Matkakeskuksen asemakaava

Teknisen lautakunnan puheenjohtajana toimii keskustalainen Janne Wall ja varapuheenjohtajana demari Ensio Töttö. Lautakunnan jäsenet ovat Jani Heikari (kok), Outi Kasurinen (sd), Leila Lehtola (kok), Pertti Paloranta (ps), Pekka Raukko (vihr), Leena Rämä (kesk), Jouni Suninen (dem), Marja-Leena Vainio (sit), Vesa Vainio (krist) ja Mia Ylä-Outinen (?).

He ottavat myös vastuun ympäristö- ja pelastusviranomaisten ohjeiden vastaisen matkakeskuksen alueen asemakaavan käyttöönotosta, mikäli hyväksyvät sen teknisen johtajan esityksen mukaisena.

Asemakaavan esittelytekstistä eikä liitteistä käy ilmi, sisältyykö edelleen Jatke Oy:n hankeluonnokseen 3.500 katsojan monitoimiareena. Tämä on ehkä tarkoituksella häivytetty sanan "kokoontumistilat" taakse.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Trafi sekä Kymenlaakson pelastuslaitos pitävät asuntojen rakentamista riskinä VAK-alueen sisälle. Miten sitten 3.500 katsojan areena tähän riskialueelle soveltuu? Erittäin huonosti, koska tuollaisen ihmismäärän siirtäminen 200 - 300 metrin päähän ratapihan reunasta ei tapahdu hetkessä. Annetaanko katsojille varoiksi kaasunaamarit tapahtumien ajaksi?

Mistä rahat?

Tekninen lautakunta piti Ratamokeskuksen tonttia sopivana rakennuspaikkana, vaikka Rambollin 19.3.2012 päiväämä raportti toteaa, että kyseessä on suotontti, jolla pohjaveden taso maanpinnasta on 0,4 - 0,6 metriä.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Janne Wall taitaa olla gryndereitten juoksupoika, joka ei edes tutustu päätöksen liitetiedostoihin. Kaveri on vanhan Elimäen lahja uudelle Kouvolalle. Ala-arvoista toimintaa puheenjohtajana jo monessa yhteydessä.

Vaihtoon seuraavissa kuntavaaleissa.

Juhani Pousi ajoi kuntaliitosta kuin käärmettä pyssyyn omat rakennusbisnekset mielessä. Ollessaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2009 - 2010 laittoi alulle sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentamisen suotontille. Takapiruna ohjaili sitten myöhemmin ratamokeskushanketta kyseiselle suotontille omat bisnekset mielessä. On saanut kaupungilta pienempiä rakennushankkeita kunnes nyt aikoo leipoa ison kakun rautatieaseman liepeille 3.500 katsojan monitoimiareenan kera.

Pousi vähät välittää ympäristö- ja pelastusviranomaisten määräyksistä ratapihan VAK-alueen osalta. Aikoinaan vuonna 1999 käytti ratapihan kaasuvaaraa keppihevosena sisäministeröön päin, kun ajoi omana hakkeenaan oikeus- ja poliisitalo-hanketta omistamalleen tontille Ruskeasuon reunaan. Silloinen Kouvolan palopäällikkö totesi Kouvolan keskustan kuuluvan 1. luokan riskialueeseen 1.000 metriä ratapihan reunasta, minkä takia poliisin tilat piti siirtää pois silloisista tiloista Hallituskadulta. Näin joustavaa on vanhan rakennusneuvoksen toiminta. Välillä ratapiha on kaasuvaara-aluetta ja välillä sitten ei. Nykyisten ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan ratapihan reunasta 300 metriä on vaara-aluetta, jolla ei saisi olla tiheästi rakennettua kaupunkiasutusta. Monitoimiareena sopii huonosti suuren katsojamäärän takia tämän kaasuvaara-alueen sisälle.

Lukekaapa Kihlakunnanvirastojen hankintaprosessityöryhmän raportti vuodelta 2004, jotta ymmärrätte minkälaisia veijareita Juhani Pousi ja Jorma Tamminen olivat oikeus- ja poliisitalohankkeissaan. Kusettivat valtiota mennen tullen. Tamminen oli silloin Okan toimitusjohtaja.

Silloin Pousi piti Kouvolan ratapiha-aluetta erittäin vaarallisena poliisitoimen hoitamiselle. Pyysi siitä Kouvolan palopäällikön lausunnon, jolla sai sisäministeriön vakuuttuneeksi Hallituskatu 7:n kiinteistön vaarallisuudesta ratapihan reunassa. Näin sai hankkeen itselleen omistamalleen tontille Ruskeasuon reunaan.

Nyt sama kaveri on työntämässä samaan paikkaan ratapihan reunaan 3.500 katsojan monitoimiareenaa omat bisnekset mielessä. Ratapihalla tilanne ei ole muuttunut vaarallisten aineiden kuljetusten osalta merkittävästi. Vuonna 1999 säiliövaunuja kulki ratapihan kautta noin 120.000 kpl. Nyt niitä kulkee noin 90.000 kpl. Kouvolan ratapiha on edelleen rautateiden vaarallisten aineiden kuljetusmäärissä Suomen ykkönen.

