä, jossa yliopistokin voisi olla mukana?

---

Sitra on rikas rahasto. Sen kokonaisvarallisuus oli vuodenvaihteessa lähes 7,5 miljardia markkaa.

Omaisuus on pääosin peräisin arvonsa moninkertaistaneista Nokian-osakkeista.Osakkeet ovat osa niin kutsuttua peruspääomaa. Peruspääoman tuotot käytetään Sitran toimintaan, joista yritysten rahoittaminen on suurin.

Peruspääoman hoito on annettu lähinnä kansainvälisille investointipankeille. Sitran varallisuudesta päätetään maailman rahakeskuksissa Lontoossa ja Zürichissä; viidestä omaisuuden hoitajasta vain yksi on suomalainen (Sampo/Mandatum).

Myös Sitran jakamista rahoituspanoksista yhä suurempi osa menee ulkomaille - kansainvälisiin rahastoihin. Ulkomainen rahastosijoittaminen kasvaa nopeimmin ja se on jo Sitran suurin yritysrahoituskohde, vaikka rahasto perustettiin aikanaan kotimaan rahoitusta varten.

Linnamo: "Kyllä se tietysti aika lailla yllättävää on. On selvää että kaikkein suurimmat suomalaiset yritykset eivät kaipaa tällaista julkista tukea ja tai riskirahoitusta. On peräti hämmästyttävää jos Suomessa ei ole korkean teknologian tutkimushankkeita siinä määrin että rahoitusta pitää näin hoitaa."

Sitra rahoittaa ulkomaisten rahastojen kautta ulkomaisia yrityksiä muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ruotsissa, Belgiassa, Hollannissa, Sveitsissä, Ranskassa, Venäjällä, Itävallassa ja Britanniassa. Rahoitus suuntautuu muotialoille - internetyrityksiin ja lääketieteeseen, joilla ei ole viime vuosina ollut muutenkaan pula rahasta. Pikemmin rahaa on niin paljon, että se on vain kärjistänyt markkinoita.

Puolassa Sitran pääomilla rahoitetaan yritystä, joka tekee pakastepizzoja. Baltiassa rahoitetaan muun muassa kahta panimoa, Tshekissä yhtä sementtitehdasta.

Niiden yhteyttä Suomen hyvinvointiin on vaikea nähdä.

Aatto Prihti: "--- Kun Neuvostoliitto hajosi ja tuli nämä pienet Itä-Euroopan maat listalle, kansainväliset rahoittajat halusivat tukea niitä ja meidän osaamisemme katsottiin niin arvokkaaksi ja meitä pyydettiin mukaan ja sen takia me olemme siellä. Täytyy toivoa, että nämä erilaiset pizzatehtaat tuottavat jotain."

Linnamo: "Kyl se vähän oudolta tietysti tuntuu. Ei tuo enempää sementin kuin oluen tekokaan niitä aivan uusimpia teollisuuden haaroja ole."

Sitra sanoo, että ulkomaisten rahastojen avulla avataan suomalaisille huippuyrityksille ovea maailmanmarkkinoille. Ajatus on, että Sitran ulkomaiset rahastokumppanit sijoittaisivat myös Suomeen.

Toistaiseksi tulos on ollut varsin vaatimaton. Sitran ulkomaiset kumppanit eivät ole sijoittaneet Suomeen oikeastaan vielä mitään.

Yksi näistä harvinaisuuksista on Ark Therapeutics. Sitä rahoittaa Sitran kumppani, englantilainen Merlin Biosciences ?rahasto; sekin luultavasti vain siksi, että Ark on enemmän englantilainen kuin suomalainen yritys.

Ark kehittää geenimuunteluun perustuvia täsmälääkkeitä. Yksi niistä on lääke vakavaan aivosyöpään.

Ark Therapeutics on kiinnostava yrityksenä. Elokuun lopulla se keräsi lähes 150 miljoonan markan pääomarahoituksen myymällä viidenneksen osakkeistaan.

Yritystä rahoittaa myös yksityinen suomalainen pääomasijoitusyhtiö: Concordia Capital.

Concordian rahastoihin on kerätty noin 150 miljoonaa markkaa varakkaiden ahvenanmaalaisten ja muutaman mannersuomalaisenkin rahaa. Concordia Capital on näissä rahastoissa niin kutsuttu vastuunalainen yhtiömies.

