HUOMIO!! 3 + 1 % muumeja

Huomatkaa, että muumeja on noin 3% kantasuomessa. 1% on pohjanmaankielisiä. Ahvenanmaalaiset eivät kuulu tähän kielikeskusteluun. He ovat tehneet kielivalintansa itse, ja päässeet yhteen kieleen. Eikö oteta sieltä perusteet ja tarkastella tilannetta tosiasioiden valossa.
20214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Suurin osa rusuista on täysin kaksikielisiä eli aivan yhtä suomen- kuin ruotsinkielisiä. Monet osaavat paremmin suomea kuin ruotsia!

Kuitenkaan Suomessa ei saa rekisteröityä kaksikieliseksi!? Ei kait tarvitse kertoa, minkä puolueen vaatimuksesta?

Äänestä
  • -Kuitenkaan Suomessa ei saa rekisteröityä kaksikieliseksi!? Ei kait tarvitse kertoa, minkä puolueen vaatimuksesta?

    Kaksikielisyys ei siis olekkaan hyve, jota tulee vaalia?

    Äänestä

Ruotsinkielisten markkinoima kaksikielisyys on illuusio, ainakin, jos toinen kieli on ns. ruotsi.

Suomi on osin monikielinen, ja toivottavasti vielä useampikielinen jatkossa. Virkamies- ja pakkoruotsi on purettava vanhoina impperialistijäänteinä. Opetukseen tilalle vapaa kielivalinta. Siitä tulee sivistystä.

Äänestä
  • Kaksikielisyys on rikkaus VAIN yhdessä tapauksessa svekojen mielestä: Eli susun ruotsin osaaminen.

    KAIKKI muut kaksikielisyyden muodot eivät olekaan rikkautta!!??

    Äänestä

  • "Suomi on osin monikielinen, ja toivottavasti vielä useampikielinen jatkossa."

    Kertoisitko tarkalleen, mitä tarkoitat kun toivot että Suomi olisi vielä enemmän monikielinen kuin nyt (nyt meillä puhutaan n. 140 kieltä). Ja jos meillä esim. puhuttaisiin 200 kieltä, niin minkä ongelman tämä 200 kielen puhuminen ratkaisisi yhteiskunnassamme?

    Äänestä

  • laköfldjlföalld kirjoitti:

    "Suomi on osin monikielinen, ja toivottavasti vielä useampikielinen jatkossa."

    Kertoisitko tarkalleen, mitä tarkoitat kun toivot että Suomi olisi vielä enemmän monikielinen kuin nyt (nyt meillä puhutaan n. 140 kieltä). Ja jos meillä esim. puhuttaisiin 200 kieltä, niin minkä ongelman tämä 200 kielen puhuminen ratkaisisi yhteiskunnassamme?

    vastausta ei tule, ei ole ennenkään tullut. väitteitä palstafennomaani kyllä esittää, mutta auta armias kun kysyt perustelua.... (!)

    Äänestä

  • åklåkåklåt+odottelivat+vastausta+olettaen,+että+kaikilla+on+aikaa+notkua+netissä+niinkuin+heillä.+Taitavat+olla+juuri+niitä+raivopäitä,+joilta+on+asia+loppunut+mutta+huuto+alkanut.+Onkohan+samalta+näppäimistöltä+kirjoitettu+nousematta+tuolilta...Suomea+halutaan+nimittää+"kaksikieliseksi".+Lisäksi+niin,+että+englanti+ei+ole+se+toinen.+Mikäs+sitten.+No+tietenkin+se+ruotsi(n+sukuinen).+Kun+3-4%+peitto+tekee+kaksikielisen,+eikö+silloin+esimerkiksi+5+maailmankieltä+kukin+4%+osaajaosuudella+tekisi+monikielisen?+Jo+tuollaisella+peitolla+on+merkitystä+eteenpäin+pyrkivälle+kansakunnalle.+Nyt+on+aika+päästää+irti+jälkikolonialimista+ja+taantumuksellisuudesta.Suuri+sirpale-+ja+tarpeettomien+kielten+määrä+ei+auta+yhteiskuntaa,+päin+vastoin,+jos+niitä+pitää+väkisin+raahata+mukana+yhteiskunnan+etuoikeusohjelmissa.+Yhteiskunnan+ei+tietenkään+pidä+rankoa+sirpalekielen+käytöstä,+mutta+yhteiskunnalla+ei+yleensä+ole+taloudellista+mahdollisuutta+ihan+kaikkeen.+Kun+on+sitten+pari+liutaa+muitakin+vähemmistöjä,+vaikk'ei+niille+edes+tarjota+etuoikeuksia.Yhteiskunnat+ovat+järjestyneet+yhteisen+edun+nimissä.+Ja+yhteisen+edun+nauttimisen+pitäisi+myös+tuoda+vastuu+yhteisen+edun+rakentamisesta,+eikä+vastuullinen+ole+imemässä+yhteiskuntaa+minä-minä-minä+-tarpeillaan.+Ompahan+meillä+tässä+oiva+esimerkki+iilimadoista,+erisnimestä+pitää+tehdä+käännös+(tuohon+ei+tarvitse+mainita+"asiantuntijoita",+johanpäkmanneja+piisaa).+Se,+että+Suomessa+500+puhuu+jotain+tiettyä+kieltä+ei+vielä+tee+kansasta+tuota+kieltä+puhuvaa.+Ja+sivistystä+tai+ainakin+tietämystä+(tieto+luo+tuskaa)+tuovat+joka+tapauksessa.+Pohjustetaanko+tässä+sitä,+että+vielä+500+muumiruotsin+puhujaa+mannersuomessa+tekee+Suomesta+ns.+kaksikielisen?+Auttoiko+armias+åklåkåklåa?

