Ku mua rupee vituttaa joka asia, ja sit tekis mieli vaa hajottaa kaikki paikat. Oon melkein aina hieman alakulonen, enkä ees tiiä siihen mitään kunnon syytä. Loukkaannun kaikesta, ja märisen tosi usein. Mun mielialat on muutenki tosi sekasin. Tykkään kapinoida kaikkee vastaan. En ees muutenkaan osaa selittää mun tunteita, ja ois kiva jos joku osais kattoo mun pään sisään. En haluu sit mitään "tapa ittes"-kommentteja.
Hyi vittu tää selitys :D
Hyi vittu tää selitys :D
Vastaukset 77
Vanhimmat
Kuvailit juuri normaalin murrosikäisen teinin elämää. Mutta koska mä oon rebel: tapa ittes.
Ei tää oo normaalii. Ei se voi olla.
Onko muuten tuolla nimimerkil joku tarkotus?
Se on täysin normaalia. Hanki kavereita niin huomaat sen itsekkin.
Mitä nimimerkkiin tulee... Noh... siitä voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä.
Mul on kavereita, mut tykkään silti olla enimmäkseen yksin, koska mun kaverit ei suostu tekee mitään hauskaa
Mikä ois hauskaa?
Onko kenties Esups epäonnistunut palstan hylkäämisessä?
Määkin mietin sitä kans
Etköhän sä tiiä sen kertomattaki
Ois kyllä mielenkiintosta tietää minkä näkönen oot, tai millanen äänesi on, tai käytös. ku tässä on jotai mielikuvia nyt tullu, mutta ei mitään selviä kuitenkaan. Sitten auhun ewhkä suhtautuisi eri tavalla. Sitä en tiiä kumpi itestäni on yleensä mukavampaa että saa sleville eka toisen ulkonäön ja sitten muuta ominaisuudet vai eka näitä muita ja sitten ulkonäön.
Mutta kyllähän mä muidenkin ulkonäköjä tykkään tässä arvailla.
Juu kuvaa vaan.
En muute vitus oo nii hullu
No kerroppa niistä mielikuvista
No emminä nyt sitä tarkottanukaan että tarvis kuvaa laittaa. Tuskin meistä kukaan itseään tahtoo plajastaa, vaikka saatammekin kyllä toisaalta olla kaikki toisillemme tuiki outoja ja ihan uppo tuntemattomia
En ollutkaan tosissani, eikä varmaan AIDS:kaan
Paras tapa tuhota itsetuntonsa on laittaa kuva tänne.
Neo mielikuvat on semmosia joisto vaikia saaha kiinni, ja jokka haipuu näkyvistä niinku ne semmoset ihmeen pallot tai jotku kuplat joita näkökentässä joskus liikkuu (varmaa seo jotai silmän pinnalla hilluvaa nestettä).
mutta mitä ny sanois:
semmone perus-tyttötukka, olkapäille ulottuva
katse monesti vään puoliumpinainen ja hitaasti vaelteleva
hartiat kenties vähän kyyryssä
ei rillejä eikä korviksia
monesti college-paita
loppu mielikuvitus kesken
tuhositko sä sitten monenki down-syndroomaisen itsetunnon samalla iskulla, ku niistähän monet on keskimäärin tuon näköisiä
No, oliko nuo sinnepäin olevia vai sieltä päinkään?
Muuten tosi hyvä, mut mul on ihan hyvä ryhti
Entäs minä sitten, ihan mielenkiinnosta
Miksi olet noin rauhallinen?
Miksi olet noin idiootti?
En tiedä. Kerro sä.
Arvelin otsikon perusteella että tää on varmaan Piiskattimen aloitus, eikä selityksessä mitää vikaa oo. Oliko se eka koulupv nii kamala ku mahollista vai pahempi? Onko monesti (tai veikkaatko sulla olevan) samanlaisen olon ku sillä Krista Muhosella. On itkuinen ja sekaisin. Sehän on tosin kertomansa mukaan niitä masennuslääkkeitä syöny että sekottaako ne mieltä sitten lisää...Tule ja tiedä.
Meistä kaikki mahtaa olla aika yxin ajatuksineen. Voisiko ahdistusta purkaa muuhun kuin hajottamiseen, vaikkapa työntekoon. Vai onko siellä päin ja näihin aikoihin mitään töitä, muuta ko lumenluontia.
Voiko ahdistus sitten johtua jostain mitä et itse muista? Mulla ei nyt itellä tuommosia oireita oo, mutta muunlaatuista ahdistusta.
Ei siinä ekas päiväs oikeestaan mitään vikaa ollu. Muutenki koko koulu menee keskiviikkona lakkoon, tai suurin osa, ja se jatkuu ainaki maanantaihin asti.
