Mä syvällä lepään pohjalla surun
en tavoita hiukkasta onnenmurun.
Vihan myrskyt korvissa kuohuvat
kun kumppanit raivoista juopuvat.
Mä vielä myöhäisen eloni retken,
teen, toki viivyn vain hetken.
Poistun mä vihasta tämän maan,
Saan osaksein elon onnekkaan.
en tavoita hiukkasta onnenmurun.
Vihan myrskyt korvissa kuohuvat
kun kumppanit raivoista juopuvat.
Mä vielä myöhäisen eloni retken,
teen, toki viivyn vain hetken.
Poistun mä vihasta tämän maan,
Saan osaksein elon onnekkaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoitin kun en saanut unta. Puran vähän estettä unen tieltä
Etsijä
Jotakin etsin, etsin kauan
joukosta tutun, ihmislauman,
jossa ois joku, yksi tai kaksi,
varten mua, nyt harmaahapsi.
Etsimään lähdin liian myöhään,
huomasin, aika tekee työtään.
Ohi on minulta onnen aika,
ihmisrakkauden kaihoisa taika.
Nyt on tiettyjen palstalaisten vuoro pilkata. Olin murtua unettomassa tuskassani ja se synnytti säkeistöt.
Ei tuo Kyynelisen loppuvärssy ole mikään lähtöuhka, ainakaan tietoinen.