Entisen palaneen koulun tontti Salpausselän kadun varressa on rakentamaton. Miksi ei kaupunki siihen rakennuta monitoimiareenaa? Liittyisi sopivasti jäähallin, pesäpallokentän ja urheilukentän kokonaisuuteen. Paikoitustilat voisi rakentaa areenan pohjakerroksiin tai viereiselle sorakentälle.

Matkakeskus voisi tosiaan olla vain matkakeskus tai lisättynä hotellila.

Mikä ihmeen matkakeskus tuo olisi? Junien laiturit satojen metrien päässä, bussipysäkit vielä kauempana. Kyllä kansa on tottunut odottelemaan hieman lähempänä. Bussit sentään kulkee liki aikataulun mukaan, poislukien paikallisliikenne, mutta noiden junien kanssa on kyllä tuurissan milloin ne saadaan liikkeelle. Ei siis mikään järkevä ratkaisu.

Tarkoitus on ilmeisesti pumpata kaupungilta rahaa rakennusyhtiölle ja siinä sivussa rakentaa kompleksi jossa on lämmintä tilaa vippailla. Vaikea arvata ketä käyttäjät tulevat olemaan.

Muutama seikka juohtuu mieleen näissä yhteyksissä.
- Kaitilankadun länsipuolella oli aikaisempien viisaitten maanvaraajien ansiosta kaavoituksessa tyhjä kaistale, jolle olisi luontevasti voitu rakentaa uusi väylä Koriansuoran ja Tommolankadun väliin Kaitilankadun länsipuolelle. Ennen kuntafuusiota Kouvolan kaupunki poisti kaistaleen kaavasta ja yhtenä olennaisena perusteena oli se, että "Tommolankadun risteyksessä uusi katu ei johtaisi yhtään mihinkään". No, vot sie! Nyt siinä "ei yhtään mihinkään"-kohdassa on Tommolankadulta Veturiin johtava katu ja se risteyspakalla olisi ollut erinomaisen käyttökelpoinen sijainti isolle risteykselle.
- Halkotorin ja Hankkijan tontin alue olisi ollut varsin sopiva paikka sijainniltaan isollekin tapahtumakeskukselle rautatieaseman läheisyydessä. Onhan meillä Suomessakin ymmärretty hyödyntää rautatieliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia runsaasti yleisöä keräävien tapahtumien sijoituspaikoiksi. Tuo hiukan läntisempi paikka olisi ollut parempi sijainniltaan kuin sumputus nykyisen liikennekeskuksen ahtaikkoon. Linja-autoliikenne olisi voitu jättää nykyiselle paikalleen.
- Raiteilla kulkee paljon vaarallisia aineita. "Vanhan Kouvolan" ja Myllykosken väliseen maastoon voitaisiin rakentaa uusi Kouvolan itä-länsisuuntainen ohitusrata, joka idässä liittyisi vanhaan rataan jossain Kaipiaisten vaiheilla ja lännessä tämä eteläinen ohitusrata voisi erkaantua Kausalan itäpuolella vaikkapa Inginmaan kohdalta kohti Kaipiaista. Sitä kautta voisivat kulkea kaikki vaaralliset aineet. Vastaavalla tavalla pitäisi tehdä uusi valtatien koukkaus suunnilleen samaan maastokäytävään ja sille reitille ohjattaisiin rekkaliikenteen vaarallisten aineitten kuljetukset. Luonnollisesti Kuutostien kanssa olisi oma liittymänsä hyvän matkaa Hevossuon nykyristeyksestä lounaaseen päin.

Lienee kuitenkin niin, että tiukkaa tekee uuden visioinnin tärkeyden tajuaminen nyky-Kouvolan päätöksenteon valtarakenteessa. Nuo Korjalan alueen ja aseman tienoon esimerkit riittänevät näytöksi epäileväiselle näkemykselle. Kuitenkin kaupunki muistaa korostaa olevansa Suomen kymmenenneksi suurin kaupunki. Ajattelun soisi olevan saman mittaluokan mukaista.

On se merkillistä, että Kouvolaa "kehitetään" sen mukaan mitä "Jussi" saa päähänsä. Tietenkin koko veljeskunta komppaa.

Rakentakoo mitä lystään, kunhan pysyy poissa muiden veronmaksajien kukkarolta.

Lahteenkin viimein saatiin bussit ja junat vierekkäin, kauan se kesti. Onko kouvolassa tarkoitus juoksuttaa matkustajia pitemän kaavan mukaan, että saadaan yöpyjiä hotelliin? Vai onko rakennuspiirustuksissa liukumatto pisteestaA pisteeseen B, se olisi jotain edistyksellistä olisi nähtävyys suorastaan. Ettei tarvitsisi laukkuja retuuttaa pitkin katuja vaaralista jääalustaa pitkin talvella.

Eikähän tämä ole osuuskaupan ja Jatkeen yhteinen hanke, jota Larikka vie eteenpäin ja jonka kuntalaiset rahoittavat.

Viime vuosien aikana herrat päättäjät ovat yrittäneet saada aikaiseksi mittavia rakennushankkeita. Tietysti kaupunkikuvaa kohentavia, mutta silti jatkuvaa ylläpitoa vaativia kohteita. Tässä kohtaa tulee tietysti vastaan kysymys että kuinka paljon veronmaksajat ovat valmiita maksamaan että katettu kävelykatu on lämmitetty ja lumi pysyy katon yläpuolella? Kuinka paljon maksetaan uuden aseman ylläpidosta vaikka sopiva ja mukava yhteystyökumppani pyörittää siellä omaa liiketoimintaa?