    Äänestä

  • Pois_virkamiesruotsi kirjoitti:

    åklåkåklåt+odottelivat+vastausta+olettaen,+että+kaikilla+on+aikaa+notkua+netissä+niinkuin+heillä.+Taitavat+olla+juuri+niitä+raivopäitä,+joilta+on+asia+loppunut+mutta+huuto+alkanut.+Onkohan+samalta+näppäimistöltä+kirjoitettu+nousematta+tuolilta...Suomea+halutaan+nimittää+"kaksikieliseksi".+Lisäksi+niin,+että+englanti+ei+ole+se+toinen.+Mikäs+sitten.+No+tietenkin+se+ruotsi(n+sukuinen).+Kun+3-4%+peitto+tekee+kaksikielisen,+eikö+silloin+esimerkiksi+5+maailmankieltä+kukin+4%+osaajaosuudella+tekisi+monikielisen?+Jo+tuollaisella+peitolla+on+merkitystä+eteenpäin+pyrkivälle+kansakunnalle.+Nyt+on+aika+päästää+irti+jälkikolonialimista+ja+taantumuksellisuudesta.Suuri+sirpale-+ja+tarpeettomien+kielten+määrä+ei+auta+yhteiskuntaa,+päin+vastoin,+jos+niitä+pitää+väkisin+raahata+mukana+yhteiskunnan+etuoikeusohjelmissa.+Yhteiskunnan+ei+tietenkään+pidä+rankoa+sirpalekielen+käytöstä,+mutta+yhteiskunnalla+ei+yleensä+ole+taloudellista+mahdollisuutta+ihan+kaikkeen.+Kun+on+sitten+pari+liutaa+muitakin+vähemmistöjä,+vaikk'ei+niille+edes+tarjota+etuoikeuksia.Yhteiskunnat+ovat+järjestyneet+yhteisen+edun+nimissä.+Ja+yhteisen+edun+nauttimisen+pitäisi+myös+tuoda+vastuu+yhteisen+edun+rakentamisesta,+eikä+vastuullinen+ole+imemässä+yhteiskuntaa+minä-minä-minä+-tarpeillaan.+Ompahan+meillä+tässä+oiva+esimerkki+iilimadoista,+erisnimestä+pitää+tehdä+käännös+(tuohon+ei+tarvitse+mainita+"asiantuntijoita",+johanpäkmanneja+piisaa).+Se,+että+Suomessa+500+puhuu+jotain+tiettyä+kieltä+ei+vielä+tee+kansasta+tuota+kieltä+puhuvaa.+Ja+sivistystä+tai+ainakin+tietämystä+(tieto+luo+tuskaa)+tuovat+joka+tapauksessa.+Pohjustetaanko+tässä+sitä,+että+vielä+500+muumiruotsin+puhujaa+mannersuomessa+tekee+Suomesta+ns.+kaksikielisen?+Auttoiko+armias+åklåkåklåa?