Concordialla on Suomessa seitsemän sijoituskohdetta (Ark Therapeutics, Fit Biotech, FibroGen, Radionet, Cybercube, R 5 Vision, Lumeo). Sitra rahoittaa niistä kolmea (Fit Biotech, FibroGen ja R 5 Vision) ja yhtä yritystä (Ark) rahoittaa kaksi rahastoa, jotka ovat Sitran yhteistyökumppaneita. Kahdessa yrityksessä (FIT ja R 5 Vision) Sitra ja Concordia tekivät viime vuonna yhtäaikaiset rahoitusratkaisut eli ne osallistuivat yhteiseen rahoitussyndikaattiin.

Concordialla on kolme osakasta. Toiseksi eniten osakkeita, yhden viidesosan, omistaa yrityksen johtaja Aki Prihti.

Hän on Sitran yliasiamiehen Aatto Prihdin poika.

Concordia, Sitra ja molemmat Prihdit kumpikin tahoillaan olivat mukana ratkaisemassa, kun tamperelainen hiv-rokotteen kehittäjä FIT Biotech talvella 2000 neuvotteli lisärahoituksesta.

Yritys tarvitsi lisää rahaa toimintansa laajentamiseksi ja toisaalta sillä oli akuutti hätä, sen kassa näet oli tyhjä.

Jotta yhtiön rahoitustilanne saatiin turvatuksi rahoituskierroksen järjestelyajaksi, Sitra tuli apuun ja antoi yritykselle väliaikaista luototusta: joulukuussa 1999 kaksi miljoonaa markkaa ja huhtikuussa 2000 vielä kolme miljoonaa markkaa. Sitran pääomaruiskeilla yritys vältti likviditeettikriisin.

Aatto Prihti: "Se annettiin juuri likviditeetin takia, koska likviditeetti oli niin huono, että se hyvä yritys olisi kaatunut neuvottelujen aikana ? ehkä ? jos sitä ei kukaan olisi rahoittanut. Ja kun me olimme siellä jo ainoa rahoittaja aikaisemmin, meidän intressissä oli hoitaa neuvottelut päätökseen ja sitten me saimme tämän väliaikaisen rahoituksemme takaisin."

Tarkkaan ottaen Sitra ei saanut väliaikaista rahoitustaan takaisin, vaan se jäi yritykseen. Yhtiökokouspöytäkirjan mukaan Sitra vaihtoi saamisensa yhtiön osakkeisiin ja vaihtovelkakirjaan. Niiden lisäksi Sitra antoi yritykselle kolme miljoonaa markkaa.

..

Samalla kun Sitra oli pelastamassa Fit Biotechia kaatumasta, ulkopuolinen konsultti (PriceWaterhouseCoopers) kokosi rahoitussyndikaattia, joka sitoutuisi sijoittamaan uusia varoja yritykseen. Syndikaattiin tulivat suurimpina rahoittajina Sitra, Biofund ja Concordia.

Kysymys kuuluu: Hyötyivätkö Concordia Capital ja Aki Prihti jotain siitä, että Sitra lisäsi rahoitusta tamperelaisyritykselle? - Olihan isä-Prihti Sitrassa ratkaisemassa tamperelaisyrityksen rahoittamista.

Sitra on erittäin houkutteleva kumppani mille tahansa pääomasijoittajalle, sillä sen on melkein pohjattoman varallisuutensa turvin varsin helppo pumpata yrityksiin lisärahoitusta ja pitää niitä halutessaan pystyssä esimerkiksi tilanteissa, joissa se markkinaehtoisesti toimiville pääomasijoittajille olisi vaikeaa tai mahdotonta.

Rahoitussyndikaatissa Sitra muodostaa muille kumppaneille eräänlaisen ylimääräinen vakuuden, mikä vain korostuu nykyisenä aikana, kun sijoittajien pinna on lyhyt ja pääomamarkkinat ovat levottomat.