Miksi sitten kaupunki ehdottomasti kieltäytyy ostamasta sähkölaitoksen osakkeita vielä enemmän taloudellisesti suossa olevalta kotkalta? Larikkako se vielä sai osakkeen hinnan nousemaan yli kymmenellä prosentilla pyydetystä? Kuitenkin tuo kauppa olisi pitkällä jänteellä hieman järkevämpi kuin joku uusi asema. seitsemän prosentin osingolla kaupunki saisi varmat tulot sähkölaitoskaupasta, asemasta tulisi todennäköisesti varmat vuosittaiset menot.

valinnan vain ratkaisi raha, sähkölaitoskaupasta ei herrojen ole mahdollista vetää välistä vaan hyöty vuosien päästä tulisi veronmaksajille. uuden ihka hienon aseman rakennustoiminnasta on helppoa vetää yllättävien ja odottamattomien kulujen muodossa verukkeellaa pikkusen rahaa sivuun... Ja sen ne varmasti tekee

Valtuuston kokous 6.2.2017

Hannu Tylli ymmärrä nyt poika, että jos toimit grynderin juoksupoikana, niin eräänä päivänä yllättäen tämä vanha grynderi delaa. Mitä teet sen jälkeen? Virkasi Kouvolassa on katkolla, kun olet toiminut vastoin kaupunkilaisten etua. Eikö tuon ikäinen kaveri jo osaa toimia työnantajansa eli kaupunkilaisten asialla. Edeltäjäsi Hannu Luotonen oli surkimus, joka pelkäsi vanhaa rakennusneuvosta, sitä tihrusilmää.

Taitaa matkakeskuksen rakentaminen jo sovittu etukäteen. Kaupungin mainoslehdessä oli jo iso juttu kuvien kera. Matkakeskukseen tulevien yritysten kanssa on keskustelu. 13.2 esitetty MOT samanlaista kähmintää tehdyn muuallakin. Asiat kun sovitaan muualla keskenään ennen kuin ne viedään valtuustosaliin.

Matkakeskuksen asemakaava tulee uuteen käsittelyyn teknisessä lautakunnassa. Linja-autoterminaali tulee matkakeskuksen läntiseen päätyyn ja hotellin kerroslukua on laskettu. No, aina parempi, mikäli linja-autoliikenteen toimintaedelletykset otetaan huomioon. Minne mahtuu 3.500 katsojan monitoimiareena? Onko tekninen johtaja Tylli tullut järkiinsä?

Alkaa hankkeella pitää kiirettä, kuntavaalit ovat kohta ja asia pitää saada lyötyä lukkoon ennen niitä. Näin pääsee syyttelemään edellisiä päättäjiä..

Rakennusneuvos Juhani Pousi haluaa rakentaa vapaarahoitteisia asuinkerrostaloja Marjoniemen terveyskeskuksen tontille. Tämän takia letkumestari Larikka haluaa rakennuttaa pikku-Kouvolan terveyskeskuksen Ruskeasuolle.

Kumpikin näistä kavereista ovat lähinnä mafiamiehiä, jotka toimivat pikku-Kouvolan kokoomuksen mafian ehdoilla.

Vuonna 2007 Kuusankosken aluesairaalan sisätautien osaston ylilääkäri Kari Soininen totesi Kouvolan Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan Juhani Pousin johtavan silloisen Kouvolan kokoomusta mafioson elkein. Perinne näyttää jatkuvan.

Vapaamuurariveljet yrittävät saada itselleen juoksutytön Imatran kokoomuslaisesta hallintojohtajasta, jotta salaseuran rakennushankkeet etenisivät toivotulla tavalla. Jatkeen hallituksen puheenjohtaja Esa Eloranta on Larikan ja Leppäsen ohella näitä pikku-Kouvolan vapaamuurareita.

Kouvolan vaalikoneen ensimmäinen kysymys on, tarvitaanko Kouvolaan uusi matkakeskus. Kouvolan Sanomat uutisoi, että enemmistö ehdokkaista kannattaa uuden matkakeskuksen rakentamista.

Kouvolassa on jo nyt matkakeskus, josta junat ja linja-autot lähtevät ja jonne saapuvat. Matkakeskus tarvitsee katettua ja maksutonta paikoitustilaa työmatkalaisten autoille. Sinne ei välttämättä tarvita S-markettia, kuntosalia, lisää ravintolatiloja nykyisten lisäksi, toimistotiloja eikä hotellitiloja. Yksien asuntomessujen takia ei kannata laittaa kymmeniä milj. euroja kaupunkilaisten verorahoja itse asuntomessuihin sekä matkakeskukseen. Niin nyt kuitenkin näyttää käyvän.

Monitoimiareena on matkakeskuksen kannalta myös tarpeeton ja huonosti siihen paikkaan sopiva, koska 3.500 katsojan halli ratapihan reunassa kaasuvaara-alueella on melkoinen riski. Yksi säiliövaunuonnettomuus lähialueella voi sulkea monitoimiareenan yleisökäytön lopullisesti.