    Maalaisjärki riittää ymmärtämään, että maassa hyvin pitkään puhutuilla kielillä on erityisasema (suomi, ruotsi, saame, romani ym.), ja maahan hiljattain tulleilla kieliryhmillä (= maahanmuuton myötä) ei voi olla virallista asemaa, vaan nämä muiden kieliryhmien edustajat kotoutetaan maan pääkielillä. Näin tehdään muuallakin. (ei siis tarvitse kirjoittaa A4-kokoista sepustusta, vähemmälläkin tavallinen ihminen ymmärtää asian)

    Äänestä

  • vähempi.parempi kirjoitti:

    Maalaisjärki riittää ymmärtämään, että maassa hyvin pitkään puhutuilla kielillä on erityisasema (suomi, ruotsi, saame, romani ym.), ja maahan hiljattain tulleilla kieliryhmillä (= maahanmuuton myötä) ei voi olla virallista asemaa, vaan nämä muiden kieliryhmien edustajat kotoutetaan maan pääkielillä. Näin tehdään muuallakin. (ei siis tarvitse kirjoittaa A4-kokoista sepustusta, vähemmälläkin tavallinen ihminen ymmärtää asian)

    "Maalaisjärki riittää ymmärtämään, että maassa hyvin pitkään puhutuilla kielillä on erityisasema (suomi, ruotsi, saame, romani ym.) - -."

    Suomessa pitkään puhutulle pienelle vähemmistökielelle ruotsille voidaan säätää kansallisen vähemmistökielen erityisasema. Sellaisen aseman Ruotsissa suomen kieli ja sen ikiaikainen murre (sama murre Suomen ja Ruotsin rajan molemmilla puolila) ovat saaneet ovelaa "hajota ja hallitse" -periaatetta soveltaen vasta äskettäin.

    Suomessa myös hyvin riittää ruotsin kielelle kansallisen vähemmistökielen asema, ja Österbottenin murre voitaisiin symmetrisesti Ruotsin mallin mukaan nimetä vaikkapa vårtspråkiksi vastaavin oikeuksin.

    Äänestä

  • UPDATE_11455633 kirjoitti:

    "Maalaisjärki riittää ymmärtämään, että maassa hyvin pitkään puhutuilla kielillä on erityisasema (suomi, ruotsi, saame, romani ym.) - -."

    Suomessa pitkään puhutulle pienelle vähemmistökielelle ruotsille voidaan säätää kansallisen vähemmistökielen erityisasema. Sellaisen aseman Ruotsissa suomen kieli ja sen ikiaikainen murre (sama murre Suomen ja Ruotsin rajan molemmilla puolila) ovat saaneet ovelaa "hajota ja hallitse" -periaatetta soveltaen vasta äskettäin.

    Suomessa myös hyvin riittää ruotsin kielelle kansallisen vähemmistökielen asema, ja Österbottenin murre voitaisiin symmetrisesti Ruotsin mallin mukaan nimetä vaikkapa vårtspråkiksi vastaavin oikeuksin.

    Suomessa ruotsilla on ollut hallitseva asema kielenä, koska ruotsi tuli maahamme puhutuksi kieleksi aikana jolloin Suomea ei maana ollut olemassakaan. Ruotsi on siten suomen kielen lailla hallinnon ja kaupan kieli maassamme.

    Vähemmistökielet taas ovat tyypillisesti hyvin pieniä kieliryhmiä (usein kyse muutamasta tuhannesta puhujasta). Kieli on usein maan alkuperäisiä kieliä. Tyypillisesti kieli ei ole koskaan ollut hallinnon ja kaupan kielenä maassa.

    Periaate on aika samankaltainen kaikkialla maailmassa.

    Äänestä

  • oioiquorior kirjoitti:

    Suomessa ruotsilla on ollut hallitseva asema kielenä, koska ruotsi tuli maahamme puhutuksi kieleksi aikana jolloin Suomea ei maana ollut olemassakaan. Ruotsi on siten suomen kielen lailla hallinnon ja kaupan kieli maassamme.

    Vähemmistökielet taas ovat tyypillisesti hyvin pieniä kieliryhmiä (usein kyse muutamasta tuhannesta puhujasta). Kieli on usein maan alkuperäisiä kieliä. Tyypillisesti kieli ei ole koskaan ollut hallinnon ja kaupan kielenä maassa.

    Periaate on aika samankaltainen kaikkialla maailmassa.

    "Ruotsi on siten suomen kielen lailla hallinnon ja kaupan kieli maassamme."

