On estänyt rakastamasta?
Mistä lähtien sairaus
kertokaaseminulle
19402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siitä lähtien, kun ei halua sairauksineen olla toiselle rasitteeksi, koska sairaus voi esim. heikentää fyysisiä kykyjä .....
Ihmiset on julmia. Kaikki on niin pinnallista tänä päivänä, että se oikeuttaa ihmisten mielestä haukkumaan jos on ulkoisesti poikkeava
Kääpiörakkaus on totista rakkautta!
Sairautta pakoon juoksee melkein kaikki jopa osa kavereista.
Sairas osaa ja haluaa rakkautta ja rakastaa, mutta se toinen osapuoli juoksee karkuun...
Ei se estä rakastamasta, mutta ymmärtää olla vaatimatta mahdottomuuksia.
Siis eihän se estä rakastamasta mutta jos ihminen on esimerkiksi joskus aikoinaan ollut pöpilässä niin onhan se yhteiskunnan kannalta parempi että pysyttelee omissa oloissaan. Eikä varsinkaan tee lapsia eli lisää hulluja tähän vaativaan kilpailuyhteiskuntaan. Vain täydelliset virheettömät kelpaavat johtajille alaisiksi.
Okei no hyvä tietää. Käyn tästä revityttämässä kohdun ja munasarjat pois.
Oletko joskus ollut sisällä "pöpilässä"?
Vai niin. Itse sen olen välttänyt tai
eipä kai KUKAAN PELKÄN MASENNUKSEN
PERUSTEELLA SAIRAALAAN EDES PÄÄSISI.
(Pitäisi olla psykoottinen tai kärsiä
MERKITTÄVISTÄ alko-ongelma, ehkä.
En tiedä, kun ei ole KOKEMUSTA
"pöpilässä" sisällä olosta
eikä mistään päivätoiminnastakaan.)
Kyllä kait sitä rakastaa niin hyvinä, kuin pahoinakin päivinä, puolin ja toisin, jos on rakastaakseen.
FYYSINEN SAIRAUS estää rakastamasta,
kun miehestä tulee hoitojensa VUOKSI TÄYSIN
IMPOTENTTI, JA HÄN MYÖS KADOTTAA KAIKEN HALUKKUUTENSA
mihinkään LÄHEISYYTEEN: Mieluummin vain nukkuu
ja lukee omia lehtiään ja KATSELEE YKSINÄÄN AJANKOHTAISOHJELMIA JA LÄNKKÄREITÄ. (Eukko sohvalla vieressä on pelkkä häiriötekijä,
mutta erittäin hyödyllinen, kun pitää tiskata, siivota tai pestä pyykit.
Vaimo myös kelpaa sairaalaan tuomaan lehtiä ja ruokaa sekä vähän juttelemaankin,
koska muillakin käy vieraita.)
Mies ei myöskään HALUA KESKUSTELLA mistään muusta
kuin käytännön asioista. Keskustelut kulkevat akselilla
"veitkö roskat", "onko mulla vielä happosalpaajia kaapissa"
ja "joko riisuit joulukuusesta koristeet".
Siinähän sitä rakkautta jo piisaakin!
Mutta mietipä, jos tilanne olisi toisin päin ja sinä olisitkin sairaan roolissa...
Siksihän minä olenkin YHÄ HÄNEN APURINAAN JA HOITAJANAAN.
Vaikka kyllä aika tavalla loukkaa, että ehdimme olla 10 vuotta yhdessä,
ennen kuin hän kosi. Kosinta tapahtui VASTA PAHOINA PÄIVINÄ,
SAIRAALAN KÄYTÄVÄLLÄ, arkisin sanoin.
TÄLLÖIN HÄN MYÖSKIN ILMAISI SUOSTUVAISUUTENSA SEN 1 LAPSEN
HANKINTAAN. Se vain, että hänen sairautensa estää lasten saannin.
Että näin.
Ei minua kosittu, kuten Nina Mikkosta HYVINÄ PÄIVINÄ, suhteen alussa.
Ehei.
Parempi olla ENEMPIÄ AJATTELEMATTA NÄITÄ ASIOITA,
muutoin päädyn hakemaan eroa.
Ja sitä en äitini tyttärenä ikinä tee.
ALKO auttaa jaksamaan.
Joo huomattu on että sulla on vakavia ongelmia siellä! Selittää osaksi näitä sun täysin harhaisia kirjoituksia.
Ihailen rohkeuttasi huudella nimettömänä
puskista TUOTA SONTAASI.
SYDÄMEN KYLLYYDESTÄ SUU PUHUU
ELI OLET SYDÄMELTÄSI TÄYTTÄ SONTAA:
Älä enää pyydä Face Book-ylläpidolta salasanaani,
josta minulla on DOKUMENTOINTI.
Sairas STALKKERI-ÄIJÄ on viimeinen,
jota kaipaan tässä tilanteessa perääni.
Sairas ei halua rakaalleen huonoa elämää , josta puuttuisi oleellinen osa ns. normaalista perhe-elämästä. Jos ei pysty kaikkeen, ei voi tarjota kaikkea, mitä haluaisi ja kykenisi terveenä. Ei halua olla taakkana, rasitteena ei fyysisesti, ei henkisesti, ei taloudellisesti.
Sekin myös, että sairaana on raskasta yrittää peitellä, ettei se kaikki mahdollinen ällöttävyys ja kipu välittyisi toiseen ja tekisi kaikkien päivistä synkkiä. Haluaa rauhassa sairastaa pahoina päivinään ja hoitaa itseään rauhassa kaikkine kurjuuksineen ja rumine oireineen.
Joskus on kevyempi sairaana olla yksin tai samanlaisten kanssa. Riippuu kyllä siitä toisesta puoliskosta, miten hän sen asian ottaa. Moni ottaa jalat alleen, enkä tuomitse. Se on kohta, jossa pitää tehdä, miltä tuntuu.
Jos mies on jo suhteen alussa KOSINUT
ja kelpuuttanut vaimokseen,
eli HYVINÄ PÄIVINÄ ANTANUT TÄYDEN HYVÄKSYNTÄNSÄ
ei ole MITÄÄN SYYTÄ OTTAA JALKOJA ALLEEN.
Enkä ota minäkään TODENNÄKÖISESTI,
vaikka vasta SAIRAALAN KÄYTÄVÄLLÄ SE KOSINTA TULI.
Tässä kun luen näitä herää ajatus, että myös suhde voi olla sairas. Ns terveisen ihmisten keskinäinen suhde.
On alistamista, hyväksikäyttöä yms.
Tuossa valossa tarkasteltuna, olisin voinut suhteessa paljon paremman, jos mies olisi ollut fyysisesti sairas, mutta luonteeltaan ok, kuin siis oikeasti kusipään ( ruma sana ) kanssa oleminen.
Mielenkinntoista.
Hitlerkin kosi Eva Braunin,
vasta kun tiesi,
että kuolema tulee.