Yleisen kokemuksen perusteella voi sanoa, että Concordia Capital ei olisi osallistunut Fit Biotechin rahoitussyndikaattiin eikä Concordia olisi saanut rahoitusta vastaavia varoja hallinnoitavakseen yksityisiltä sijoittajilta, ellei myös Sitra olisi päättänyt rahoittaa Fit Biotechiä. Tässä mielessä Concordia ja Aki Prihti saivat välitöntä hyötyä Sitran ratkaisusta: Se edisti Concordian liiketoimintaa.

Muihin vastaaviin pääomasijoitusyhtiöihin nähden Concordialle saattoi näin syntyä kilpailuetua siitä, että Aki Prihdillä oli tärkeä sukulaisuussuhde.



Yritimme saada FIT:n toimitusjohtajalta kommenttia.

"? and the major investors are Sitra, Biofund and Concordia Capital."

Toimitusjohtaja oli kiireinen.

"Valitettavasti minulla ei ole aikaa?"



Myös Concordian edustajat kieltäytyivät haastattelusta.

Prihti :"? niin kuin sanoin: Ei nyt kommentoida tähän ohjelmaan."

Tamperelaisyhtiö keräsi rahoituskierroksella yhteensä 40 miljoonaa markkaa. Sitran osuus siitä oli kuusi miljoonaa ja Concordian 10 miljoonaa markkaa.

Mukana olivat myös Biofund 15 miljoonalla sekä muutamia muita pääomasijoittajia.

Sitra on Fitin suurin osakas, sillä on kolmannes osakkeista. Biofund omistaa yrityksestä noin 15 prosenttia ja Concordia noin 10 prosenttia.

Sitrassa päätöksen rahoituksen lisäämisestä teki rahaston hallitus. Mukana päättämässä oli myös yliasiamies Aatto Prihti.

Yliasiamiestä koskevat hallintomenettelylain esteellisyyssäännökset eli virkamies ei saa osallistua sellaisen päätöksen tekemiseen, jolla voi olla vaikutusta lähisukulaiselle, kuten esimerkiksi lapselle.

Aatto Prihti ei jäävännyt itseään eikä hän tehnyt niin myöskään eräässä toisessa rahoitusratkaisussa viime vuoden lopussa, jossa hänen poikansa yritys on niin ikään mukana.

OA: "Kiinnitittekö huomiota siihen, että Concordian edustaja oli Sitran yliasiamiehen poika?
Krohn: En kiinnittänyt missään negatiivisessa mielessä, enkä ajatellut, että tässä olisi mitään ongelmaa, mutta tietysti huomasin, että nimi oli sama [---] Tästä sukulaisuussuhteesta en ryhdy spekuloimaan."

OA: Concordian yhtenä tärkeänä osakkaana on poikanne. Miksi ette jäävännyt itseänne Sitran hallituksessa?

Prihti: Meillä on 40 yksityistä rahastoa mukana näissä ja kaikki on samanlaisia ja silloin kun me teemme itsenäisiä päätöksiä täällä, niin kysymys on tämän kohdeyrityksen ja meidän välisistä asioista. Se että hän on siellä managerina mukana, ei vaikuta meidän päätöksiimme yhtään mitään. Heitä käsitellään ihan samanlaisesti .,.. tää on meidän normaali tapa.

OA: Tiesikö Sitran hallitus tästä sukulaisuussuhteestanne?

Prihti: Kyllä tiesi, koska se on kaikkien tiedossa ja myöskin meidän niissä papereissa oli, että Concordia Capital on mahdollinen yksi sijoittaja.

--

Soila Miettinen-Lähde: "Kun he ovat tällainen nk. julkinen riskisijoitusyksikkö, niin heidän mahdollisuutensa ottaa suurempia riskejä on paljon suurempi kuin se on puhtaasti markkinalähtöisellä sijoittajalla ja se mahdollistaa sen, että he voivat lähteä useampiin ja sellaisiin hankkeisiin, joissa voi tuotto olla kovinkin suuri mutta toisaalta riskikin on sitten sitä luokkaa, että puhtaasti markkinalähtöinen sijoittaja ei välttämättä lähtisi."

LOPPU

... mutta miten tämä nyt Esko Ahoon liittyy?

Ikkunanpesijä kirjoitti:

... mutta miten tämä nyt Esko Ahoon liittyy?

"...mutta titteli ei ole mihinkään Aatto Prihtin jälkeen muuttunut..."