    Nykyhistoriassa ruotsin kieli on Suomessa niin pieni kieli, että juuri todellisena vähemmistökielenä sille myös hyvin riittää kansallisen vähemmistökielen asema. Osa kielivähemmistöstä olisi siihen asemaan täysin tyytyväinen.

    Äänestä

  • UPDATE_11455633 kirjoitti:

    "Ruotsi on siten suomen kielen lailla hallinnon ja kaupan kieli maassamme."

    Nykyhistoriassa ruotsin kieli on Suomessa niin pieni kieli, että juuri todellisena vähemmistökielenä sille myös hyvin riittää kansallisen vähemmistökielen asema. Osa kielivähemmistöstä olisi siihen asemaan täysin tyytyväinen.

    Vähemmistökieli määritellään usein tietyn alueen kieleksi, eli sen esiintyminen on tarkoin rajattu, ja koskee tyypillisesti maan alkuperäisiä, hyvin pieniä kieliryhmiä:

    http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:vähemmistökieli

    Äänestä

  • Vähemmistökielelle ei ole olemassa mitään lakisääteistä määritelmää, vaan jokainen maa määrittelee itse vähemmistökielensä. Tämä on sikäli hyvä periaate, että kaikissa maissa on niin erilaiset kielitilanteet.

    Tyypillisesti vähemmistökieli on kuitenkin perustaltaan erilainen kieli kuin ruotsi meillä: alkupeärinen, pieni, ei virallista statusta (ei esim. koulutuksen kieli), rajatulla alueella.

    Äänestä

  • kjslfkaljkd kirjoitti:

    Vähemmistökielelle ei ole olemassa mitään lakisääteistä määritelmää, vaan jokainen maa määrittelee itse vähemmistökielensä. Tämä on sikäli hyvä periaate, että kaikissa maissa on niin erilaiset kielitilanteet.

    Tyypillisesti vähemmistökieli on kuitenkin perustaltaan erilainen kieli kuin ruotsi meillä: alkupeärinen, pieni, ei virallista statusta (ei esim. koulutuksen kieli), rajatulla alueella.

    Nykylain mukaan ruotsi ei ole Suomessa vähemmistökieli, mutta tosiasiallisesti se on, joten sille voidaan säätää tosiasiallisen asemansa mukaisesti vähemmistökielen asema. Ruotsin kieli on tieteen termipankin määritelmän mukaan vähemmistökieli.

    Googlaten pääsee perille: tieteen termipankki, vähemmistökieli.

    Tällä ei: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:vähemmistökieli

    Äänestä

  • UPDATE_11455633 kirjoitti:

    Nykylain mukaan ruotsi ei ole Suomessa vähemmistökieli, mutta tosiasiallisesti se on, joten sille voidaan säätää tosiasiallisen asemansa mukaisesti vähemmistökielen asema. Ruotsin kieli on tieteen termipankin määritelmän mukaan vähemmistökieli.

    Googlaten pääsee perille: tieteen termipankki, vähemmistökieli.

    Tällä ei: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:vähemmistökieli

    Joka tapauksessa pelkästään pieni määrä puhujia ei ole kriteeri vähemmistökielelle käytännössä. Moni pieni kieli on maan virallinen kieli, esim. italia/retoromani Sveitissä, afrikaans Etelä-Afrikassa.

    Äänestä

  • käytäntöä kirjoitti:

    Joka tapauksessa pelkästään pieni määrä puhujia ei ole kriteeri vähemmistökielelle käytännössä. Moni pieni kieli on maan virallinen kieli, esim. italia/retoromani Sveitissä, afrikaans Etelä-Afrikassa.

    Maailmassa on lähes 40 maata, joissa on virallisina kielinä useampi kuin yksi kieli. Emme siis ole mikään kummajainen.

    Äänestä

  • käytäntöä kirjoitti:

    Joka tapauksessa pelkästään pieni määrä puhujia ei ole kriteeri vähemmistökielelle käytännössä. Moni pieni kieli on maan virallinen kieli, esim. italia/retoromani Sveitissä, afrikaans Etelä-Afrikassa.

    ”Saksa on ainoa virallinen kieli 17 kantonissa, ranska neljässä kantonissa (Geneve, Jura, Neuchâtel, Vaud) ja italia yhdessä (Ticino). Sekä ranska että saksa ovat virallisia kieliä kolmessa kantonissa (Bern, Fribourg, Valais). Graubündenissä on kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia.”
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi

    Saksa on ainoa, siis ainoa virallinen kieli 17 kantonissa jne.