Kaupungin rahoitusosuus on nykytietojen mukaan 19 milj. euroa matkakeskus-montitoimiareenalle. Pahimmassa tapauksessa se saattaa tuplautua.

Kannattaa kiinnittää huomiota samaan revohkaan joka ei kuulemma halunnut SuurKouvolan sitoutumattomia vaalipaneeliin...

Matkakeskus-monitoimiareenan rahoitus takkuaa. Onko Osuuskauppa luopumassa päivittäistavarakaupastaan ja hotellista matkakeskuksen yhteydessä?

Monitoimiareena voidaan rakentaa Salpausselänkadun varteen palaneen koulun tontille ns. urheilupuistoon.

Matkakeskus voisi jatkossakin olla matkakeskus eikä mikään markkinapaikka VAK-alueella.

Nykyisen aseman liepeille kun olen autoillut niin mieleen on tullut että pitäisiköhän tuota tiestöä oikeasti korjata. Se hetki kun uuden komean monitoimiaseman lähelle pääsee vain maastoautolla tai järeämmällä pelillä ei ole kaukana.

Osa teiden ylläpidosta kuuluu ELY keskukselle ja osa kouvolalle. Suunnitelmia on ollut vuosikymmeniä. Nyt on kouvolallakin oma ministeri, ei vain pidä puoliaan. Nyt jos ajaa autolla itään, niin imatran ohi on melkoista moottoritietä. Siellä oli aikanaan poliitikko joka sai tuon aikaan. Kouvolasta lahteen on hieman eri juttu, eikä olla kuin vatuloitu 30 vuotta. Eikä tuo etelään kovin hivelevä ole.

En mielestäni kyllä näe mitään syytä tuhlata 100 miljoonaa tuohon monitoimiaikuisviihdeostosparatiisiasemeen ennen kuin tuonne pääsee ihan tavallisella kotterolla väistelemättä routakuoppia.

Ihmettelen myös miksi päättäjät eivät ymmärrä että kaupunki muuttuu kasvaessaan. Kun tämä hehkutetty kuntaliitos tuli, ei se käynyt päättäjien päihin että keskus voisi olla muualla kuin vanhan kouvolan keskustassa.

Tuolla veturilla ollut jo aikoja ilmastoitu kävelykatu, paljon ilmaista parkkitilaa ja runsaasti liikkeitä. Tämän leikin maksoi kauppaketju

Nyt kaupungin rahalla tukien keskustan yrittäjiä yritetään rakentaa vastaavaa. Melkoista subventointa mutta kun se veturi ei vaan kuulu s-ketjuun..

Ja nyt tämä ehdottomasti tarvittava asema on in.

Joku tässä peliään pitää ja pelaajat löytyy kuka tällä tienaa

Koripalloareenaa pukkaa, kun Pousin suojatit Kaunisto, Silen ja Heikari pääsivät valtuustoon Jatkeen rahoilla. Pousi odottaa malttamattomana vastapalvelusta. Vihreät voivat laittaa kampoihin ja jotkut demarit. Pousille taitaa tässä vaiheessa riittää, että kaupungin pääomarahastossa olevat 40 milj. euroa siirretään Jatkeen tilille.

Kaupunki ostaa VR:ltä 1,5 hehtaaria tonttimaata matkakeskusta varten 1,7 milj. eurolla. Siitä se alkaa.

Kaupunki ostaa 0,5 milj. euron arvoisen tontin VR:ltä 1,7 milj. eurolla. Miten tämä on mahdollista? No kaupunki kaavoittaa tontin ja laittaa siihen rakennusoikeutta rutkasti lisää. Tontin hinta nousee reilut 200 prosenttia nykyarvosta. Kaupungin veronmaksajat tämän 1,2 milj. euroa maksavat siitä, että kaavoituspäällikkö ja tekninen lautakunta merkitsevät kaavaan uuden rakennusoikeuden. Näin tehdään rahaa hyville veljille.

Nähtäväksi jää, millä hinnalla kaupunki myy tontin Jatkeelle vai peräti lahjoittaa sen?

Matkakeskuksen asemakaavasta nousee valituskierre, joka mitätöi kaupungin ja VR:n esisopimuksen 1,5 hehtaarin maakaupasta.

Yksi valitusperuste on se, että ratapihan VAK-alueelle kaava mahdollistaa rakentaa 3.500 katsojan monitoimiareenan. Tämä on vastoin ympäristöministeriön kaavoitusohjeita. Tekninen johtaja uhmaa kaavoituksen ylimpänä virkamiehenä tietoisesti ja härskisti ympäristöministeriön voimassa olevaa kaavoitusmääräystä.

Valtuuston kokous 24.4.2017 oli erikoinen matkakeskuksen asemakaavan käsittelyn osalta, kun se hyväksyttiin keskustelutta. Asemakaavasta oli tehty korjausesityksiä runsaasti. Hallituskatu 7:n ja Hallituskatu 5:n omistajat olivat tehneet huomautukset, jotka saattavat johtaa valituskierteeseen. Matkahuolto halusi tehtävän kaavaehdotukeen muutoksen, jolla taataan nykyisen tasoiset palvelut. ELY-keskus totesi VAK-alueen riskit olevan edelleen olemassa ja riskitason laskun osalta kaavoittajalla ei ollut uutta näyttöä. Halkotornin kiinteistö ei myöskään ollut täysin tyytyväinen kaavaehdotukseen. VR epäilee ratapihan reunaan rakentamisen vaikuttavan raiteiden painumiseen ja maamassojen siirtymisiin ratapihan alla.