Yleensä oon aika ahdistunu ja surullinen, ja sillon tykkään viillellä ja aatella itsemurhaa. Mut joskus harvoin oon ilonen, ja mietin et mitä vittuu oon miettiny. Sillon ku oon onnellinen, nii aattelen et en enää vajoo nii alas, mut masennun jostai pikkujutusta sit. En osaa selittää mun tunteita kunnolla, vaikka kuin yrittäisin
Tuohon joku ankea kuivakas vanha leipääntynyt tohtorismiesi ehkä sanois että otetaapa selvää mikä mielitauti teitä vaivaakaan ja sitten syöt näitä pillereitä ennalta määräämättömän ajan. Mutta minä en kyllä siihe alkas, koska eihä henkiset ongelmat mitään pillerinpuutostilojen seurauksia oo.
Tätini miehellä (kuollut jo) oli maanisdepressiivisyyttä ja se oli perusluonteeltaan ilokas mutta toisinaan tuittuuntunut, Silloin ahisti olla sen lähellä. Se kun oli muutenki semmone parisataakilone. Mutta eihä se riitä että saahaan selville sairasu. Täytyy myös ottaa selvää mistä se johtuu, enkä usko että tabut auttaa selvityksessä. Ne vaan turruttaa ja tekee miettisestä vaikeempaa (oletan ainakin).
Ei me ihmiset nyt kuitenkaa nii erilaisia tämmösten mietteiden kans mahdeta olla, ku mitä luulis. Vanhemmiten voit hoksata että ymmärrämme toisiamme paremmin kuin osaamme arvatakaan. Niiku näkenet ei munkaa oo helppo selittää ymmärrettävästi mitä kaikkee tarkotan, etkä välttämäti ymmärrä näitä sanoja niinku oletan sun ymmärtävän.
Ookko koskaa iha tosissaa halunnu kuolla vai "haaveiletko" siitä sen aiheuttamien tunteiden vuoksi. Tuntuuko niissä mietteissä ollessa että läheisesi rakastavat sua enemmän ku nyt
Joskus haluan kuolla ihan tosissani, joskus se on vaa jotai angstia ehkä.
Mun läheiset ei rakasta mua, sille ei voi nyt mitään. Älä sano et "susta vaa tuntuu siltä", koska ne ei rakasta. Enkä määkään rakasta ketään. Tosin se on helpompaa, ku kukaa ei voi sit jättää silleen, et se sattuis ihan kauheesti
En minä ois kyllä 19 v sitten osannu tuntemuksiani noin ymmärrettävästi selostaa, mutta naiset varmaan osaa nuo asiat jo tuosa vaiheesa paremmin ku miehet vielä tässäkään iässä.
Kyl mä netissä osaan ihan hyvin
Sinulle sopisi huumeterapia.
Mistä vitusta saan huumeita nyt?
No jos sulla nyt on tämmönen "normmaali nuoruus" niin ehkä sitten aikuisena on helpompaa. Jos murrosikä jää syystä tai toisesta käymättä läpi toisellakymmenellä, voi se ryhtyä puskemaan läpi vaikka sitten neljännelläkymmenellä. Vai kuulostiko tää ongelmasi ohittamiselta?
Mitä helvettiä?
Pahoittelut tästä. En sais olla näin ärsyttävä, ku yrität vaa auttaa
No jaa, oli se ehkä vähän kulmikas tölväys. Heitä vaan toisesta korvasta ulos ;)
En minä ite ainakaan känkkäränkkää sille jota inhoan tai välttelen, eli en minä tuota loukkauksena ottaisi
Väitätkö, etten muka vihaa sua?
En osaa oikein ottaa selvää siitä. Mutta ohan vihaaminenkin kyllä yksi välittämismuodoista, niin että emä ny ihan seinille koe täälä puhuneeni
Niinkö
Ei mminusta viha ja rakkaus vastakohtia oo. Eikä elämän vastakohta oo kuolema, van elottomuus ja kuoleman vastakohta syntymä. No jaa, eivät kai liittyneet asiaan mutta heitimpä vaan...
Ei tosiaan
Murrosikäkokemuksia on yhtä monenlaisia, kuin mitä on teinejäkin ja se rankkuusasteikko menee laidasta laitaan. Osalla ei tunnu missään, osa taas menee ihan sekaisin.
Oma murrosikäni kuului onneksi tuohon ensimmäiseen kategoriaan. En edes huomannut mitään henkimaailman tunnemyrskyjä tms.
Muutama kaveri ei sitten päässyt niin helpolla... Hirveitä mielialavaihteluita, raivokohtauksia kotona ja koulussa ja myös meille kavereille, tupakointi, päihteet jne.
Osalla aivot vaan tuntuu reagoivan todella rankasti siihen hormonikoktailiin, jonka murkkuikä verenkiertoon työntää ja jota siellä ei ole aikaisemmin ollut.
Voihan sinulla olla joukossa myös masennustakin. Netissähän on näitä olenko masentunut - testejä, voisit vaikka joutessasi täyttää sellaisen.
Älä pidä niitä tunteitasi sisälläsi, vaan puhu niistä jollekin. Ei se ole häpeä. Joku ydinperheen ulkopuolinen aikuinen voisi olla hyvä vaihtoehto, jos vanhemmille ahdistaa puhua.
Js tuskinpa tämä lohduttaa yhtään, mutta et ole ainut....
