Vaativin purjehdusalue Itämerellä

Sibbobo

Itse epäilsin Porkkalanselkää..., mutta onko muita?

41

3511

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KariMerhu

      Vaativin purjehdusalue Itämerellä ?
      Et ole tainnut purjehtia Porkkalanselkää kauempana ?

      Mielestäni huomattavasti vaativampia alueita kovalla kelillä löytyy avomereltä, jossa aallon muodostus on jo ihan toista luokkaa. Helsinki-Tallinna, Hanko-Kärdla, Utö-Sandhamn, Dirhami-Visby ja muut vastaavat vaativat sekä purjehtijalta että kalustolta jo selvästi enemmän.

    • seppomartti

      Minulle ikävimmät kelit ovat sattuneet aivan Itämeren eteläosassa lounaistuulella, yhteesä x3. Virta itään ja isot aallot olivat haittana. Porkkalan selkä oli ennen gps-aikaa kyllä paha navigoita pimeässä, vaikkei aallot kovin isoiksi kasvakaan.

    • Merinorsu

      KariMerhun ja Seppomartin kanssa olisin samaa mieltä, haastavaa etenkin sellaisissa paikoissa missä sinänsä korkea aallokko on vielä terävää. Eteläinen Itämeri ja Baltian rannikon edusta on ihan toista kun joku Ruotsin itärannikko tai Öölannin-Gotlannin väli.

      Vaativa-käsitettä voisi myös ehkä pohtia tarkemmin, vaikka ilmeisesti me kaikki mietimme asiaa etenkin aallokon kannalta. Muu liikenne, navigoinnin haastavuus ilman GPS:n apua, onko kohtuullisen matkan päässä suojaa ja/tai onko tilaa jäädä vaikka piihin.

      • TS36

        Terävää aallokkoa on perämerellä Hailuodon ulkopuolella. Vesi suolatonta, pitkästi aukeaa ja mataloituu noilla kohden. Sangen haastavalta tuntui 25 vuotta sitten ennen gps aikaa, kun yöllä siellä seelattiin. Myös kalan pyydyksiä paljon nykyistä enemmän.

    • ariel371

      Etelä-Ruotsissa on joskus vaikeaa. Tanskaan ei pääse lounaistuulella, on mentävä suosiolla Saksaan Rügenin saarelle, jossa matalaa ja hankalaa, matkalla vielä liikenteenjakoalue ja siinä paljon laivoja.
      Kalmarin salmikaan ei ole herkkua jos olot ovat vastaan. Kerran odottelin kolme päivää Oskarshamnissa että etelätuuli heivaisi. Se tapahtui, alkoi älytön pohjoistuuli ja Öölannin sillan alituksessa oli omat tekemisensä, vauhtia päälle 10 kn, reivit myöhässä ja meni hiukan säkällä läpi.

    • makuasioita

      Usein gotlannin etelä/lounais nurkilla tuuli pyöri tai voi vaihtaa suuntaa esim tuulee suomesta ja saksasta ja gotlannin nurkilla jostain syystä yhtyy, usein siellä myös kovin tuuli ja sitä myöten aalto.

      Airistolla on välillä lounais/länsi tuulella aika v...mäiset aallot vaikka lätäkkö ei niin suuri.

      • Bossu

        On joo Airistokin pahimmillaan, esim. tänään aamulla, kun kävin Ruissalon kärjessä katsomassa. Hauska kahina kävi, kun talvimyrskyn isot aallot murtuivat jäähileen keskellä. Muuten Airisto on aika syvä, joten sen aallokko ei ole kaikkein hankalinta, eikä siellä ole kareja. Hankala paikka on mun mielestä Rauman edustalla Rihtniemi kovalla länsituulella. Sinne tulee aallokko Ruotsista asti ja sen tullessa matalaan rantaan, syntyy korkeat murtuvat aallot. Kapean väylän molemmin puolin on karikoita siellä täällä. Se on jossain viranomaisten papereissa mainittukin yhtenä Suomen rannikon viidestä hankalimmasta veneilypaikasta aallokon suhteen.