Merkittävää on, että autopaikkojen määrä on kaavaehdotuksessa laskenut 300 paikkaan kiinteistön kellaritiloissa. Toiset 300 autopaikkaa löytyy 0,5 kilometrin päästä ratapihan eteläpuolelta. Kun nykyiset autopaikat vähenevät, myös VR kärsii siitä matkustajamäärien laskuna. Aamukiirreessä autopaikan löytyminen läheltä junalaitureita on kynnyskysymys junan käytölle. Autopaikat tulisi myös olla ilmaisia tai huokeita junamatkustajille, muutoin junien käyttäjämäärät lähtevät laskuun.

Kaiken kaikkiaan Jatkeen toimistossa tehdyt hankkeen luonnossuunnitelmat ovat kenties grynderin edun mukaisia, mutta toteutettuna hankaloittavat junamatkustamista Kouvolasta, aiheuttavat VAK-alueen turvallisuusriskin nousun, vaikeuttavat Matkahuollon ja linja-autoliikenteen palveluja ja aiheuttavat naapurikiinteistöille taloudellista vahinkoa.

Monitoimiareenan rakentaminen VAK-alueelle voitaneen myös unohtaa etenkin, kun autopaikoitustilat vähenevät nykyisestään. Herää kysymys, kenen ehdoilla ja ohjauksessa Kouvolan kaupunginvaltuusto tekee asemakaavapäätöksiä.

Kaupunginjohtaja Toikalla menee vähän aikaa, ennen kuin pääsee selville kaikesta vanhan rakennusneuvoksen kähminnästä. Toikan kannattaa seurata talous- ja rahoitusjohtajan toimia: minne kaupungin pääomarahaston 40 milj. euroa hupenee? Taitavat valua Jatke Oy:n tileille. Silmänlumeena ollaan suunnittelemassa matkakeskusta, josta ei kuitenkaan tule sen valmiimpaa. Käy niin kuin kävi Suoratamon osalta: miljoonat eurot hupenivat suunnitelmiin.

Kaupunki kaavoitti lisää rakennusoikeutta VR:n tontille, että sai hinnan nousemaan 400.000 eurosta 1,7 milj. euroon. Kaupunki maksaa tontista VR:lle, joka maksaa kaupungilta saamallaan 1,7 milj. eurolla Jatkeelle suunnittelusta. Lisäksi kaupunki maksaa oman osuutensa suunnittelusta suoraan Jatkeelle. Näin rakennusliike Jatke saa alkupääomaa omille hankkeilleen.

Korian asuntomessuista näyttää tulevan floppi, joten uutta matkakeskustakaan ei tarvita.

Vanha raksaneuvos on ilmoittanut, että matkakeskus-monitoimiareenan hanke ei lähde liikkeelle, ellei kaupunki sitoudu vähintään 60 milj. euron satsaukseen hankkeessa. Jatke ei aijo ottaa hankkeen riskejä kontolleen, koska Jussilla on muistissa yksi hänen johtamansa rakennusliikkeen konkurssi.

Helminen saa Pousilta rahaa maakuntavaaleissa. Se tarkoittaa, että Helminen ohjaa Kouvolan kaupungin rahaa ennen maakuntavaaleja Pousin tilille matkakeskushankkeessa.

Noista laskuista jäi pois maakuntavero, mikä lasketaan kaavoitetusta lisärakennusoikeudesta eli 1,7milj. € vähennetään 400t€=1,3milj€ ja tuosta otetaan maakuntaveroa se 30%.

Pakko nostaa budjettia.

VR Group on jäämässä matkakeskushankkeen sopimuskumppanina pois Jatkeen ja kaupungin jatkaessa hankkeen suunnittelua kahdestaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että VR:n omistamia tiloja eli rautatieasemaa ja muita VR:n omistamia tiloja ei peruskorjata tai rakenneta uudelleen. Mahtaako VR myydä omistamansa paikoitusalueet kaupungille, koska junamatkustajien pysäköintipaikat vähenisivät ja ne siirtyisivät kauemmaksi nykyisistä paikoista. Tämä vähentäisi säännöllisten junamatkustajien määrää.

Vanha rakennusneuvoskin on alkanut epäillä hankkeen onnistumista näinä vaikeina aikoina, joina esim. pikku-Kouvolan keskusta-alueella on tyhjinä kymmeniä tuhansia neliömetrejä hyviä liike- ja toimistotiloja.

Pousi kusetti Sisäasianministeriötä ja Senaatti Kiinteistöjä oikeus- ja poliisitalohankkeessa sen verran rankasti, että vielä on muistissa Senaatti Kiinteistöjen kavereilla tämä vanha rakennusneuvos. Ei taida syntyä maakauppoja kaupungin ja Senaatti Kiinteistöjen kesken VR:n tontista. Eli hanke tyssää siihen.

