Jag har svårt att tro att fennornas bojkotter och

Totta, Kielimanifestihan koskee tosiaan vain "kunnon suomalaisia", ei tavallisia suomalaisia :)

Nojaa, men Månsson med sina Oodin uttal, fick hesari att ta ställning till svenskan i dagens ledare. Kommentarerna talar sitt tydliga språk vad majoriteten tycker.

SFPBra kirjoitti:

Nojaa, men Månsson med sina Oodin uttal, fick hesari att ta ställning till svenskan i dagens ledare. Kommentarerna talar sitt tydliga språk vad majoriteten tycker.

Du ju så trendigt att skälla på svenskspråkiga,vi är ju allmänna syndabockar.Hitler hade judarna och kunnon suomalaiset har den svenskspråkiga befolkningen.

SFPBra kirjoitti:

Nojaa, men Månsson med sina Oodin uttal, fick hesari att ta ställning till svenskan i dagens ledare. Kommentarerna talar sitt tydliga språk vad majoriteten tycker.

Visst är det ju modigt att anfalla Månsson för att han ville ha också ett svenskt namn på biblioteket.Riktigt ett hjältedåd.

helsingfors kirjoitti:

Visst är det ju modigt att anfalla Månsson för att han ville ha också ett svenskt namn på biblioteket.Riktigt ett hjältedåd.

Det är ju tillåtet med diskriminering av svenskspråkiga,regeringen går i spetsen.

manstruntarilagen kirjoitti:

Det är ju tillåtet med diskriminering av svenskspråkiga,regeringen går i spetsen.

Kritiken är mot obligatoriska svenskan och att inbilla sig att finskan och svenskan helt jämnstälda språk, inte mot oss svenskspråkiga eller tvåspråkiga.

SFPBra kirjoitti:

Kritiken är mot obligatoriska svenskan och att inbilla sig att finskan och svenskan helt jämnstälda språk, inte mot oss svenskspråkiga eller tvåspråkiga.

Det här biblioteksnamnet ???????

justså kirjoitti:

Det här biblioteksnamnet ???????

Läs hesaris ledare och kommentarerna så ser du vilken debat Månsson påbörja.

jamensidubara kirjoitti:

Läs hesaris ledare och kommentarerna så ser du vilken debat Månsson påbörja.

Tyvärr ingen möjlighet att läsa.

poåoiuy kirjoitti:

Tyvärr ingen möjlighet att läsa.

"KESKUSTELU pääkaupungin paraatipaikalle rakenteilla olevan kirjaston nimen ruotsinkielisestä versiosta kertoo paljon hyvää suomalaisista. Kirjaston nimestä syntyi suurempi kohu kuin aiemmasta rakentamispäätöksestä.

Se osoittaa, että helsinkiläiset ja myös muut suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kirjastoihin. Tarvittaessa suhde on jopa intohimoinen.

Nimikilpailun voitti Oodi. Ratkaisun mukaan Helsingin keskustakirjasto Oodi olisi ruotsiksi Helsingfors centrumbibliotek Oodi. Tämä on synnyttänyt kieli­poliittista väittelyä, koska oodi on suomenkielinen muoto antiikista periytyvästä lainasanasta, joka tarkoittaa ”haltioituneen sävyistä lyyristä runoa”.

Nimikiistaan löytynee ratkaisu. Voi myös olla, että kansa tuntee rakennuksen aikanaan vain kirjastona tai jollain epävirallisella lempinimellä.

Kiista tulee kuitenkin osoittaneeksi ­jotain ruotsin asemasta pääkaupungin julkisessa tilassa. Katukylteissä ja virastojen nimissä suomi ja ruotsi ovat rin­nakkain, kuten pitääkin, mutta muuten satunnainen vierailija ei aina huomaa liikkuvansa kaksikielisessä kaupungissa.

Ruotsi on vaivihkaa hävinnyt kauppojen näyteikkunoista, ravintoloiden ruokalistoista ja epävirallisista opastauluista. Toinen kieli on usein englanti.

Ruotsista on tullut yksityinen kieli, jota käytetään kyllä kotona, kouluissa ja päiväkodeissa, mutta julkisilla paikoilla toinen kotimainen on usein väistynyt.

Selitykset muutokseen voivat olla kaupallisia ja joskus myös suomenkielisen enemmistön asenteesta johtuvia.

Osaselitys voi kuitenkin piillä myös ­kielivähemmistön omissa linjauksissa. Taxellin paradoksiksi kuvattu ajattelu lähtee siitä, että kaksikieliset ympäristöt näivettävät vähemmistökielen, joten sen tueksi tarvitaan yksikielisiä instituutioita.

Opissa voi olla oma viisautensa, mutta samalla se on ajanut kaksikielisyyttä alas. Vaikka kaikki suomenkieliset opettelevat koulussa ruotsia, he kohtaavat yhä harvemmin kaksikielisen ympäristön.