      • makuasioita
        Bossu kirjoitti:

        On joo Airistokin pahimmillaan, esim. tänään aamulla, kun kävin Ruissalon kärjessä katsomassa. Hauska kahina kävi, kun talvimyrskyn isot aallot murtuivat jäähileen keskellä. Muuten Airisto on aika syvä, joten sen aallokko ei ole kaikkein hankalinta, eikä siellä ole kareja. Hankala paikka on mun mielestä Rauman edustalla Rihtniemi kovalla länsituulella. Sinne tulee aallokko Ruotsista asti ja sen tullessa matalaan rantaan, syntyy korkeat murtuvat aallot. Kapean väylän molemmin puolin on karikoita siellä täällä. Se on jossain viranomaisten papereissa mainittukin yhtenä Suomen rannikon viidestä hankalimmasta veneilypaikasta aallokon suhteen.

        Voin hyvin uskoa, aalto tulee kaukaa ja mataloiduttuaan muuttaa muotoaan. Jostain syystä en ole koskaan ollut kiinnostunut menemään uudenkaupungin pituutta pohjoisemmaksi kumpaakaan puolta lahtea, joten ei kokemusta sieltä päin.

    • seppomartti

      Oletteko purjehtineet tuulivoimalapuistojen läpi. Niitä ei ennen ollut mutta lehtitietojen mukaan ovat lisääntyneet. Samoin Pohjanmeren öljynporaustornit. Millainen haitta näistä on tullut?

      • Joakim1

        No ei kai niistä oikein voi läpi purjehtia vaan pitää mennä puistojen välistä. Onhan noita muutama mm. Ruotsin ja Tanskan välissä.

      • seppomartti
        Joakim1 kirjoitti:

        No ei kai niistä oikein voi läpi purjehtia vaan pitää mennä puistojen välistä. Onhan noita muutama mm. Ruotsin ja Tanskan välissä.

        Luin saksalaisesta laajasta tuulivoimalapuistosta , taisi olla nimeltään Baltic 1 ja 2, joiden määräyksiä oli muutettu. Sai purjehtia läpikin mutta olosuhteet oli määritelty. En uskalla ulkomuistista arvailla, ettei tule vääriä tietoja.

      • Fynfybyfb

        Olen vetäny muutamat kerrat tuulivoimakentät KIERTÄEN ja suojan puolelta tai riittävän kaukaa. V mäisiä, varsikin, kun omat kartat on päässyt vanhenemaa. En siksi lähde sumussa vesille, joissa noita helvetin puistojs on.
        Riskejä, vaikka kartat ajantasalla:
        1. Tuuli saattaa käyttäytyä ennakoimattomasti tuulivoimapuistossa. Jos nousukulma ei sitten riitäkkään.....
        2. Vuorovesi ja tai virtaukset saattaa syödä yllätyksenä nousukulman, vaikka silmämääräisesti suunta näyttää riittävän korkealta, sitten ei nousukulma tosiasiassa riitäkkään...
        Sitten tulee kiire ja pikku möhlä, vauhti tyssää ja jättilapa lähestyy...

        Meneeköhän se lapa heti rikki vai jaksaako nostaa venettä ja miten ylös?

      • balticseacruiser

        Ei tulisi mieleenkään ajaa läpi jos edes mahdollista mielestäni ei. Kannattaa kiertää sovinnolla ja pimeällä/sumussa tutka erottaa joka tolpan hyvin jos vanhat kartat...

        En ole valtamerellä cruisaillut, osaako joku viisaampi verrata aallokkoa itämeren aallokkoon. Aallon pituutta / terävyyttä jne.

      • seppomartti
        balticseacruiser kirjoitti:

        Ei tulisi mieleenkään ajaa läpi jos edes mahdollista mielestäni ei. Kannattaa kiertää sovinnolla ja pimeällä/sumussa tutka erottaa joka tolpan hyvin jos vanhat kartat...

        En ole valtamerellä cruisaillut, osaako joku viisaampi verrata aallokkoa itämeren aallokkoon. Aallon pituutta / terävyyttä jne.

        Itämereltä puuttuu valtameren maininki "swell", mikä voi kulkeutua satoja maileja ja usein on eri suunnasta kuin tuuli ja aallokko paikan päällä. Silloin jossain kaukana tuulee. Kohtuullisessa tuulessa 100-200m pitkä maininki 8-12 sekunnin välein on miellyttävä ja mahdollistaa pitkät surffit. 35 solmua kovemmassa tuulessa svelli lisää murtuvan aallon korkeutta ja alkaa muuttua ongelmaksi. Vastatuuleen pikkuveneellä lähes mahdottumaksi. Tyvenessä svelli on erittäin epämiellyttävää takilan ja purjeiden remppaamista. Eli on erilaista aallokkoa.