Juuri näin. Lemminkäinen konserni fuusioitui vastikään YIT-konserniin sen takia, että Lemminkäisen Maanrakennus oli tuomittu mm. asfalttikartellin päätekijänä miljoonakorvauksiin kaupungeille ja muille kunnille. Hyvä maine tältä rakennusalan suuryritykseltä oli karannut tavoittamattoman kauas. Arvo Pentin ja muiden Lemminkäisen omistajien maine oli kyseenalainen myös oikeus- ja poliisitalojen rakennushankkeissa 2000-luvun alussa, jolloin myös OKA kuului Lemminkäinen konserniin. Jorma Tamminen ja Juhani Pousi ovat olleet monessa mukana Lemminkäinen konsernin hankkeissa, joissa ei ole noudatettu hyviä toimintatapoja hankkeiden saamiseksi.

Onko Jatke Oy:llä ja Salpausselän Rakentajilla tarkoitus jatkaa vanhan Lemminkäinen konsernin viitoittamalla tiellä ja toimintatavoilla?

Salpausselän Rakentajien lakimies on Kari Uoti. Mikäli tämän kaverin kanssa joutuu törmäyskurssille, on vaikeuksia odotettavissa. Hyvin on Jorma Tamminen valinnut lainopillisen neuvonantajansa. Kuka sitten on Juhani Pousin vastaava lakimies? Vai onko kenties sama Kari Uoti. Siinä on Kouvolan kaupunginjohtaja kovilla näitten kovisten kanssa.

Miten muuten matkakeskus-, hotelli-, kauppakeskus- ja monitoimikeskushanke etenee. Onko vanha rakennusneuvos löytänyt kannattavan konseptin, vaikka VR vetäytyi hankkeesta? Jatkeen kannalta taitaa olla tilanne, että pitäisi päästä rakentamaan Marjoniemeen kerrostaloja, kun näistä julkisista rakennuskohteista ei tahdo mitään tulla.

Miksi Jatke ei rakenna monitoimiareenaa palaneen yhteiskoulun tontille? No valtuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen haluaa rakennuttaa sille tontille kaupungin 100 prosentin rahoituksella oman monumenttinsa eli teatteri- ja konserttitalon.

Leppänen kosiskelee entisten ympäristökuntien väkeä hankkeensa taakse Kouvolan nimenmuutoksella Porukaksi. Lapsellista ja läpinäkyvää touhua. Onko saanut vinkin vanhalta rakennusneuvokselta?

Maanantai-iltana TV 1 esitti MOT-raportin Tampereen kaupungin kaavoituksesta ja hyväveli-järjestelmästä. Kouvolasta voisi hyvällä syyllä tehdä vastaavan jutun, jossa kerrottaisiin Jatkeen ja vanhan rakennusneuvoksen suhmuroinnista kaupungin päättäjien ja virkamiesten keskuudessa. Kouvolassa vanha rakennusneuvos määrittelee kaavoituksen painopisteet ja vaatii omat kaavoitusratkaisut hankkeilleen. Millä mandaatilla tämä vanha gubbe toimii? No, kaveri on laittanut muutamat keskeiset luottamushenkilöt ns. koukkuun, jossa nämä raukat räpistelevät lopun elämänsä.

Torstaina 21.9.2017 loppuillasta tapahtunut säiliövaunuonnettomuus Kouvolan ratapihalla kertoo siitä, miten haavoittuva Kouvolan keskusta-alue on kemikaalionnettomuudelle. VAK-alue on 300 metriä ratapihan reunasta pohjoiseen. Se ulottuu pohjoisessa Kymen Lukon tasalle.

Nyt rakennetaan asuinkerrostaloja aivan ratapihan reunaan Halkotorin alueelle. Kaiken huippu on se, että rakennusliike Jatke suunnittelee 3.500 katsojan monitoimiareenaa aivan ratapihaan kiinni matkakeskuksen yhteyteen. Onnettomuustilanteessa näin suuren joukon evakuointi on työläs ja riskialtis. Ottaako Jatke Oy vastuun siitä, että se rakentaa vastoin ympäristöviranomaisten määräyksiä ja ohjeistusta yleisötapahtumatilan kaasuvaara-alueelle?

Alkaako Esa Elorannan ja vanhan rakennusneuvoksen ajatukset selkeytyä sen suhteen, että ei ole järkevää eikä turvallista rakentaa 3.500 katsojan monitoimiareenaa Suomen vaarallisimman ratapihan reunaan kiinni. Torstaina 21.9.2017 tapahtunut onnettomuus antoi esimakua siitä, mitä voi tapahtua, kun kymmeniä tuhansia litroja vaarallisia kemikaaleja lähestyy Kouvolan rautatieasemaa. Jos alueella on tuhansia ihmisiä, ovat pelastustoimet vaikeat ja tapaturmat todennäköisiä.

Pousin ja Elorannan kannattaa keskittyä uuden teknisen viraston rakentamiseen Torikadulle kansalaistorin paikalle. Torin alle kaksi kerrosta paikoitustiloja ja siihen päälle teknisen viraston tilat. Ja kansa maksaa sekä kaupungin lainamäärä lisääntyy. Tämäkin hyvä suunnitelma on syntynyt Kouvolan vapaamuurarien loosin intiimeissä tiloissa. Onko vapaamuurari ja arkkitehti Heikki Käppi jo tehnyt alustavat luonnoskuvat?

Pousi kuppaa kaupunkia tapansa mukaan. Vaatii 8 milj. euroa monitoimiareenan runkorakenteiden rakentamisesta. Maksattaa koko monitoimiareenan sekä paikoitustalon kaupngin veronmaksajilla. Kusettaja viimeisen päälle.

'Ensin puhuttiin siitä, että kaupunki kustantaa kunnallistekniikan. Nyt pitää kustantaa puolet monitoimiareenasta. Lopulta kenties kaikki areenan rakentamiskustannukset.

Näin tämä vanha kusettaja toimii. Liero ja epärehellinen kun on. Täysin häikäilemätön grynderi, joka lahjoo kaupungin johtavat luottamushenkilöt.

Jatke Oy ei pärjää avoimessa tarjouskilpailussa. Se on nähty monta kertaa. Pitää saada rakennusoikeuksia lahjonnalla.

Lopulta koko matkakeskushanke on kaupungin kustantama. Jatke Oy käärii kaupungilta 80 milj. euroa. Vanha raksaneuvospieru virnistelee ja tuumii, kuinka tyhmiä virkamiehiä ja luottamushenkilöitä Kouvolassa on. Näin siinä käy. Varsinaisia idiootteja majailee kaupungintalolla. Kun on idiootti, ei ole vastuussa mistään. Kun sattuu olemaan syyntakeeton.

Kotkan keskussairaalan laajennuksen rakennusurakka meni kilpailutuksen kautta Skanskalle, joka 2005 - 2006 urakoi myös psykiatrisen sairaalan Kuusankoskella. Jättikö Jatke oy tarjousta keskussairaalan rakennusurakasta? Matkakeskusta Jatke gryndaa kaupungin rahoilla ilman kilpailutusta. Kieroa ja lakia rikkovaa toimintaa. Ymmärtävätkö Helminen ja Leppänen, mihin ovat lusikkansa laittaneet? Toisin sanoen rikolliseen toimintaan. Jatke Oy toimet eivät yleensä kestä ulkopuolista arviointia laillisuudesta ja hyvistä toimintatavoista.

Esa Eloranta ja kumppanit ovat virittäneet yhdessä kaupunginjohtaja Marita Toikan kanssa uuden matkakeskus-monitoimiareenan konseptin kaupungin veronmaksajien maksettavaksi.

Tarkoituksena olisi lisätä monitoimiareenan katsojamäärää 3.000 :lla 6.500 katsojaan. Kuulemma yksikkökustannukset tulisivat halvemmiksi. Jatke kustantaisi matkakeskuksen ja hotellin. Paikka olisi sama eli VAK-alue, jolle ympäristöministeriö on kieltänyt rakentamasta yleisömäärältään suuria tiloja ratapihan läheisyyden takia. Valituksia rakennusluvasta voisi tulla useita.

Kouvolan Sanomien mukaan hanke on jollakin tavalla sidottu yhteen Kymi-Ringin moottoriratahankkeen kanssa, joka näillä näkymin ei toteudu alkuperäisten suunnitelmien mukaan vaan jää ajoharjoitteluradaksi.

Lopulta voi käydä niin, että Jatke rakentaa kalliin 6.000 katsojan monitoimiareenan, joka jää kokonaisuudessaan kaupungin maksettavaksi. Jos vastaava liikuntatila rakennettaisiin urheilupuistoon tai ns. sauma-alueelle Veturin pohjoispuolelle, tulisi hanke kilpailuttaa. Nyt Jatke ottaa monitoimiareenasta kovan hinnan kaupungilta. Näin meitä jälleen kerran vanha rakennusneuvos retkuttaa.

Kun kaupunginjohtaja Toikka ajaa uutta konseptia näin innolla, voi takana olla lupaus siitä, että tälle Lappeenrannassa asuvalle kokoomuslaiselle Jatke Oy rahoittaa seuraavat eduskuntavaalit. Näin vanha rakennusneuvos oli myös lupaillut aikoinaan vuonna 2011 silloiselle Kouvolan
terveysjohtajalle Ratamokeskuksen hanketta vauhdittaakseen.

Vanhalle raksapierulle sopisi varmaan salaneuvos -juusto lahjaksi. Voisi siitä leikellä siivuja ja fundeerata, että kuka saa millaisen siivun.

Monitoimiareenan hanke pitää kilpailuttaa rakentajien osalta, mikäli matkakeskus- ja hotellihanke jää toteuttamatta.

Monitoimiareenan paikka Suomen suurimman vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ratapihan reunassa on vastoin ympäristöministeriön kaavoitusmääräyksiä.

Todennäköisesti mahdollisesta rakennusluvasta tulee runsaasti valituksia, joille saadaan tukea Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja ympäristöministeriöltä.

Hoidetaanko lahjonta sillai, että maksetaan vapaaehtoista eläkevakuutusta ja se laukeaa maksuun vasta esim. 10 vuoden kuluttua...

Vanha Grynderi tarvitsee kohta nitroja.