Verovaroilla ylläpidettävän kirjaston nimessä tämä muutos tuli näkyväksi, ja se ärsytti."

NimikeskusteluÄrsytti kirjoitti:

"KESKUSTELU pääkaupungin paraatipaikalle rakenteilla olevan kirjaston nimen ruotsinkielisestä versiosta kertoo paljon hyvää suomalaisista. Kirjaston nimestä syntyi suurempi kohu kuin aiemmasta rakentamispäätöksestä.

Se osoittaa, että helsinkiläiset ja myös muut suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kirjastoihin. Tarvittaessa suhde on jopa intohimoinen.

Nimikilpailun voitti Oodi. Ratkaisun mukaan Helsingin keskustakirjasto Oodi olisi ruotsiksi Helsingfors centrumbibliotek Oodi. Tämä on synnyttänyt kieli­poliittista väittelyä, koska oodi on suomenkielinen muoto antiikista periytyvästä lainasanasta, joka tarkoittaa ”haltioituneen sävyistä lyyristä runoa”.

Nimikiistaan löytynee ratkaisu. Voi myös olla, että kansa tuntee rakennuksen aikanaan vain kirjastona tai jollain epävirallisella lempinimellä.

Kiista tulee kuitenkin osoittaneeksi ­jotain ruotsin asemasta pääkaupungin julkisessa tilassa. Katukylteissä ja virastojen nimissä suomi ja ruotsi ovat rin­nakkain, kuten pitääkin, mutta muuten satunnainen vierailija ei aina huomaa liikkuvansa kaksikielisessä kaupungissa.

Ruotsi on vaivihkaa hävinnyt kauppojen näyteikkunoista, ravintoloiden ruokalistoista ja epävirallisista opastauluista. Toinen kieli on usein englanti.

Ruotsista on tullut yksityinen kieli, jota käytetään kyllä kotona, kouluissa ja päiväkodeissa, mutta julkisilla paikoilla toinen kotimainen on usein väistynyt.

Selitykset muutokseen voivat olla kaupallisia ja joskus myös suomenkielisen enemmistön asenteesta johtuvia.

Osaselitys voi kuitenkin piillä myös ­kielivähemmistön omissa linjauksissa. Taxellin paradoksiksi kuvattu ajattelu lähtee siitä, että kaksikieliset ympäristöt näivettävät vähemmistökielen, joten sen tueksi tarvitaan yksikielisiä instituutioita.

Opissa voi olla oma viisautensa, mutta samalla se on ajanut kaksikielisyyttä alas. Vaikka kaikki suomenkieliset opettelevat koulussa ruotsia, he kohtaavat yhä harvemmin kaksikielisen ympäristön.

Verovaroilla ylläpidettävän kirjaston nimessä tämä muutos tuli näkyväksi, ja se ärsytti."

"Ruotsista on tullut yksityinen kieli, jota käytetään kyllä kotona, kouluissa ja päiväkodeissa, mutta julkisilla paikoilla toinen kotimainen on usein väistynyt"

Onpa sekavaa tekstiä. Koti on kyllä yksityinen paikka, jossa kieli on yksityistä ja yksityisesti sovittua (perheen kesken). Koulut ja päiväkodit ovat taas julkisia, kunnan laitoksia, joiden toimintaa ei suinkaan säätele yksittäisten ihmisten päähänpistot, vaan tietyt lait ja asetukset.

Lisäksi kadun nimet, opasteet, kuulutukset ym. kuuluvat kaikki julkiseen puoleen, ja pääkaupunkiseudulla tämä näkyy erittäin hyvin - vähintään molemmilla kotimaisilla englanniksi.

Låt dem nu ha sina manifester och bojkotter om det ger kicks !Inte stör det mig åtminstone.

Samoja häiriköitä kommentoimassa myös hesarin palstoilla ja ÅboAkademian kieli ilmapiiri kyselyissä!

Kaikkialle ne ehtiikin.

Onneksi sentään höblässä kukaan ei häiriköi, vaan siellä asiallista tekstiä ja kommenteja.

När de sedan ännu alltid påstår att de har hela FOLKET bakom sig.

Nåja ,något konkret är det ju,mera än ramsan pois pakkoruotsi.

försökaduger kirjoitti:

Nåja ,något konkret är det ju,mera än ramsan pois pakkoruotsi.

Har dom inte bojkott mot Närpes Grönsaker,Ålands chips ,Stockmann mfl ?

mycketaktiva kirjoitti:

Har dom inte bojkott mot Närpes Grönsaker,Ålands chips ,Stockmann mfl ?

De som riktigt är fanatiker har säkert en lista när de går på uppköp så att inte heller varor från företag med rötter i Sverige hamnar i köpkorgen.