Minulle sinä olet

Kaunista.

Lol yksinkertaisesti kirjoittaja trollaa elluhaloy b

Uppoaa varmaan moneenkin sytämeen.

Kuumaa...

Jos minulle
Kaunista!!!
Kirjoitat minusta.....jos Kiitos (*_*)

Pelkkää ilmaa

Tosi kaunista.

Ulkokultaista, kliseistä, lainattua, manipuloivaa, painostavaa ja itsekehuista paskaa. kuka leija omnipotentti tämmöistä kuraa oikein kirjoittaa

Niinhän se on, ettei toista voi kahlita. Jokaiselle täytyy suoda vapaus Olla oma itsensä.

Läheisyyttä ja vapautta kuten aloittaja runolee,siten homma toimii.
"Ei vapaata vangita vo,me kumpikin tiesimme sen"

ihan sama keneltä kenelle, mut kaunis aloitus.

Palasit siis palstalle nimimerkki "Miehenmiete1",
vaikka ennen vuoden vaihtumista muuta vannoit.
Kerroit täällä työskenteleväsi erityislasten ja nuorten parissa,
ja olevasi lähes loppuun palanut.

En tunne sinua kuin täältä.
Mutta kiitos jälleen kauniista runostasi,
kuka ikinä oletkin!

Sinun hienoon runoosi sopii minusta jokin herkkä kappale,
kuten seuraava:

https://www.youtube.com/watch?v=3oGXOAZhRbQ

Runoanalyysiä, (joista aina sain täydet poitsit):

"Vain sitä minä toivon,
että saisin olla tuuli
sinun siipiesi alla
ja rajaton taivaan kansi
sinun sielusi liitää,"

Haluaisit siis, TUNTEMATON MIES tarjota rakkaallesi TUKEA ja VALOA hänen elämäänsä:

Haluaisit olla tuuli, joka saa hänen siipensä kantamaan lennossa.
Haluaisit avata rakkaasi eteen SUOJAISAN avaruuden hänen sielunsa
ilmaista kahlitsematta itseään, kenenkään häntä runnomatta.

Kuinka kauniita ajatuksia:

Tukisit rakastasi ja valaisit häneen uskoa, häntä kuitenkaan
vangitsematta ja kahlitsematta.

P.S. Jos tuo runo on omasi, olet todella lahjakas!
(Tallennan tämän hengentuotteesi TIEDOSTOIHINI, TUNTEMATON MIES.)

Kirjoitit, TUNTEMATON MIES:

"Ja minä nauttisin
ja iloitsisin siitä
pyörteinä siipiesi sulissa,
tähtinä silmissäsi.
Sillä ilman sinua
minä olen koditon,
ja maailmani ahdas
ja valoton."

Haluaisit siis kuitenkin kuin varkain kietoa rakkaasi itseesi,
koskapa kirjoitat TUULEN PYÖRTEINÄ OLOSTA- hänen siipiensä sulissa
ja siitä, miten OLISIT TÄHTINÄ JA VALONA - hänen silmissään(?)

Ilman rakastasi tunnet olevasi koditon(?)
- Olen täysin samaa mieltä kanssasi tästä asiasta.
Koti on siellä, missä läheiset, rakastavat ihmisetkin.
(Kodintuntu ei ole maantieteellisestä paikasta riippuvainen.)

Hienon runosi TASOON sopii seuraava kappale:

https://www.youtube.com/watch?v=7jEaIDqHl74

Lapseton_Mnain_ei_Mia:

Kiitos runon purkamisesta ja analysoinnista, kutakuinkin juuri niin tunnen ja ajattelen kuin olit tulkinnutkin. Yhtä kohtaa ajattelen vähän toisin:

"Haluaisit siis kuitenkin kuin varkain kietoa rakkaasi itseesi,
koskapa kirjoitat TUULEN PYÖRTEINÄ OLOSTA- hänen siipiensä sulissa
ja siitä, miten OLISIT TÄHTINÄ JA VALONA - hänen silmissään(?)"

En halua kietoa häntä itseeni, vaan pikemminkin itseni häneen. Hiuksenhieno ero :)

Ja kyllä, runo on omani. Se syntyi helposti ja oikeastaan kerralla alusta loppuun, ilman muokkaamista ja stilisointia. Se on siis raakile, mutta kelvollinen sellainen.

Kun aikansa selailee, helmenkin löytää.

Minä haluan, että hän tahtoo myös omistaa...

Kaunis runo, sen enempää ruotimatta. Kirjoittaisit sen muualle kuin tänne, vaikka onhan se täälläkin ilona lukijoille. Mutta silti.

Kaunista : )