Olen onnellinen että päätit antaa mulle toisen mahdollisuuden olla osallinen sun elämään. Mutta mitäs nyt sitten? Kavereita ollaan ja tahtoisin kysyä sun kuulumisia, mutta mahdatko vastata jos kysyn?
N-->M
N-->M
Ihanaa että annoit mulle toisen mahdollisuuden
Surusieluinen
17681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tottakai vastaan :)
En kyllä tunnista meidän tilanteeksemme, miten sinä noin voit ajatella.
Ei kannata alkaa kaveriksi, jos ikävöit ja haaveilet jostain suuremmasta hänen kanssaan. Itseäsi vain kiusaat ja pitkität omien tunteidesi läpikäymistä sekä hyväksymistä ettei suhteenne muulle tasolle etene kuin jää tälle tasolle, jossa elät sitä omaa harhaasi ja kuvittelet sitten muuta.
Kyllä mä ikävöin, mutta tiedän että pystyn pitämään itseni aisoissa. En tiedä voiko ne tästä pitkittyä enään enempää. Jos mun täytyy valita olenko täysin ilman häntä vai kaveri, niin valitsen sen kaveruuden ehdottomasti.
Tarkoittaa että antoi toisen mahdollisuuden ja kumpikin siis tiedätte tilanteen? Voisitko vähän avata tilannetta.
Kyllä me molemmat tiedetään tilanne. Hän tietää että mä ihastuin ja hän ei, mutta haluaa silti olla kaveri. Hän on ainutlaatuinen mies ja minä arvostan ja kunnioitan sitä hyvin aidosti. Tiedän myös rajan jota ei ylitetä ilman yhteisymmärrystä.
Itselläni ei ole koskaan ollut mieskavereita, siis samalla tasolla kuin naisystäviä, joille voi kertoa kaiken. Jotenkin olen niin vanhanaikainen, että se, että jakaa jonkun miehen kanssa intiimejäkin asioita tarkoittaa sitä, että on hänen kanssa parisuhteessa. Siis en voi tuolle mitään, joten en koskaan päästä miehiä ns. iholle, koska haluan olla vain yhden kanssa iholla eli puolisoni ja hänen jälkeensä ei tule enää ketään.
Miehelläni ei taas oikein olekaan mieskavereita, mutta sitä enemmän naiskavereita, jotka avautuvat hänelle mm. intiimialueensa karvan poistosta ja ihan kaikesta siis, joka minusta ei kuulu muuhun kuin parisuhteeseen. Ja eihän siinä mitään, kun hänen sloganinsa on, että vanhempaa naista on aina autettava ja hän sen kilttinä tekee. Ongelmia tuleekin siinä kohtaa, kun tuollainen ystävänainen alkaa kuvitella jotakin enemmän.
Kun sitten kuvitellaan jotakin enemmän, niin sen alkaa huomaamaan siinä, että mies alkaa pikkuvalehtelun tällä naiskaverilleen, koska hän ei ilmeisesti ole asettanut samanlaista rajaa kuin itse olen. Siellä puhelimen toisessa päässä ei sitten huomata tuota pikkuvalehtelua, joka kyllä näkyy, kun hänet livenä näkee siihen luuriin puhumassa. Elekieli, se on vaan niin paljastavaa. Yleensähän se menee niin, että nämä naiset soittelevat hänelle ja hän kiltisti myönnellen kuuntelee heidän päivän tapahtumansa ja pikkuongelmansa, jonka jälkeen hän itse alkaa valitella työkiireitään, kuinka kovasti täytyy nyt painaa töitä, kun joutuu lähtemään toisiin töihin jo aiemmin sunnuntaina, eikä tiedä kauan siellä menee ja koska palaa. Antaa siis ikään kuin vihjeen, ettei ole oikein tavattavissa vähään aikaan. Suoraan ei kuitenkaan voi soittelijalle sanoa, että vaimon kanssa lähtee nyt sinne asioilleen. Toisaalta ymmärrän, että jos hän kertoisi esimerkiksi, että vaimo joutuu leikkaukseen ja sairaalassa kuluu viikkoja ja hän keskittyy nyt vaimoon täysillä, niin olisiko näitä ystävänaisia. Epäilen, että siinä tietynlaiset ystävänaiset ainakin karisee joukosta, sellaiset, joilla on taustalla mielessä kytemässä jotakin muuta kuin ystävyyttä.