Ei ihme jos Esko Aho ei haluaisi kantaa edeltäjänsä ryvettämää titteliä.

vaihtoon kirjoitti:

"...mutta titteli ei ole mihinkään Aatto Prihtin jälkeen muuttunut..."

Ei ihme jos Esko Aho ei haluaisi kantaa edeltäjänsä ryvettämää titteliä.

Mihin kirjoittaja mahdollisesti tällä väittämällään/olettamallaan viittaa??????

rautalehti kirjoitti:

Mihin kirjoittaja mahdollisesti tällä väittämällään/olettamallaan viittaa??????

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006404127

hän kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006404127

Otsikossa kaikki.

vaihtoon kirjoitti:

"...mutta titteli ei ole mihinkään Aatto Prihtin jälkeen muuttunut..."

Ei ihme jos Esko Aho ei haluaisi kantaa edeltäjänsä ryvettämää titteliä.

Ai tittelitkö ne nykyään ryvettyvät? Ennen vanhaa se oli kyllä niin, että poliitikot ryvettyivät, mutta tittelit säilyivät.

Tietysti kääntämällä tämän asian nurinniskoin saadaan pyrkyreille entistä hienommat tittelit ja samalla päästään sekoilevien poliitikkojen ryvettymisestä eroon.

"Joo... tulihan sitä vähän ryvetyttyä, kun olin yliasiamies, mutta nyt kun olen pääjohtajana, niin ei sillä ole enää väliä".

Ikkunanpesijä kirjoitti:

Juupas eipäs. Ei siis ole ansainnut, eikä laiteta:-)

Jos "yliasiamies" on kelvannut hänen edeltäjilleen professoreille ja tohtoreille, se saa kelvata myös elinkeinoasiamies Aholle.

On ihan turhaa ryhtyä säätelemään uusia lakeja yhden tyypin tittelin vuoksi... tää nyt niille, jotka asiaa eivät muuten tajunneet:-)

President tittelissä pitäisi mitään vikaa olevan.
Että pysyköö se samana.

Ikkunanpesijä kirjoitti:

Ai tittelitkö ne nykyään ryvettyvät? Ennen vanhaa se oli kyllä niin, että poliitikot ryvettyivät, mutta tittelit säilyivät.

Tietysti kääntämällä tämän asian nurinniskoin saadaan pyrkyreille entistä hienommat tittelit ja samalla päästään sekoilevien poliitikkojen ryvettymisestä eroon.

"Joo... tulihan sitä vähän ryvetyttyä, kun olin yliasiamies, mutta nyt kun olen pääjohtajana, niin ei sillä ole enää väliä".

Heh-heh...Esko Ahon aloittamat uudistukset Sitrassa ovat tosiaan tainneet pilata sen hyvään (sulle-mulle-hyväveli ja sukulainen) rahanjakokuntoon viritetyn aparaatin. Ahon tuikea katse kieli siitä, että hän ei aio perääntyä valitsemaltaan tieltä epäeettisen menon kitkemisessä johtamastaan laitoksesta.

muutamia kirjoitti:

Heh-heh...Esko Ahon aloittamat uudistukset Sitrassa ovat tosiaan tainneet pilata sen hyvään (sulle-mulle-hyväveli ja sukulainen) rahanjakokuntoon viritetyn aparaatin. Ahon tuikea katse kieli siitä, että hän ei aio perääntyä valitsemaltaan tieltä epäeettisen menon kitkemisessä johtamastaan laitoksesta.

Otsikossa kaikki.

muutamia kirjoitti:

Heh-heh...Esko Ahon aloittamat uudistukset Sitrassa ovat tosiaan tainneet pilata sen hyvään (sulle-mulle-hyväveli ja sukulainen) rahanjakokuntoon viritetyn aparaatin. Ahon tuikea katse kieli siitä, että hän ei aio perääntyä valitsemaltaan tieltä epäeettisen menon kitkemisessä johtamastaan laitoksesta.

Näin on. Esko Aho ei ole mikään eilisen teeren poika. Olipa hyvin sanottu: "Ahon tuikea katse kielii siitä, että hän ei aio perääntyä valitsemaltaan tieltä epäeettisen menon kitkemisessä..."

Suomeksi sanottuna: "Sossujen perskarvat palaa, kihihi khihi hiiiiii..."