Oppositiopuolue Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä varoittaa blogissaan toimeentulotukimenojen räjähtämisestä käsiin.
Toimeentulotuen perusosa siirtyi vuoden alusta kuntien vastuulta Kelan maksettavaksi. Maanselkä pitää hyvänä sitä, että tukimuotoja pyritään automatisoimaan ja byrokratiaa helpottamaan, mutta on huolestunut toimeentulotuen haun yksinkertaistumisen taloudellisista seurauksista. Tukea voi vastaisuudessa hakea sähköisesti, eikä sen vuoksi tarvitse mennä sosiaalitoimistoon.
Maanselkä huomauttaa, että hallituksen lakiesitykseen sekä vuoden 2017 budjettiesitykseen kirjatut arviot kustannusten kasvusta ovat merkittävästi pienempiä kuin Kelan tuore arvio. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan vuositasolla noin 75–100 miljoonaa euroa, kun tuen ”alikäyttö” vähentyy. Vuonna 2015 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 745,5 miljoonaa euroa, ja vuoden 2017 budjettiesityksessä peruntoimeentulon menoihin myönnetään noin 830 miljoonan euron määrärahat.
"Joulukuussa tuli ensimmäinen varoitusmerkki. Vastoin hallituksen esitystä Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ennusti, että toimeentulotuen menot automatisoinnin myötä nousee vuoden 2015 toteutuneesta 750 miljoonasta jopa 1,5 miljardiin euroon", Maanselkä kirjoittaa Puheenvuorossa viitaten Aaltosen Ylelle antamaan lausuntoon.
Aaltonen sanoo haastattelussa, että hänen ennustamansa 1,5 miljardia euroa olisi ”muutama sata miljoonaa” euroa enemmän kuin vuoden 2016 kulut. Hänen mukaansa Kela ei toivo menoihin selvää kasvua, mutta on varautunut siihen.
"Luulisin ettei pääjohtaja ole heittänyt lukua lonkalta, vaan se perustuu tutkittuun arvioon ihmisten käyttäytymisestä. Selasin budjettikirjaa, jossa menojen kasvuun on varauduttu summalla 830 miljoonaa. Samalla herää kysymys, miten voi olla mahdollista, että lakiesityksen luvut poikkeavat olennaisesti pääjohtajan arviosta ja eduskunnan hyväksymästä budjetista?" Maanselkä ihmettelee.
Toimeentulotuen perusosa siirtyi vuoden alusta kuntien vastuulta Kelan maksettavaksi. Maanselkä pitää hyvänä sitä, että tukimuotoja pyritään automatisoimaan ja byrokratiaa helpottamaan, mutta on huolestunut toimeentulotuen haun yksinkertaistumisen taloudellisista seurauksista. Tukea voi vastaisuudessa hakea sähköisesti, eikä sen vuoksi tarvitse mennä sosiaalitoimistoon.
Maanselkä huomauttaa, että hallituksen lakiesitykseen sekä vuoden 2017 budjettiesitykseen kirjatut arviot kustannusten kasvusta ovat merkittävästi pienempiä kuin Kelan tuore arvio. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan vuositasolla noin 75–100 miljoonaa euroa, kun tuen ”alikäyttö” vähentyy. Vuonna 2015 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 745,5 miljoonaa euroa, ja vuoden 2017 budjettiesityksessä peruntoimeentulon menoihin myönnetään noin 830 miljoonan euron määrärahat.
"Joulukuussa tuli ensimmäinen varoitusmerkki. Vastoin hallituksen esitystä Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ennusti, että toimeentulotuen menot automatisoinnin myötä nousee vuoden 2015 toteutuneesta 750 miljoonasta jopa 1,5 miljardiin euroon", Maanselkä kirjoittaa Puheenvuorossa viitaten Aaltosen Ylelle antamaan lausuntoon.
Aaltonen sanoo haastattelussa, että hänen ennustamansa 1,5 miljardia euroa olisi ”muutama sata miljoonaa” euroa enemmän kuin vuoden 2016 kulut. Hänen mukaansa Kela ei toivo menoihin selvää kasvua, mutta on varautunut siihen.
"Luulisin ettei pääjohtaja ole heittänyt lukua lonkalta, vaan se perustuu tutkittuun arvioon ihmisten käyttäytymisestä. Selasin budjettikirjaa, jossa menojen kasvuun on varauduttu summalla 830 miljoonaa. Samalla herää kysymys, miten voi olla mahdollista, että lakiesityksen luvut poikkeavat olennaisesti pääjohtajan arviosta ja eduskunnan hyväksymästä budjetista?" Maanselkä ihmettelee.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vastaa kohta...äiti huuti syömään ja kynsien leikkuuseen.
eläkä lähe Äitis-helemoista mihkään, Krist ei sinua maalimalla elätä, Kelan Elli auttais 700milijoonalla mutta Krist kosiskelee hallitusta ja tyssääväävät tukiaisten lisäämisen.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Lex Lindströminä tunnetusta laista, jolla erityisen vaikeaan asemaan joutuneita ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä lasketaan eläkkeelle.
Eläketuki olisi kertaluonteinen ratkaisu. Siihen oikeutetuille maksettaisiin rahallista tukea, kunnes he voisivat siirtyä vanhuuseläkkeelle.
Tukea voisivat hakea 60 vuotta täyttäneet, viisi vuotta lähes yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt.
Eläketuen piirissä olisivat ennen 1. syyskuuta vuonna 1956 syntyneet henkilöt. Eläketukea maksettaisiin ensi kesäkuusta alkaen.
Eläketuen saaminen edellyttäisi käytännössä noin viiden vuoden työttömyyttä. Työttömyysaikaan luettaisiin mukaan myös esimerkiksi sairauspäivärahalla vietetty aika.
Kela maksajana
Valtion arvioiden mukaan eläketukea maksettaisiin ensi vuonna 5 300 ihmiselle kuukaudessa. Tuki olisi täyden takuueläkkeen suuruinen eli vajaat 770 euroa kuukaudessa vuoden 2016 tasossa.
Tuen toimeenpanosta vastaisi Kela. Eläketukea maksettaisiin korkeintaan kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään eli 65 vuoden ikään saakka.
Hakijalla olisi oikeus myös esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukeen, kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen sekä eläkettä saavan hoitotukeen.
Kristillisen räsähtäjästä huokuu kierous!