      • ariel371
        seppomartti kirjoitti:

        Itämereltä puuttuu valtameren maininki "swell", mikä voi kulkeutua satoja maileja ja usein on eri suunnasta kuin tuuli ja aallokko paikan päällä. Silloin jossain kaukana tuulee. Kohtuullisessa tuulessa 100-200m pitkä maininki 8-12 sekunnin välein on miellyttävä ja mahdollistaa pitkät surffit. 35 solmua kovemmassa tuulessa svelli lisää murtuvan aallon korkeutta ja alkaa muuttua ongelmaksi. Vastatuuleen pikkuveneellä lähes mahdottumaksi. Tyvenessä svelli on erittäin epämiellyttävää takilan ja purjeiden remppaamista. Eli on erilaista aallokkoa.

        Tyvenen swelli on paha. Omalla kohdalla paras kombinaatio siihen on läpilatoitettu ja pohjaanreivattu iso, puomi hiukan swellin tulopuolelle asetettuna. Silloin swellin jyrkemmän reunan heilahdus saadaan aika pieneksi. Hiukan avatulla ja toiselle puolelle halssatulla genoalla voi vaimentaa paluuheilahdusta alamäen alkaessa. Olennaista on estää lattojen ylihytkyminen ja se ei onnistu kuin reivatulla isolla. Täyspurjeen alalatat menevät swellissä aina yli, reivatun ison lyhyemmät latat eivät notku yli.
        Reivattu iso jeesaa paljon. Rullaus ainakin tuplaantuu kun ison laskee swellissä pois kokonaan ennen satamaanajoa.

    • bollox

      Vaativasta en tiedä, mutta yksi paskamaisimpia on Väinämeri tai tarkemmin Hiidenmaan ja Saarenmaan välinen alue reippaalla länsituulella. Ja varsinkin jos on menossa länteen. Matalia vesiä ja tuuli puhaltaa suoraan Itämereltä, jolloin aallot nousevat teräviksi ja korkeiksi.

      • ei.niin.vaativaa

        Sama pätee aloittajan Porkkalanselkään. Kuten yleensäkin selkien leen reunoissa, aallot heijastuvat rannasta sotkien aallokon. Ja yhden aaltotutkijan mukaan Porkkalanselällä on myös aallon taittumista aiheuttavia saaria siten, että lounaistuulella Porkkalanniemen lähelle muodostuu tavallista enemmän summa-aaltoja.

        Mutta kuten bolloxkin epäili, se ei oikeastaan ole sama asia kuin vaativuus. Hemmetin epämukavaa se voi olla. Ja Porkkalanselällä se paskamainen aallokko ulottuu vain muutaman mailin päähän rannasta. Sama pätee melkein selkään kuin selkään. Vastaava ilmiö on kaikkialla, missä on virtoja, kun virta ja aallokko ovat suunniltaan vastakkaiset.

    • Takila407

      ... Myös Puolan joitakin itämeren satamia pidetään joissakin tuuliolosuhteissa hankalina sisäänmenossa ainakin.

      • tosi-on_

        Gdynian edustalla olen ajellut ribillä ja välillä pelännyt meneväni sen kanssa selälleen. Ja tämä pikemminkin keskituulissa kuin missään myrskyssä. Aallonmurtajan päältä olen ottanut valokuvan, josta aallokon sekaisuus näkyy hyvin. Todella harvoin aallokko kuvissa on puoliksikaan sellainen kuin miltä se merellä tuntuu.

    • mainsaill

      Tässähän tulee koko Itämeri hankalaksi paikaksi. No lisään omat suosikkini: Riikanlahti ja Öölannin rannikot.

    • Matkapurjehtija

      Riianlahti joskus tosi ikävä kun sille päälle sattuu sekavaa aallokkoa, ukkosia ja myrskypuuskia. Erityisesti Pärnun lahti ja Sövren niemen ja Latvian välinen vesialue,
      Daugava joen suistoalue kovalla pohjoistuulella.

    • Rusahdus

      Ns. saaristoväylällä saa Rihtniemessä Rauman edustalla kovalla lounas-länsi-luode tuulilla vaikka pohjakosketuksen. 5 m normivedellä ja jos aalto on 3 m, niin ollaan liki 2 m syväyksen aluksilla. Eräät suurimmista Suomen alueen aalloista haittaa menoa. Alueella on melkein aina swelliä vaika ei tuuliskaan. Pohjanlahti on laaja ja siellä on tapahtunut purjehtijoita vakavasti vaivanneita tuuli-aalto-yhdistelmiä ns. 'homeskandiaikakaudella'. Nykyiset silitysraudat lätkyttää mukavasti seudulla ja ei niitä paljoa näykkään, ainakaan, jos kelin puolesta katsotaan.