Kaupungin rahoitusjohtaja povailee veroprosentin nostoa. Jätetään monitoimiareena odottamaan aikoja parempia tai unohdetaan koko hullutus. Kaupunkilaiset tarvitsevat palveluja, koska maksavat myös veroja Kouvolaan. Jatke Oy:n talouden pönkittäminen verovaroin ei ole Kouvolan tehtävä. Jos firma menee konkkaan, niin menkööt.

Muuten kaupunginjohtaja Toikka ja rahoitusjohtaja Forssell voisivat siirtää kirjansa Kouvolaan ja alkaa maksaa veronsa tänne. Se olisi esimerkki kaikille. Toikka maksaa veronsa Lappeenrantaan ja Forssell Mäntyharjun kuntaan.

Jatkeelle Kouvolan monitoimiareenan rakentaminen on tärkeä, koska kaikki hankkeet eivät ole toteutuneet. Näin kävi esim. Hämeenlinnassa, jossa Jatke Oy voitti Engelinrannan suunnittelukilpailun ja sai näin edun myös alueen rakentamiseen. Hankealue on Hämeenlinnan keskustassa ja rajoittuu Vanajaveden lahteen.

Huonoksi onneksi ranta-alue osoittautui entiseksi maa-ainesten kaatopaikaksi, jolle rakentaminen olisi vaatinut koko alueen maamassojen vaihdon. Siitä huolimatta alueelta voi levitä kaatopaikkakaasuja uusien asuntojen ostajien kiusaksi.

Nyt helmikuun 2020 alussa eletään Kouvolan taloudessa aikoja, jolloin ei puhuta matkakeskuksesta vaan noin 30 mijoonan euron alijäämästä vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Näin nopeasti taloustilanne muuttui vai oliko se jo vuonna 2017 todellisuudessa runsaasti alijäämäinen ilman pääomarahaston tuloutusta ja omaisuuden myyntiä?

Kaupunginjohtaja Toikka ajoi matkakeskus/monitoimiareenaa ja kaupungin kymmenien miljoonien eurojen rahoitusta tälle hakkeelle. Missä tilanteessa olisimme nyt, jos tämä hanke olisi lähtenyt liikkeelle? Asuntomessut olivat tynkämessut, jotka hoituivat ilman uutta matkakeskusta ja monitoimiareenaa. Jotkut tahot salasivat kaupungin todellisen taloustilanteen vuosina 2017 ja 2018. Elettiin vanhan Kouvolan aikaista oikean tiedon pimityksen kaltaista aikaa.

Kouvolan kokoomuksen grynderiporukan on ollut vaikea hyväksyä nykyistä taloustilannetta, koska tämä porukka valjasti kaupunginjohtaja Toikan ajamaan toisinajattelijat ja -toimijat pois kaupunginhallituksesta. Kun hanke paljastui, on Pikku-Kouvolan kokoomus ollut toistaiseksi vaitonainen. Kuitenkin voi odottaa, että jokin manööveri on taas kehitteillä.

No nyt tämä kiusankappale vanha rakennusneuvos aikoo jättää Kouvolan virkamiehet ja päättäjät rauhaan, kun Jatketta ei valittu Sarkolan koulun urakoitsijaksi. Saas nähdä käykö näin vai jatkuuko entinen peli Suomelan Jarin rakennusliikkeen kautta, jossa Pousilla on osaomistus. Ässä Asunnot toimivat edelleen Kouvolassa Pousin perheen omistuksessa ja ohjauksessa. Ei vanha "koira" karvoistaan pääse.

Kun nyt eletään vuoden 2020 viimeisiä tunteja, vaikuttaa siltä, että kaikki Kouvolan matkakeskuksen ympärillä tapahtunut sekoilu on ollut oma lukunsa. Kaupunkia on viety kuin litran mittaa, vaikka Jatke Oy:n pyrkimykset ovat olleet huonosti suunniteltuja ja perustuneet toiveisiin, ei ympäröivään todellisuuteen. Tästä on saanut sen vaikutelman, että kaupungin johtavat virkamiehet ja päättäjät ovat huijattavissa ja vedettävissä mukaan hankkeisiin yllättävän helposti.

Onni kaupungin veronmaksajien kannalta oli siinä, että VR ja Osuuskauppa Ympäristö eivät lähteneet mukaan hankkeeseen sen epävarmuustekijöiden takia.

Kun Kouvolan kaupunki on tästä hankkeesta selvinnyt muutaman miljoonan euron vahingoin, luulisi sen jäävän virkahenkiköiden ja luottamushenkilöiden muistiin tulevia hanke-esityksiä ajatellen.

Matkakeskushanke oli kaupungin kannalta ns. nolla-hanke, johon ei olisi kannattanut laittaa kymmeniä miljoonia euroja.

Kouvolan kaupunki laittoi 1,5 milj. euroa suunnitellun matkakeskuksen tonttiin, kun lunasti sen VR:ltä. Siirtyikö tontin omistus Jatkeelle vai jäikö se kaupungin omistukseen? Sen voisi kaupunginjohtaja selvittää valtuustolle. Jollakin tavalla Jatketta kuitenkin hyvitettiin vaivannäöstä.

JUURI NÄIN. MEITÄ ON KUSETETTU, MELKEIN.

suuria suunnitelmia jo 5 vuotta sitten vaikka rahasta pulaa jo silloin