    Missä Suomen "kantoneissa" suomi voisi olla ainoa virallinen kieli? Suurimmassa osassa Suomea, joten kaikkien suomenkielisten pakkoruotsi on vailla perusteita. Österbottenissa suomi ja ruotsi saattaisivat olla olla virallisia kieliä.

    Suomeen sopii kuitenkin parhaiten Ruotsin malli Suomen ja Ruotsin rakenteiden symmetrian vuoksi.

    "Maailmassa on lähes 40 maata, joissa on virallisina kielinä useampi kuin yksi kieli. Emme siis ole mikään kummajainen."

    Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, siis omassa viiteryhmässämme, olemme ainoa kummajainen.

    Äänestä

  • UPDATE_11455633 kirjoitti:

    ”Saksa on ainoa virallinen kieli 17 kantonissa, ranska neljässä kantonissa (Geneve, Jura, Neuchâtel, Vaud) ja italia yhdessä (Ticino). Sekä ranska että saksa ovat virallisia kieliä kolmessa kantonissa (Bern, Fribourg, Valais). Graubündenissä on kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia.”
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi

    Saksa on ainoa, siis ainoa virallinen kieli 17 kantonissa jne.

    Missä Suomen "kantoneissa" suomi voisi olla ainoa virallinen kieli? Suurimmassa osassa Suomea, joten kaikkien suomenkielisten pakkoruotsi on vailla perusteita. Österbottenissa suomi ja ruotsi saattaisivat olla olla virallisia kieliä.

    Suomeen sopii kuitenkin parhaiten Ruotsin malli Suomen ja Ruotsin rakenteiden symmetrian vuoksi.

    "Maailmassa on lähes 40 maata, joissa on virallisina kielinä useampi kuin yksi kieli. Emme siis ole mikään kummajainen."

    Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, siis omassa viiteryhmässämme, olemme ainoa kummajainen.

    "Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, siis omassa viiteryhmässämme, olemme ainoa kummajainen."

    Mitenköhän Pohjoismaat ja Itämeri tähän liittyvät? Mä olen sitä paitsi ymmärtänyt että te "fennot" ette edes halua olla osana Pohjoismaita, vaan haluatte viiteryhmäksi nimenomaan Euroopan maat.

    Äänestä

  • kummajainenko kirjoitti:

    "Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, siis omassa viiteryhmässämme, olemme ainoa kummajainen."

    Mitenköhän Pohjoismaat ja Itämeri tähän liittyvät? Mä olen sitä paitsi ymmärtänyt että te "fennot" ette edes halua olla osana Pohjoismaita, vaan haluatte viiteryhmäksi nimenomaan Euroopan maat.

    "Mitenköhän Pohjoismaat ja Itämeri tähän liittyvät?"

    Tällä tavalla:

    kjljsljsfsj 12.1.2017 18:06 toteaa: "Maailmassa on lähes 40 maata, joissa on virallisina kielinä useampi kuin yksi kieli. Emme siis ole mikään kummajainen."

    Minä 12.1.2017 18:35: "Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, siis omassa viiteryhmässämme, olemme ainoa kummajainen."

    Äänestä

  • UPDATE_11455633 kirjoitti:

    "Mitenköhän Pohjoismaat ja Itämeri tähän liittyvät?"

    Tällä tavalla:

    kjljsljsfsj 12.1.2017 18:06 toteaa: "Maailmassa on lähes 40 maata, joissa on virallisina kielinä useampi kuin yksi kieli. Emme siis ole mikään kummajainen."

    Minä 12.1.2017 18:35: "Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, siis omassa viiteryhmässämme, olemme ainoa kummajainen."

    ei ole olemassa mitään "pohjoismaista mallia" siitä että maan pitää olla yksikielinen. vai onko sellainen suositus olemassa?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


4prossaa.muumeja kirjoitti:

Huomatkaa, että muumeja on noin 3% kantasuomessa. 1% on pohjanmaankielisiä. Ahvenanmaalaiset eivät kuulu tähän kielikeskusteluun. He ovat tehneet kielivalintansa itse, ja päässeet yhteen kieleen. Eikö oteta sieltä perusteet ja tarkastella tilannetta tosiasioiden valossa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu