Aappo Luomajoki, hiihdon Suomen mestari?

Parhaina miehuusvuosinaan muutti takaisin Haapavedelle ollen renkinä sukulaistensa luona Haapaveden kirkonkylän Tähtelässä.
Hän asui Hautakoski-nimisessä torpassa hyvien metsästysmaiden vieressä, ja ilmeisesti kävikin usein metsällä. Talvisiin metsästysreissuihin liittyi oleellisena osana hiihtäminen.

Vuonna 1889 järjestettiin Oulussa hiihtokisat, joihin Luomajoki otti osaa 44-vuotiaana. Kisoihin osallistui 73 ihmistä. Hän voitti kisat ylivoimaisesti ennakko-odotuksista huolimatta. Toiseksi näissä kisoissa tuli Haapavedeltä kotoisin ollut, Luomajoen serkun poika, 17-vuotias Juho Ritola.[1] Seuraavinakin vuosina Luomajoki voitti useita hiihtokilpailuja, ja sijoittui vielä 50-vuotiaana Oulun kisoissa toiseksi.
Luomajokea on luonnehdittu ainakin suurhiihtäjäksi ja hiihtokuninkaaksi.

Luomajoen poikkkeukselliset kyvyt saattoivat haapavetiset jopa outoihin tuumiin kykyjen alkuperästä. Tuumailuja vahvisti se, että Aapon veli oli kuuluista Hätämaan tietäjä, selvännäkijä ja parantaja, joka tuli laajemmastikin tunnetuksi Pentti Haanpään varhaisteosten voimahahmona. ”Luvattomien menetelmien” käyttöäkö, noituutta vai dopingia? Joku erehtyi kerran jopa kyselemään, että ”miten sinä niitä lintuja niin paljon?”. Sanavalmis Aappo tokaisi, pijä (pyssy) kohalla, niin minnää teen”.

Harjoitelussaan Luomajoki oli harrastelija, silti palkintojen suhteen häntä voi pitää ammattilaisena. Linnuilla pääasiallisen elantonsa hankkineelle miehelle seitsemän kilpailutalven aikana hankitut palkintorahat, yli puoli tuhatta markaa olivat sievoinen summa. Saipa hän kotipitäjäisiltäänkin vuonna 1892 Oulun hiihtojen jälkeen lahjakellon ja melkoisen rahasumman tunnustukseksi siitä, että Haapaveden mies oli hiihtäjänä ”maailman paras tätä nykyä”.