En osaa puhuu mun tunteista netin ulkopuolella. Kaikki muutenki ymmärtää mut väärin. En kuitenkaan usko, et oisin masentunu. Ehkä joku ahdistuneisuushäiriö saattaa jopa olla
No hyvä, että puhut niistä jollain tavalla edes täällä netissä.
Sittenhän on myös olemassa näitä auttavia puhelimia. Niitäkin voi kokeilla, jos uskaltaa.
Kyllä on nuo vanhat salkkarit parempia ko nykyset joissa Eeva ja täti Viinica vaan viinilaseja jalat ristissä huiluttaa
Ihan kuule tavallinen rageangstimurkku olet. Tajuaisit sen itsekin, jos osaisit hyväksyä faktan ja lopettaisit etsimästä kaikkea mikä sinussa voisi olla vialla. Kovasti tahdot olla erilainen muttet ole.
Erittäin hyvin sanottu! Paitsi mää sanoin sen jo aikasemmin - tapa ittes.
Hiljaa molemmat. Ette ymmärrä
Miksi kysyt meiltä jos et halua vastausta?
En usko, et se on vastaus. Tai en mä tiiä. Kukaa ei ymmärrä mua
Mutta elä leiiiki rumista, sie oot varsin hyvännäkönen loppujen lopuksi :)
En muuten oo.
En ymmärrä itteeni, et miks on kiva vittuilla opettajille, ku ei siitä seuraa muuta ku huutoo. En ees tykkää siitä kauheesti, mut teen sitä silti. Siitä tulee aluks hyvä mieli, ja sen jälkeen tosi tyhjä olo. Miten mun pää voi olla nii sekasi. Mun mielialat muutenki vaa vaihtelee tosi nopeesti, enkä saa kunnolla "kiinni" niistä. Kukaa ei ees rakasta mua, ja kaikil menee hermot muhun. En kyl yhtään ihmettele sitä. Tänään koululiikunnas pari tyyppii arvas et oon viillelly, ja varmaan myös se opettaja
Tuntuuko nyt sitte tuollaiselta? https://youtu.be/z_9upObAw3w?t=34
Mistä tiesit?
Ei mun nyt paljon tarvinnu miettiä ja satuin vielä kuulemaan tuon radiosta eilen, vaikka Yleksiä, Nörtsiä tai vastaavia en yleensä' kuuntele..
Mut en vielkää tiiä mikä mua vaivaa. Vai onko tää normaalii. Tuskin oon kuitenkaan masentunu
"Kukaan ei ymmärrä mua." Nyt oli niin stereotyyppinen teinitytön lausahdus kun olla ja voi.
Hiukan itsekeskeistä " mikä mua vaivaa" mutta ymmärrän.
Itse tuossa tutussa tilassa ilmottauduin nyrkkeilyseuraan. En ole katunut.
Saa kunnon treenejä ja on hyvä olo.
Kävitkö osottamassa mieltäsi tuota mielettömyyttä (eli homekoulua) vastaan? Siis Piiskuri?
En mä jaksanu herätä tunnin takii, ni jäin vaa nukkuu. Ihanaa, ku ei oo kouluu.
Jos sua vaivaa kasvaminen. Propsipojot sille jos on näi. Se henkinenkään ei oo aina kivaa, ei tässäkään iässä. ajJos nyt koskaan. Ainakaan etukäteen ja sillon ku se on meneiillään.
Paikalleen jäänti ois toki vaivattomampaa....mutta se ei piremmän päälle palkitse
Emt
"Ku mua rupee vituttaa joka asia, ja sit tekis mieli vaa hajottaa kaikki paikat." Kuulostat Hulkilta.
Ehkä olenkin.
Mitä jos joku päivä hajottaisit kaikki paikat ja antaisit itsesi raivostua täysin? Tämä voisi purkaa sisäistä agressiota.
Oot oikeessa, mut mua alkaa säälittää sen jälkeen kaikki jutut mitkä oon hajottanu.
Kyllä se vitutus jossain vaiheessa laantuu.
Milloin?
Pitkään(12 sekuntia) mietittyäni, päädyin siihen lopputulokseen, että podet tautia nimeltä "vitutus maximus", jota tavataan usein murros ikäisillä. Älä huoli, tauti menee ohi muutamassa vuodessa, ehkä jopa huomenna. On hankala ennustaa tsudin katoamista, joten ole kärsivällinen.
-(vale)Tohtori Weeaboo
Entä jos mulla onki joku mielenhäiriö?
Tai mielialahäiriö.
Niistä en tiedä kun olen vale lääkäri.
Tietäisin sen kertomattakin.
Jospa sua vaivaavat avohakkuuraiskiot, puupellot, ojitetut suot, turpeenkeruualueet, soramontut, tekojärvet, hiekkakuopat, golfkentät, voimalinjat, metsäautotiet, louhokset, peltomarketit, ampumaradat ja muut luontoa ja maisemia rumistavat alueet?
Mitä helvettiä. Tykkään karuista ja synkistä maisemista.
Mutta ne voi olla myös kauniita, tosin ku nuo
Puhumme maisemista, vaikka tarkoitus oli miettii mikä mua vaivaa.