Kirjoitin tämän näkökulman ihan yli 20 vuoden kokemuksella. Itse en enää oikeastaan halua olla tietyllä tavalla ystävällinen eli sellaisella luonnollisella tavalla, jolla olin aina ennen. Nykyisin siinä heti joutuu vaikeuksiin ja vastapuoli alkaa kuvittelemaan jotakin rakkautta suurempaa, myös siis miehet. Erityisesti ne miehet, joilla on kotona, usein omasta syystään, arktiset olosuhteet tai vaimo sairaana ja ryhdytään sitten jo ennakkoon etsimään uutta ruoanlaittajaa. Onkin ollut uskomatonta päästä kokemaan sama tilanne tai vain alkurepliikit ikäänkuin tiskin toiselta puolelta. Ja kun sen saman tiskin toiselta puolelta on nähnyt, miten se satuttaa vaikkapa sitä sairasta puolisoa, niin jo flirttailuvaiheessa, jonka toisesta kyllä näkee, on alkanut etomaan. Etomaan sen flirttailijan puolesta ja pahoinvoimaan hänen sairaan puolisonsa puolesta, kun voi nähdä omin silmin, mihin ihminen kykenee toisen selän takana.
Flirttailu etovaa?Laira laput silmille ettei tuu oksennus. En oo ap mutta jännä miten naiset ryntää kommentoimaan päinvastasilla mielipiteillä jopa vähän manipuloiden jos joku naispuolinen kaipaa miespuolista henkilöä.
En rupea kaveriksi, jos tunteet on muuta. Miksi esittää kaveria. Se kun loppuu, molemmille aiheutuu turhaa tuskaa.
Mulla on kyllä miespuolisia kavereita, on aina ollut. Rakastan heitä kaverina. Ja pystyn puhumaan tunteistani heille avoimesti. Kaveri zonelle ei ole asiaa, jos ei ole molemminpuolinen luottamus.
Kuvittelet sä ettei miehet mieti esim kavereidensa kumppanien, työkavereiden tai jopa anoppiensa tai sukulaistensa puolisoiden naimista koskaan?!Ajatukset on eri juttu kun teot, jos molemmat sinkkuja ja tunteita on ja haluaa olla kaveri sehän käy.
On hyvä että ihminen tiedostaa rajansa. Ei kaikki pysty olla vaan kaveri vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta mulle se on enemmän kuin normaalia. Itseasiassa miehet on helpompia kavereita kuin naiset kun ei ole jatkuvaa draamaa. =)
Häneen mulla on helliä tunteita, mutta tiedän rajat ja kunnioitan niitä. Hänen onni on mulle tärkein.
"Olen onnellinen että päätit antaa mulle toisen mahdollisuuden olla osallinen sun elämään. "
Millä tavalla hän osoitti antavansa sinulle hyvä nimimerkki "SS"
toisen mahdollisuuden olla osallisena elämäänsä?
Fuckbuddukö haussa jii naisella? Suojeleva ja isällinen?
Jos minua tarkoitat, niin huonostipa minut tunnet.
En ole tämän aloituksen takana.
En kirjoittelisi tänne mitään ympäripyöreitä
"toisesta mahdollisuudesta olla osallisena elämään".
Enkä sitten täysin EPÄLOOGISESTI kysyisi, voiko kaverilta kysyä kuulumisia,
jos kerran kaveruudesta on sovittu.
Sinulla on muuten hämmästyttävän ALKEELLINEN ja TÖRKYINEN näkemys KAVERUUDESTA. Käsitin aloittajan tarkoittavan nimenomaan miehen ystävänä ei
"panopuuna" olemista.
Hyvä Keskustelun aloittaja,
kirjoitat että joku mies on antanut Sinulle toisen mahdollisuuden olla kaverisi,
muttet kuitenkaan tiedä, onko sinulla lupa kysyä hänen kuulumisiaan.
VASTAAN: Jos olet toisen ihmisen, vaikka vastakkaisen sukupuolen edustajankin, kanssa yhdessä sopinut, että olette kavereita, niin miksi ihmeessä sinulla ei olisi lupaa kysyä hänen kuulumisiaan. Hän sitten vastaa, mitä katsoo hyväksi vastata, ja kertoo, minkä verran haluaa.
Sitä et kuitenkaan avannut, mitä tarkoitat kirjoittaessasi, että hän on antanut sinulle
"toisen mahdollisuuden olla osallisena elämääsi"? Mitenköhän tämä ilmeni?
T:Muuan_M-nainen
Tunnistin heti viestisi. Ei tässä mitään erikoista elämääni kuulu. Olen käänkuin toipumislomalla. Jo useita päiviä alavireiset fiilikset.
Aurinkoa kaipaisi tähän saumaan pitkän pimeän saatteeksi, ilman tulipalopakkasia. Näkis edes kivoja unia sinusta.
Toivottavasti voit pian jo paremmin =)
Näe kauniita unia myös.