Jarrutusmatka ?

Lentokone laskeutuu kiitoradalle nopeudella 70 m/s, joka on laskuasussa liitosuhteella 16 juuri riittävä kantamaan koneen massan.
Oletetaan että koneen liitosuhde säilyy samana koko maakiidon ajan ja jarruina vain pyöräjarrut, joiden kitkakerroin on 0.8.

Jarrutusmatkan pituus ?

53

773

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Noinkohan

      Aika pitkä tulee. Yleensä laskusiivekkeet ajetaan ylös maakosketuksen jälkeen.

      • sdfghjkl.gh

        Yleensä ne ajetaan ulos ja alas.


      • Noinkohan

        Wikipedia: "Laskusiiveke on lentokoneen siiven nostovoimaa lisäävistä laitteista merkittävin. Laskusiivekkeet sijaitsevat lentokoneen siiven jättöreunassa, yleensä siiven tyviosassa."

        Mihin tarvitaan nostovoimaa laskussa maakosketuksen jälkeen?


      • pedantikko
        Noinkohan kirjoitti:

        Wikipedia: "Laskusiiveke on lentokoneen siiven nostovoimaa lisäävistä laitteista merkittävin. Laskusiivekkeet sijaitsevat lentokoneen siiven jättöreunassa, yleensä siiven tyviosassa."

        Mihin tarvitaan nostovoimaa laskussa maakosketuksen jälkeen?

        Nostovoimaa ei tarvitakaan, vaan siivekkeiden aiheuttama ilmanvastus hidastaa tehokkaammin kuin pyöräjarrut. Nykyaikaisessa koneessa on aika lailla siiven ominaisuuksiin vaikuttavia ilmanohjaimia, siivekkeet, laipat, lentojarrrut. Perussiivessä on vain yhdet laskusiivekkeet, joiita käytetään eri asennoissa nousussa, laskussa tai ilmanopeuden pienentämiseen.

        Alkupeiräinen kysymys on sikäli epärealistinen, että liitosuhde ei säily samana vauhdin hidastuessa ja koneen asennon muuttuessa.


      • Noinkohan

        No mitä itse olen havainnoinut, siiven yläpinnassa on laipat, jotka nousevat pystyasentoon maakosketuksen jälkeen ja jarruttavat vauhtia. Joissain koneissa on reverssi jolla moottorien pakokaasuvirta käännetään eteenpäin. Jos laskusiivekkeet ovat alhaalla, on kone aika kiikkerä tuulessa.


      • ihuisds
        pedantikko kirjoitti:

        Nostovoimaa ei tarvitakaan, vaan siivekkeiden aiheuttama ilmanvastus hidastaa tehokkaammin kuin pyöräjarrut. Nykyaikaisessa koneessa on aika lailla siiven ominaisuuksiin vaikuttavia ilmanohjaimia, siivekkeet, laipat, lentojarrrut. Perussiivessä on vain yhdet laskusiivekkeet, joiita käytetään eri asennoissa nousussa, laskussa tai ilmanopeuden pienentämiseen.

        Alkupeiräinen kysymys on sikäli epärealistinen, että liitosuhde ei säily samana vauhdin hidastuessa ja koneen asennon muuttuessa.

        Nostovoimaa pyritään tehokkaasti vähentämään esim maaspoilereilla. (ne pystyy nousevat läpyskät ) pyörät saa paremman pidon ja jarruttavat siten tehokkaammin.
        Maaspoilerit aukaisevat siiven jolloin siiven alle spoilereiden paineistama ilma karkaa. maaspoilerit samalla lisäävät koneen otsapinta-alaa jarruttaen myös tehokkaasti. maaspoilerit liikkuvat myös lennossa jos vauhtia tarvitsee hidastaa nopeasti tai esim ohjaimia poikkeutetaan paljon. aukeavat toisen puolen maaspoilerit tehostaen ohjausta. Siipi ei aukea lennon aikana samalla tavalla auki ( ei siis näe läpi) kun spoilerit siiven takaosassa ovat siiven sisässä peittäen aukon riippumatta onko maaspoilerit missä asennossa.
        Laskussa maaspoilerit voi valita aukeamaan automaattisesti kun pyörät alkavat pyörimään, (kerran vesiliirto esti pyörimisen, lasku meni siksi pitkäksi) siksi lisättiin nokkapyörän joustintuen kokoon puristuminen yhdeksi indikaattoriksi aukaista maaspoilerit.

        Totta myös reversseja käytetään myös hidastaakseen laskukiitoa.


    • Ptruuu

      Esimerkiksi liikenne- ja sotilaskoneet käyttävät vastavirtausta jarrutuksen alusta lähes sen loppuun. Se hidastaa tosi tehokkaasti. Jaaruja kätetään lähinnä vain lopussa.

      • virtauspidettävä

        Ei kait lentokone laskeutuessaan lennä sakkaamisen rajamailla, eikö se olisi liian vaarallista koska jos siinä sakkaa niin sitten ei ole enää mitään tehtävissä? Luulisi nopeutta pidettävän selvästi yli sakkausrajan ja siivekkeillä ohjataan lentokone maanpintaan.


    • 17_18

      voisko joku vihdoin vastata itse kysymykseen?

      • niin-niin-

        Jarruttavana voimina tuossa on kai ilman vastus , joka pienenee nopeuden vähetessä ja pyöräjarru, joka suurenee nopeuden vähetessä ja taitaa molempien riippuvuus olla nopeuden neliöön.
        Pitemmälle en osaa, kuvanneeko jarrumatka syytä miksi sotilaskoneissa ja muissa nopeissa peleissä, joista puuttuu solakot, tehokkaat laipat , reverssit ym, käytetään jarruvarjoja.


      • hdigibshhahv

        Vastaus kysymykseen:
        Lienenkö tyhmä vaan miksi minusta tuntuu että tarvitsee tietää koneen massa. Eihän höyhen pitkälle liiku verrattuna 10000kilon murikkaan tai 350000kg jumboon verrattuna


      • gdgysugyuaa
        hdigibshhahv kirjoitti:

        Vastaus kysymykseen:
        Lienenkö tyhmä vaan miksi minusta tuntuu että tarvitsee tietää koneen massa. Eihän höyhen pitkälle liiku verrattuna 10000kilon murikkaan tai 350000kg jumboon verrattuna

        Jatkampa vielä, Yksi jarruttava pyörä tai 18, liekko silläkin eroa
        sama tyhmä


      • aeija
        niin-niin- kirjoitti:

        Jarruttavana voimina tuossa on kai ilman vastus , joka pienenee nopeuden vähetessä ja pyöräjarru, joka suurenee nopeuden vähetessä ja taitaa molempien riippuvuus olla nopeuden neliöön.
        Pitemmälle en osaa, kuvanneeko jarrumatka syytä miksi sotilaskoneissa ja muissa nopeissa peleissä, joista puuttuu solakot, tehokkaat laipat , reverssit ym, käytetään jarruvarjoja.

        Minä kuvittelin, että olisin tuosta saanut noilla omilla alkuarvoillani laskeettua edes jonkin jarrutusmatkan, muttei siitä mitään tullut:
        http://aijaa.com/u2jvEK


      • aeija kirjoitti:

        Minä kuvittelin, että olisin tuosta saanut noilla omilla alkuarvoillani laskeettua edes jonkin jarrutusmatkan, muttei siitä mitään tullut:
        http://aijaa.com/u2jvEK

        Laskutoimitusko tökkii ?
        Massasta pääset eroon ja kertoimet hoituu alkunopeuden ja liitosuhteen kautta.


      • aeija
        e.d.k kirjoitti:

        Laskutoimitusko tökkii ?
        Massasta pääset eroon ja kertoimet hoituu alkunopeuden ja liitosuhteen kautta.

        Siinä tuli joku ongelma integroimisvakion kanssa, en enää löydä koko paperia. Täytyy koittaa paremmalla ajalla, nyt ei kerkiä...


      • aeija
        aeija kirjoitti:

        Minä kuvittelin, että olisin tuosta saanut noilla omilla alkuarvoillani laskeettua edes jonkin jarrutusmatkan, muttei siitä mitään tullut:
        http://aijaa.com/u2jvEK

        Joo, en laskenut sitä tarpeeksi tarkasti, noilla lähtöarvoilla tulee jarrutusmatkaksi noin 1700 m.
        Mutta se oli noilla minun lähtöarvoillani, en tunne tuota liitosuhdekäsitettä. Olisiko mahdollista päästä koneen alkunopeuteen ja korkeuteen käsiksi y-suunnan ja x-suunnan liikeyhtälöillä ja sillä liitosuhteella siellä ilmassa.


      • aeija

        Minkä säännön vastainen se muka oli ? Hommakkaa se tähän takasi ja aika pian.


      • aeija kirjoitti:

        Minkä säännön vastainen se muka oli ? Hommakkaa se tähän takasi ja aika pian.

        Älä ripottele tuhkaa päällesi onnettoman sattuman vuoksi.

        Aller - median tj. Aalto Setälä kertoili jossain yhteydessä heidän siirtyneen tietokonepohjaiseen moderointiin, joka kuulema toimii jo Suomi 24 .ssä mainiosti ja nopeasti ilman henkilökohtaisia päätöksiä ja on kuulema vähentänyt merkittävästi 'vihapuheiden' määrää.
        No kone ei osaa hahmottaa sanan merkitystä sen asiayhteyteen ja joku yksittäinen sana saattaa olla moderoinnin laukaisija ja tulevaisuus ilmeisesti tuo tietyn ilmaisutavan jossa hyvinkin karkeat ja loukkaavat kirjoitukset voivat säilyä kun osataan välttää tiettyjä sanoja ja toisinpäin joku viattomassa yhteydessä ilmaistu sanamuoto voi blokata koko tekstin.
        Onko tämä nyt sitten käyttäjän kannalta uudistus, vaikuttaa enemmän pyrkimykseen henkilöstömenojen supistamiseen.


      • aeija

        No ei ollut kyllä sekään sääntöjen vastainen viesti, mutta olkoon sitten lähettämättä kaikki tästä lähtien.


    • nimimerkki.toinen
      • nimimerkki.toinen

        Korjaan äskeinen diff. yhtälön ratkaisu oli väärä.
        Tässä oikea:
        https://www.youtube.com/watch?v=1a8B7oYVtNY

        Näköjään yleisin varkaus on yuotube-videoiden kopiointi ja omana videona lähettäminen. On ilmeisesti ihan tuottoisaa työtä


      • Jaahas_
        nimimerkki.toinen kirjoitti:

        Korjaan äskeinen diff. yhtälön ratkaisu oli väärä.
        Tässä oikea:
        https://www.youtube.com/watch?v=1a8B7oYVtNY

        Näköjään yleisin varkaus on yuotube-videoiden kopiointi ja omana videona lähettäminen. On ilmeisesti ihan tuottoisaa työtä

        Palstan finninaama vakiosönkkö on taas omasta mielestään oikein nokkela.

        Heh , Heh !


      • nimimerkki.toinen

        Möläytit vaan mutta et sitten viitsinyt digitaalikompuutterillasi ratkaista asiaa, joka analogiakompuutterilla on ratkaistu jo kauan sitten.


    • Noinkohan

      Miten se liitosuhteen hyödyntäminen? Tuleeko siitä että potentiaalienergian vähenemä = ilmanvastustyö:
      m*g*1 = k1*v^2*sqrt(1 16^2)
      Ja nostovoima laskun loppuvaiheessa:
      m*g = k2*v^2
      Noista saisi k1 ja k2 suhteen.

      • Noinkohan

        Tai sijoittaa nuo aeijan hidastumiskaavaan.


    • nimimerkki.toinen

      Nojoo. Mitä tarkoittaa liitosuhde kun tasomaan kentällä kuitenkin kuljetaan vaakasuuntaan? Oletetaanko, että kone yrittää kaivautua Maapannukakkuun? Pallomaassa kone tietenkin lentää taivaanrannan taakse.

      • Noinkohan

        Tuo liitosuhde pätee kai vain ennen maakosketusta. Sen avulla saadaan laskettua ilman nostovoima jarrutusvaiheessa, kjos ei oleteta siipiprofiilin muutoksia.


      • Noinkohan kirjoitti:

        Tuo liitosuhde pätee kai vain ennen maakosketusta. Sen avulla saadaan laskettua ilman nostovoima jarrutusvaiheessa, kjos ei oleteta siipiprofiilin muutoksia.

        Liitosuhde ?
        Yleisimmin sillä kuvataan lentolaitteen kykyä liitää ilman ulkoista voimaa, pelkästään hyödyntämällä potentiaalienergiaansa.
        Liitosuhde on siis vaaka suuntaisen matkan suhde vajoamaan L/h, mutta samalla se on myös vaakanopeuden suhde vajoamisnopeuteen ja lisäksi energiasisällön mukaan (kuten huomasit) nostovoiman suhde vastukseen.(mgh=FL ->L/h=mg/F), tässä L ei ole vaaka-matka, vaan koneen kulkema matka ( ero n. 2 ‰).
        Jos liitosuhde on vakio, se määrittää myös ilmanvastuksen, ja nostovoima oli nopeudella 70 m/s se mg joka vähenee nopeuden neliöön kuten vastuskin.

        Siitä se pitäisi lähteä.


    • tosiasiassa

      Laskeutuessa nostovoima on selvästi massan painoa suurempi, ja resultantti kiihdyttää konetta ylöspäin alentaen nopeuden pystykomponentin itseisarvoa huomattavasti juuri ennen pyörien kosketusta kentän pintaan.

      Ennen laskeutumista kone taas on liukulennossa alaspäin, jolloin nostovoiman suuruus vastaa painon nosteelle vastakkaista komponenttia, eikä koko nostovoimaa.

      Pyörien kosketuksen jälkeen nostovoima alenee huomattavasti ihan siitä riippumatta miten liitosuhde muuttuu jos muuttuu, koska tulokulma muuttuu, vaikka jostain käsittämättömästä syystä siiven lentoasua ei muutettaisikaan.

      Lähtöoletukset ovat siis pielessä.

      • Noinkohan

        Tuo tehtävä soveltuu kai lähiinnä pienkoneelle, jossa koneen asento lähestymiskiidossa ei eroa kovin paljon rullausasennosta. Eikä pienkoneessa ole noita erityisiä ilmajarruja. Lähestymisnopeus on tosin liian suuri pienkoneelle.


    • Noinkohan

      Melkein kilometri tulisi noilla lähtöarvoilla. Pienkoneen laskeutumisnopeudella parisataa metriä.

      • Noinkohan

        Kaavana v^2/5,1


      • Noinkohan kirjoitti:

        Kaavana v^2/5,1

        Aika lähelle.

        Päädyin tulokseen 864 m ja aika 18.1 s

        Mielenkiinnosta jos jättäisi ilmanvastuksen pois niin matkaksi tulisi 2440 m ja ajaksi 41 s, tilannehan olisi tietenkin mahdoton mutta kuvaa hyvin ilmanvastuksen merkitystä.


    • jfhajfhs

      Ei onnistu pelkkä pyöräjarrutus.
      Moottorit laitetaan reverse tilaan, eli "peruutusvaihteelle" kuvainnollisesti. Onnistuu niin suihku, kuin potkurikoneissakin. Potkurikoneessa muutetaan lapakulmaa ja suihkukoneessa suihkun suuntaa.
      Laskeutumisvaiheessa laitetaan myös siivekkeet alas n. 90 asteen kulmaan, jolloin ne jarruttaa, mutta ei enää nosta. Jos koneessa on erilliset jarrusiivekkeet nostetaan ne ylös, mikä lisää ilmanvastusta ja kompensoi jäljellä olevaa nostovoimaa.

      Mene katsomaan, kuinka koneet laskeutuu. Youtubekin auttaa asiassa.

      • nipotus-vaan-jatkuu

        Jos olisit viitsinyt lukea viestejä, olisit huomannut että samasta asiasta on niuhonnut jo lauma kaltaisiasi "älypäitä"

        Tätä laskutehtävää lasketaan nyt näillä ehdoilla, jos ei riitä, niin lisää sinne yhtälöösi kaikki mitä ikinä haluat hidastukseen kuuluvan.


      • sivustaseurannut

        Koko ketju on mainio osoitus palstan tasosta.
        Avaajan kysymys oli täysin yksiselitteinen, konetta voidaan hidastaa vain ilmanvastuksella ja pyöräjarruilla.
        Liitosuhde, joka oletettiin vakioksi laskukiidon ajan pitää sisällään koko ilmanvastuksen, siis kaikki laipat, solakot, ilmajarrut, reversit ym, mutta silti
        palstalle rientää lauma omasta mielestään enemmän tietäviä neuvojia jotka eivät edes ole ymmärtäneet kysymyksen tekstiä .

        Joillakin näyttää olevan vimmattu tarve esitellä henkistä vajavuuttaan uudelleen ja uudelleen.


      • NoinhanSeOn

        Täytyy nyt vielä täydentää noiden koneen siiven takaosassa olevien siivekkeiden käyttöä. Lähestymisvaiheessa ne ajetaan alas niin että ne muodostavat yhtenäisen pinnan koneen siiven kanssa. Silloin nostovoima on maksimissaan ja kone voi lähestyä miniminopeudella sakkaamatta. Maakosketuksen jälkeen ne voidaan laskea ainakin jossain koneissa vielä alemmas, jolloin ilma pääsee varsinaisen siiven ja siivekkeen välistä. Tällöin nostovoima pienenee mutta ilmanvastus säilyy suurena.


      • No-niin-on
        NoinhanSeOn kirjoitti:

        Täytyy nyt vielä täydentää noiden koneen siiven takaosassa olevien siivekkeiden käyttöä. Lähestymisvaiheessa ne ajetaan alas niin että ne muodostavat yhtenäisen pinnan koneen siiven kanssa. Silloin nostovoima on maksimissaan ja kone voi lähestyä miniminopeudella sakkaamatta. Maakosketuksen jälkeen ne voidaan laskea ainakin jossain koneissa vielä alemmas, jolloin ilma pääsee varsinaisen siiven ja siivekkeen välistä. Tällöin nostovoima pienenee mutta ilmanvastus säilyy suurena.

        Näytät olevan hyvin perillä asioista, lienetkö oikein ammattilainen ?..., DD

        mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään, laipat ja solakot voivat liikkua ja siirtyä kauemmas pääsalosta muuttaen tehollista profiilia, ei nostovoimaa laskun aikana lisätäkseen vaan säilyttääkseen sen pienemmillä nopeuksilla ja sakkaus taasen on ilmiö joka liittyy siiven kohtauskulmaan ja normaali lentoasennolla edellyttää jo huomattavaa nostovoiman menetystä ja on muutenkin aivan eri juttu.


      • NoinhanSeOn

        "mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään". Luepa uudelleen tuo tekstini, puhunko siellä jotain siipen kääntelemisestä? Ja olen edelleen sitä mieltä että kun nuo siivekkeet on ajettu alemmas, tietyllä nopeudella nostovoima on suurempi kuin jos ne olisivat sisällä.

        On ihmisiä, joilla on suuri tarve päteä ja olla eri mieltä toisten kanssa. Jos ei muutoin, he väittävät toisen sanoneen sellaista mitä eivät ole sanoneet. Valitetavasti näillä palstoilla tuollaisia mulkvisteja riittää.


      • No-niin-on
        NoinhanSeOn kirjoitti:

        "mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään". Luepa uudelleen tuo tekstini, puhunko siellä jotain siipen kääntelemisestä? Ja olen edelleen sitä mieltä että kun nuo siivekkeet on ajettu alemmas, tietyllä nopeudella nostovoima on suurempi kuin jos ne olisivat sisällä.

        On ihmisiä, joilla on suuri tarve päteä ja olla eri mieltä toisten kanssa. Jos ei muutoin, he väittävät toisen sanoneen sellaista mitä eivät ole sanoneet. Valitetavasti näillä palstoilla tuollaisia mulkvisteja riittää.

        Mitäpä jos lukisit itse ja yrittäisit ymmärtää.

        Kirjoitit : " Täytyy nyt vielä täydentää noiden koneen siiven takaosassa olevien siivekkeiden käyttöä "

        vastasin että : " mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään, "

        Ymmärrätkö edes mikä ero on siivellä, siivekkeellä, laipoilla,flaperineilla ym, vai haastatko vain riitaa pelkästään huviksesi.
        Muutenkin tekstistäsi paistaa vain pätemisen maku, alkuperäisen kysymyksen tarkoitus ei lienee ollut syventyä lentokoneiden erilaisiin rakenteisiin, joten kysymys on selvästi ylittänyt hallintarajasi kun jatkat joutavan pa--an jauhamista.


      • NoinhanSeOn

        Noilla lentokoneen siivessä olevilla liikkuvilla osilla on eri nimityksiä ja pitääkin olla, että ammattilaiset osaavat erottaa ne toisistaan. Itse käytin yleisnimitystä siiveke ja mielestäni selitin, mitä siivekkeitä tarkoitin. Jos sulle ei mene noin yksinkertainen asia perille, se on ongelmasi. Mutta luulen että sinulla on vain suuri saivartelun tarve. Ei tuollainen "lienetkö oikein ammattilainen ?..., DD" kettuilu kuulu fysiikan palstalle, kun siihen ei ole muuta aihetta kuin kirjoittajan paskantärkeys. Itse yrittelin tuolla ratkaista itse tehtävääkin ja tämä jutustelu siivekkeistä on sivujuonne. Sinä olet ilmeisesti keskittynyt vain saivarteluun.


    • Öljytty_kiitotie

      Kyllä tuon luulis poronkuseman verran matkaa vaativan.

    • Minä sain 306,25 m. Liike-energia alussa=kitkan tekemä työ. Siitä ratkaistu.

      • joo-varmaan

        Mutta virheesi on siinä että kitkatyö ei ole µmg vaan siiven nostovoiman verran pienempi.


      • aeija

        Tehtävän saa ratkaistua differentiaaliyhtälöllä, joka tuolla ylempänä minun linkissäni on. Siinä vain pitää laittaa: k1=k2/16, ja siitä tulee se 863 m.
        Minun uudet linkkini ei tänne enää kelpaa, vahinko. Tätä ratkaisua ei oikein pysty selittämään muuten kuin paperilla.


      • liitoluku
        joo-varmaan kirjoitti:

        Mutta virheesi on siinä että kitkatyö ei ole µmg vaan siiven nostovoiman verran pienempi.

        Sun ja viestiketjun ensimmäisen postauksen laatijan virhe on siinä että nostovoima voi jarrutuksen aikana olla nolla tai mitä vaan nollan ja vaakalennon nostovoiman väliltä. Siksi liitoluvusta nyt vaan ei voi laskea ilmanvastusta kun kone on kentän pinnassa jarruttamassa. Asia ei muuksi muutu vaikka liitoluku pysyisi samana, eli ilmanvastus olisikin nostovoima / vakio.


      • 11plus3
        aeija kirjoitti:

        Tehtävän saa ratkaistua differentiaaliyhtälöllä, joka tuolla ylempänä minun linkissäni on. Siinä vain pitää laittaa: k1=k2/16, ja siitä tulee se 863 m.
        Minun uudet linkkini ei tänne enää kelpaa, vahinko. Tätä ratkaisua ei oikein pysty selittämään muuten kuin paperilla.

        Saa, mutta väärin. Tehtävän mukaan siivillä ei tässä teoreettisessa tapauksessa alenneta koneen pystynopeutta lainkaan, vaan pyöriin kohdistuvalla normaalivoimalla laskeutumisen alkuvaiheessa. Tästä seuraa vakiokitkakertoimella alussa laskemaasi suurempi jarrutusvoima, koska normaalivoima on alussa painoa suurempi sen kiihdyttäessä konetta ylöspäin.
        Oikeaa vastausta ei siis voida numeroarvona laskea, vaan ainoastaan jonkin parametrin funktiona, esim sellaisen mikä liittyy siihen kuinka lyhyessä ajassa koneen pystynopeus nollataan ja millainen jakauma normaalivoimalla tänä aikana on. Lisäksi tarvitaan toinen parametri määrittämään miten siipien nostovoima muuttuu laskeutumisen aikana.
        Kokonaisuutena tehtävässä ei siis ole mitään järkeä, eikä se liity fysiikkaan.


      • E.d.K-

        Aivan.
        yhtälössäsi se 16 pitäisi olla tan/sin suhteen suurempi, joka tekisi kai metrin tai pari lisää, siis lähinnä kosmeettista hourintaa.
        Muuten olisin melkein pettynyt ellet tämän tasoista olisi jo alusta asti selvittänyt ja älä nyt ihmeessä vetäydy muutamien poistojen takia, kuka täällä sitten enää käsittelee mitään analyysejä.


      • Hölö-hölö
        11plus3 kirjoitti:

        Saa, mutta väärin. Tehtävän mukaan siivillä ei tässä teoreettisessa tapauksessa alenneta koneen pystynopeutta lainkaan, vaan pyöriin kohdistuvalla normaalivoimalla laskeutumisen alkuvaiheessa. Tästä seuraa vakiokitkakertoimella alussa laskemaasi suurempi jarrutusvoima, koska normaalivoima on alussa painoa suurempi sen kiihdyttäessä konetta ylöspäin.
        Oikeaa vastausta ei siis voida numeroarvona laskea, vaan ainoastaan jonkin parametrin funktiona, esim sellaisen mikä liittyy siihen kuinka lyhyessä ajassa koneen pystynopeus nollataan ja millainen jakauma normaalivoimalla tänä aikana on. Lisäksi tarvitaan toinen parametri määrittämään miten siipien nostovoima muuttuu laskeutumisen aikana.
        Kokonaisuutena tehtävässä ei siis ole mitään järkeä, eikä se liity fysiikkaan.

        Tehtävässä ei annettu tai mainittu istutushetken vajoamisnopeutta, vaan tilanne jossa jarrutus alkaa kun liitosuhde ja nostovoima ovat alkuehtojen mukaiset.

        Joten älä satuile !


      • vinkki-v
        aeija kirjoitti:

        Tehtävän saa ratkaistua differentiaaliyhtälöllä, joka tuolla ylempänä minun linkissäni on. Siinä vain pitää laittaa: k1=k2/16, ja siitä tulee se 863 m.
        Minun uudet linkkini ei tänne enää kelpaa, vahinko. Tätä ratkaisua ei oikein pysty selittämään muuten kuin paperilla.

        Ilmeisesti tuossa linkissä on joku virike joka laukaisee moderaation.
        Koita käyttää jotain muuta kuvapalvelinta.


      • NoinhanSeOn

        Ne aeijan linkit kun ovat käsinkirjoitettuja, ei tietokone pysty niitä tulkitsemaan. Siksi kai poistaa sen varalta että niissä on vihapuhetta tms. Eli jos kirjoittaa kaavoja suoraan viestiin, mikä on kömpelöä, ei pitäisi olla ongelmia.


      • aeija
        NoinhanSeOn kirjoitti:

        Ne aeijan linkit kun ovat käsinkirjoitettuja, ei tietokone pysty niitä tulkitsemaan. Siksi kai poistaa sen varalta että niissä on vihapuhetta tms. Eli jos kirjoittaa kaavoja suoraan viestiin, mikä on kömpelöä, ei pitäisi olla ongelmia.

        Se on sitten ihan just muuttunu, koska alkuviikosta vielä linkit kelpas.


    • NoinhanSeOn

      Lähestymisvaiheessa pätee:
      mg = 16*k1*vg^2 = k2*v^2
      missä k1 on ilmanvastuskerroin ja k2 on nostovoimakerroin.

      Maakosketuksen jälkeen pätee:
      m*v*dv/dx = -u(mg-k4*v^2) - k3*v^2
      missä k3 on ilmanvastuskerroin ja k4 on nostovoimakerroin.

      Tehtävässä oletettiin että k1=k3 ja k2=k4. Käytännössä varsinkin matkustajakoneilla koneen asento ja siipiprofiili muuttuu niin että k4 < k2. Myös k3 muuttuu k1 verrattuna.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenna teen sen

      Se on nyt päätetty. Pääsen pois tästä epätietosuudesta.
      Ikävä
      81
      3434
    2. Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä

      Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html
      Maailman menoa
      200
      2002
    3. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1921
    4. Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."

      Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1568
    5. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      166
      1405
    6. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1405
    7. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1109
    8. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      97
      1058
    9. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      854
    10. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      850
    Aihe