Suomalainen rodunjalostaja Martti Pihkala

Onhan niitä muitakin,Axel Olof Freudenthal. Se on viimemmäksi touhunnut ja sen kannattajat on olleet liikkeellä vielä nettiaikakaudellakin. Todistettavasti

Rotuopein tuhottiin IHMISIÄ, miehiä, naisia, lapsia, muka punaisina.

Onhan nämä aina tiedetty. Eikä lahtari aina tarvinnut tappamiseen syytäkään.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija-punaiset-naissotilaat-haluttiin-tieten-tahtoen-tappaa-hennalan-leirilla-1918-rotuhygienia-vaikutti-hyvin-paljon/6805656#gs.4L1Na58

Ukko ei satumaailmassa siinä missä punikitkin. Sillä oli esi-isiä jotka oli spartalaisesti vastustaneet niin sanottua ryssää Ahvenanmaalla.

Eikö ole kummallista kuinka nämä "raaimmat rodunjalostajat" tulevatkin aina juuri pappissuvuista!

Iisalmelainen Ensio Pihkala oli 25-vuotias, kun hän liittyi vapaaehtoisena Waffen-SS-joukkoihin ja vannoi uskollisuutta Adolf Hitlerille.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-25-vuotias-ensio-paatyi-ss-joukkojen-sotilaspapiksi-ja-kaantyi-fasismia-vastaan-ei-suomalaisia-natseiksi-nain-kaannyteta/7121042

Pihkala kuului herätysliikkeeseen ja oli huolestunut Suomen nuorisosta, josta puuttui hänen mielestään ryhti. Nuorten elämä oli paheellista, täynnä tansseja ja viinaa, ja siltä vaikutti puuttuvan suunta.

Pihkala uskoi Suur-Suomeen ja vahvaan johtajaan, joka osaisi ohjata nuoret oikeille raiteille. Hänellä oli rakastettu Helena, jonka kanssa hän haaveili talosta Itä-Karjalan Uhtualla, myyttisellä alueella, josta monet Kalevalan runoista ovat peräisin.

-

Martti Pihkalan kirja vuodelta 1918 kertoo Suomeen tarvittavasta rodunjalostuksesta ja sen mukaan kansaa pantiin montunreunalle.

Minkälainen Suomi meidän on luotava?

http://hdl.handle.net/10138/144336

Tämmöiset pedot kiihotti kansaa tappamaan toisiaan. Kiantokin näyttää olleen rotuputsari siinä missä Gummeruksetkin. Papin poikia kaikki!

Kiannolta lainattu lausuma: ”Sodassa täytyy nauttia tappamisesta – muuten ei sota menestykään.

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526209623.pdf

Perusteen Kristuksen opin hylkäämiseen sodan ajaksi Kianto saa myös siitä, että myös papit, muun muassa Kiannon ystävä Arvi Järventaus, tarttuivat aseisiin: Me saimme äsken luvan – varmaankin sadaksi vuodeksi – luopua kristillisistä ihanteistamme: Suomen papit ovat siitä loistavimpina esimerkkeinä. Surmatkaa vihollisemme! he huusivat kuorossa ja vaihtoivat mustan kauhtanan harmajaan kenttäpukuun. 638

Talio-periaate (lat. lex talionis) eli koston laki on oikeustieteellinen periaate, joka esiintyi ensi kerran muinaisessa Babyloniassa Hammurabin laissa. Samaa periaatetta on myös sovellettu niin raamatullisessa laissa, 1 Moos.

Koulutetuilla ihmisillä oli myös tietoa rotuhygieniasta.

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2444019

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto

Kianto teki tyhmyyttään palveluksen jälkipolville kirjoittaessaan kaiken tuon näkemänsä muistiin. Suomessa kauhistellaan jotain Serbian joukkomurhia ja samalla unohdetaan kuinka täällä lahdattiin paljon raaemmin noin 70 vuotta aiemmin.

Ilmari Kianto Elämän ja kuoleman kentältä.
Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Otava 1928

http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm

Tahko Pihkala oli mukana Harmoisten verilöylyssä, yhtenä neljästä!

Tahko Pihkala kuului komppaniansa kvartettiin, joka vastasi Harmoisten sairashuoneen verilöylystä Kuhmoisissa.

Jääkärikoulutuksen Saksassa saanut varavääpeli Hans Holopainen, filosofian maisteri Albert Gyllenbögel, ylioppilas Artturi Paimela ja filosofian kandidaatti Lauri Pihkala jättivät 10.3.1918 nimensä Suomen sisällissodan historiaan verisellä tavalla.

http://www.iltalehti.fi/muutlajit/201803292200842039_nx.shtml

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha

Kuvaus Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta 10.3.1918 ja tietoa punakaartin haavoittuneista.

http://www.youtube.com/watch?v=vLdMEWyIizs

Kärsimysten teiltä : kymmenvuotismuistoja

http://hdl.handle.net/10138/144335

Kärsimysten teiltä s. 189-192Suomalaisen urheiluhistorian tunnetuimpiin hahmohin kuuluneen Lauri ”Tahko” Pihkalan toiminnasta sisällissodan aikana 1918 on saatu uutta tietoa...

Sodan aikana Pihkala kuului pahamaineiseen Hans Kalmin pataljoonaan ”neuvottelevan adjutantin” tittelillä tehtävänään propaganda-aineiston levittäminen punaisten puolelle. Mutta Pihkala osallistui myös taisteluihin Itä-Hämeessä.

Maaliskuun 10. päivänä Pihkala ja kolme muuta Kalmin miestä suorittivat Kuhmoisissa Harmoisten sairashuoneella verilöylyn, jossa murhattiin kaikki potilaat ja miespuoliset sairaanhoitajat. Naispuolisesta henkilökunnasta henkiin jäi kaksi ruotsia puhunutta hoitajaa.

”Valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua”, Pihkalan joukkio huusi sisälle tunkeutuessaan, muisteli toinen pelastuneista.

Kuusi päivää tapahtuman jälkeen Pihkala kirjoitti äidilleen kirjeen, jota Harri Salimäki on lainannut vuonna 2000 väitöskirjassaan Isänmaan ja urheilu-uskon mies.

”Tässä taistelussa punaryssää vastaan raaistuu kieltämättömästi. Nuo pimitetyt punakaartilaiset, useat heistä, herättävät sääliä, minun täytyy joskus aivan pakottaa sormeni liipasimelle lähempää ampuessa.”

Pihkalan viha kohdistui punaisten johtohenkilöihin, mutta maksumiehiksi joutuivat puolustuskyvyttömät rivimiehet ja hoitajat.


Toukokuussa 1918 Kalmin pataljoona vastasi Hennanalan vankileirin vartioinnista, ja dokumenttien mukaan Lauri Pihkala oli eräänlainen logistiikkavastaava. Hennalassa teloitettiin satoja miehiä ja naisia. Pihkalan elämästä olisi syytä laatia vielä yksi tutkimus, jossa käytäisiin läpi hänen toimensa vuosien 1918–19 aikana.