Jokos se leikki J&M

Leikitään sit vielä mukana! =D

aika hemmetinmoista leikkiä se on

hohhoijaavaan kirjoitti:

aika hemmetinmoista leikkiä se on

On, mutta kyllä minä välillä hiukan piinaankin jutun aiheillani kostoksi! Menee hauskasti hiljaiseksi =)

Ei selvittämättömät asiat haihdu mielestä, ne seuraa lopun elämän..
Erikoinen ihminen tai ei, kuitenkin omanlaisensa?mutta ei oma itsensä siinä tilassa, ei taatusti.

Toi oli kaunista.

Stressi tekee ihmisen aika heikoksi, vie hiukset, ja laihduttaa.. Riuduttaa.
Jaksa siinä sitten kaiken muun ohella olla kiva kaikille ja olla ystävällinen sekä kestää "leikkejä" kun toinen katoaa, kertoo asioiden keveydestä.

KaunistaEikösOle kirjoitti:

Stressi tekee ihmisen aika heikoksi, vie hiukset, ja laihduttaa.. Riuduttaa.
Jaksa siinä sitten kaiken muun ohella olla kiva kaikille ja olla ystävällinen sekä kestää "leikkejä" kun toinen katoaa, kertoo asioiden keveydestä.

En leiki, sä leikit.

Vähitellen tukka alkanut kasvaa takaisin, se oheni puolella, lyheni puolella, katkeili, ihoni on muuttui, väri kasvoilta kalpeni ja hymyn tilalla on suunpielissä juonteet alaspäin..
Sitä se oli, ja leikitäänkö vielä?
Siksi on kivaa että on keksitty filtterit valokuviin, ja hymynkin saa tekaistua..

Joo o näin on. Olen sellainen ihminen että osaan ottaa asenteen että aivan sama. Osaan tahalleen Jättää huomiotta asioita ja olla kuin en huomaisikaan. Se ei ole niinkään ilkeyttä vaan sellaista laiskuutta. Se taas mitä päälle päin olen on taitoa elää hetkessä ja olla välinpitämätön totuuksista joita havainnut.

Ihminen saavuttaa toisinaan mielentilan jossa ei jaksa välittää

Eijaksavälittää kirjoitti:

Joo o näin on. Olen sellainen ihminen että osaan ottaa asenteen että aivan sama. Osaan tahalleen Jättää huomiotta asioita ja olla kuin en huomaisikaan. Se ei ole niinkään ilkeyttä vaan sellaista laiskuutta. Se taas mitä päälle päin olen on taitoa elää hetkessä ja olla välinpitämätön totuuksista joita havainnut.

Ihminen saavuttaa toisinaan mielentilan jossa ei jaksa välittää

Luulin että osaan ottaa asenteen ihan sama ja joissain asioissa se päteekin.
Tässä tapauksessa täytyy sanoa etten tuntenut itseäni laisinkaan..

Me ollaan luodut toisillemme, vaikka muuta yritetäänkin. Mutta, kaipuuhan on kauneinta maailmassa, ja jos se viellä johtaa rakkauteemme,

Jaa, ai ollaan? Jos ensin kuitenkin tutustutaan?

Jatkoaed kirjoitti:

Jaa, ai ollaan? Jos ensin kuitenkin tutustutaan?

KYLLÄ, mä haluun tutustua suhun

Mitä kautta?

oikeassa elämässä tietenkin

:)

Ei leikitä sanoilla..mielummin tosissaan totuuksia, kaiken mitä sanon, sanon katsoessani silmiin.
Ainoallakaan tekstarilla en kerro tunteista enää koskaan, ennen kuin hän tietää että tarkoitan mitä sanon ja tiedän että hän tietää sen jo ilman sanojakin.
En mä osaa käsitellä ja jaotella niitä tuntemuksia ja tunteita mitä hän minussa herätti, hyvältä se tuntui jokatapauksessa ja kiteytyi yhteen sanaan.