      • olen_kanssasi_

        samaa mieltä.

      • Bossu
    • molaine

      Isoimmat aallot ollut Rügenin ja Bornholmin välillä. V-mäisin aallokko sen sijaan juuri Drihami-Hanko ylityksellä, vaikka tuulta ei ollut nimeksikään. Pesukonemaista pyöritystä. Itselle haastavuus tulee kyllä muusta liikenteestä ja näkyvyydestä, kun ilman tutkaa mennään.

    • ariel371

      Jos ihan pikkualueet lasketaan, löytyy Suomesta todella paha paikka. Se on pohjoistuulella Ahvenamaan pohjoisrannikon Getan Havsvidden -hotellimarinan väylä. Aallokko nousee nopeasti ja ajan kanssa korkeaksi ja jyrkäksi. Sieltä ei pidä lähteä ulos silloin, eikä sisään pidä yrittää jos ei ole varma että paikka on vapaana ja riuskaa miehistöä mukana. Sisäänajossa surffaa helposti kallioille, paikka on ahdas ja ulosajossa on koneesta löydyttävä ruutia, vene voi nousta todella pystyyn.
      Kesymmällä kelillä ilman muuta vierailun arvoinen kohde. Samoin kuin läheinen Djupvikenin ankkurilahtikin. Sieltäkin on haihduttava jos pohjoista on luvassa.

    • Mertaedemmänkalaan

      Suomenlinnan (valimon) vierassataman edusta! Jos Kustaanmiekasta on mennyt sopivasti ruotsinlaiva niin kapeikko muuttuu virtaavaksi "joeksi", mikä yllättää kun ohjaus ei tottelekaan. Nimim aplodit kaljaterassilta saanut, kun laiturin ja rantakivikon välissä mahtuikin tekemään u-käännöksen ilman että keula tai peräsin olisi ollut säpäleinä!

    • Riippuu.tietysti

      Vuodenaika olennainen tekijä. Maaliskuussa varmaankin perämeri. Kesällä on monia paaaaljon Porkkalanselkää pahempia paikkoja. Kartalta, jossa näkyy koko itämeri ei oikein edes erota Porkkalanselkää. Niin pieni se on. Jopa kovalla etelätuulella saaret ja karikot tappavat pahimman aallon.

      • PorkkalanMaine

        Porkkalanselällä on pääkaupunkiseudulla "pahan paikan" maine, koska kaikkien saaristoon menevien pitää se tavalla tai toisella ylittää, ja joukossa on paljon veneitä ja miehistöjä, jotka eivät sovellu avomerelle.

        Itse selkähän ei ole muuta kuin pieni etelään ja lounaaseen aukeava merenlahti, jossa sopivilla tuulensuunnilla aallokko voi nousta muutamien metrien korkuiseksi.

    • Selkämereilijä

      Selkämeri on aika paha paikka. Ei suojaa missään.
      Aallonkorkeus 11-12.1.2016


      Valitse havainto-
      asema
      Suomenlahti 2.8 m 5 m 185° (S) 2.2 °C 12.01 09:14 59°58’ N 25°14’ E

      Selkämeri 4.4 m 7.9 m 180° (S) 3.1 °C 12.01 10:00 61°48’ N 20°14’ E

      Perämeri 2.1 m 3.8 m 157° (SE) - 12.01 11:00 -

    • Stigo

      1990-luvun alussa, ennen karttaplotteri ja GPS-aikaa vein erään veneen Saimaalle. Niin silloin, kuin monta kertaa myöhemminkin keikalla oli aikataulu. Ajankohta oli syyskuu ja harvinainen itätuuli oli puhaltanut lähes myrskylukemissa useampana päivänä. Lähdön hetkellä tuulta oli kuitenkin enää n. 10m/s.
      Pari tuntia Santiosta lähdön jälkeen olisi tehnyt mieli kääntyä, sillä sellaista aallokkoa, niin terävää ja lyhyttä en ole missään muualla Itämerenaltaalla tavannut.
      Aallon korkeus ei sinällään ollut mikään tavattoman suuri, arviolta 4-5 metriä mutta tuntui siltä , että 15-metrinen vene ei mahtunut aaltojen väliin Ja veneen keula oli kapuamassa seuraavaa aaltoa ylöspäin kun veneen ahteri oli vielä laskettelemassa aaltoa alaspäin.

      Lisämausteen toi navigointi ja pelko siitä, että harhautuu huonosti merkityltä väyläalueelta tutustumaan neuvosto-venäläiseen perestroikaan ja glastnostiin.

      • Lohisiima

        Ei se mahdukaan aallonväliin. Ennnen siimaveneet suomenlahdella olivat 12m ja itämerellä vajaa 14 metriä johtuen just aallonvälistä

      • Stigo
        Lohisiima kirjoitti:

        Ei se mahdukaan aallonväliin. Ennnen siimaveneet suomenlahdella olivat 12m ja itämerellä vajaa 14 metriä johtuen just aallonvälistä

        Hyvä pointti. En ole asiaa ennen tullut asiaa ajatelleeksi.

      • makuasioita
        Lohisiima kirjoitti:

        Ei se mahdukaan aallonväliin. Ennnen siimaveneet suomenlahdella olivat 12m ja itämerellä vajaa 14 metriä johtuen just aallonvälistä

        Onko olemassa teoriaa tai taulukkoa aallon korkeus/aallon pituus ja nopeus tai jotain sinne päin?

      • ssppss
        makuasioita kirjoitti:

        Onko olemassa teoriaa tai taulukkoa aallon korkeus/aallon pituus ja nopeus tai jotain sinne päin?

        On olemassa paljonkin. Tuulen nopeus, kesto ja pyyhkäisymatka eli esteetön merimatka. Niistä syntyy aallon korkeus "ja jotain sinne päin"

      • Bossu
        makuasioita kirjoitti:

        Onko olemassa teoriaa tai taulukkoa aallon korkeus/aallon pituus ja nopeus tai jotain sinne päin?

        Sen pystyy matemaattisesti laskemaan aika tarkasti, kun tiedetään saarten paikat, tuule nopeus, suunta, veden syvyys jne. Ex-kollega kirjoitteli aiheesta väitöskirjaa. Näistä saadaan selville aallon korkeus ja muoto tietyssä paikassa.

      • Joakim1
    • noinointoihei

      Pohjoinen kihti, eritysesti etelän puoleisilla tuulilla, Brändön itäpuolella, Kustavin kohdalla ( myös "Uudenkaupungin väylän") paikkeilla voi olla kova aallokko, kun aukko kapenee "suppiloksi".

    • kryssari

      Jo mainittujen lisäksi viime vuosilta muistuvat mieleen seuraavat paikat, missä satuimme paikalle hankalan aallokon aikaan:
      - Utön pohjoispuolella ne pari mailia ennen Knivskärin ja Bokullan luotoja. Lounaistuulella jyrkkää ja terävää sekä tullessa että lähtiessä.
      - Samoin Kökarin lounaisrannasta länteen, missä aukeaa täysin aava meri Karlbysta sisäväylää lounaaseen lähtiessä.
      - Viron puolella Spithamin /Dirhamin niemen ohitus reippaalla koillistuulella.

      - Jos puhutaan muusta kuin vaativasta merenkäynnistä, eräs viime kauden vaativimmista paikoista taisi olla Helsingin ohitus pimeällä syyskuun lopulla. Kolmen ison laivaväylän poikki ja useita laivoja tulossa ja menossa, kaupungin valomeren haitatessa merimerkkien ja kulkuvalojen näkymistä.

      Etelä-Itämerestä ei ole paljon kokemusta, mutta tuossa nyt kuitenkin muutama omakohtainen kokemus. Mikä on vaativaa, on tietenkin aika henkilökohtainen asia ja riippuu paljon kunkin kokemustaustasta.

    • seppomartti

      Helsingin ja Hangon ohi pimeässä luoviminen oli ennen plotterien ja gps:n aikaa navigaation kannalta tosivaikeaa. Nykytekniikka helpottaa mutta edelleen ovat navigastion kannalta eritysen vaativia merialueita?

      • epäilyttävää

        Hangon edustalla kun luovii pahvikartan ja plotterin avulla niin, että vain satunnaisesti risteää väyläaluetta, saa merivartioston rib-veneen karauttamaan paikalle puhalluttamaan. Vaikeus on siinä, että saa pidettyä suunsa kiinni, kun periaatteessa olisi kiinnostunut kysymään heidän tulonsa syytä ;-)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      127
      1914

    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      100
      1660

    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      56
      1266

    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      53
      1145

    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      31
      988

    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      51
      893

    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      886

    8. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      852

    9. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      820

    10. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      798
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt