Pääministeri törmäilee liikaa
Keskiviikko 11.1.2017 klo 09.23
Yritysjohtajalla ja pääministerillä eri säännöt.
(TIMO MARTTILA)
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) toiminta jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Hän on tuonut politiikkaan yritysjohtajalle ominaista strategista näkemystä ja pyrkimystä päätöksiin. Menestys yrittäjänä ja sijoittajana on tuonut hänelle ja perheelleen omaisuutta sekä liiketoimintaa, joiden lonkerot tuntuvat ajavan hänet liian usein pääministerinä jääviyskysymyksiin.
Vastaava tapahtumaketju, tosin eri mittakaavassa, tullaan käymään läpi Yhdysvalloissa, kun Donald Trump ottaa presidentin tehtävät vastaan reilun viikon kuluttua.
Juha Sipilä haluaa pitää perheensä ja omaisuutensa mahdollisimman pitkälle omana tietonaan, mikä on hyvin inhimillistä ja luontevaa, mutta pyrkimys joutuu väkisin törmäyskurssille pääministerin tehtävän hoidossa edellytettävälle avoimuudelle esimerkiksi taloudellisia sidonnaisuuksia koskien.
Katseet kääntyvät myös pääministerin avustajiin ja poliittiseen lähipiiriin. Onko vierelle muodostunut nyökkijöiden verkosto, joka ei uskalla missään vaiheessa kyseenalaistaa nopealiikkeisen esimiehensä suunnitelmia ja päätöksiä eikä tuoda esille mahdollisia riskejä esimerkiksi jääviysmielessä?
Yrittäjänä ja liike-elämässä Sipilä on varmasti tottunut siihen, että aikansa pallotellut ja piirrellyt asiat ovat samoin tein sovittuja päätöksiä. Politiikassa tämä vaihe perinteisesti tarkoittaa vasta poliittisen pelin alkamista.
Olisi harmillista, jos pääministeri alkaisi kypsyä tilanteeseen. Hän on itse ilmoittanut suhtautuvansa tehtäväänsä tulos tai ulos -mentaliteetilla, mitä kenenkään ei tarvitse epäillä. Sipilä pystyy varmasti nopeisiin päätöksiin omasta poliittisesta urastaankin.
Sipilän yritysmaailmassa keräämää kokemusta tarvitaan kipeästi vielä sote-uudistuksen läpiviennissä. Valtio ei enää pitkään aikaan ole ollut budjettijaon pohjalta toimiva elin, vaan monimutkainen yksikkö sekoituksenaan palvelu- ja liiketoimintaa.
Kokonaisuus on myös sotessa pidettävä valtiovallan hanskassa, vaikka valinnanvapauden toteuttaminen saadaan asiakkaan näkökulmasta kuulostamaan modernilta ja houkuttelevalta.
Keskustalle uudistuksessa on painottunut puolueen ikiaikaisen haaveen, maakuntamallin härmistyminen kohti toteutusta. Kokoomus painottaa kilpailua ja valinnanvapautta, vaikka julkisten monopolien purkamisesta on myös karuja muistoja.
Molemmille valtapuolueille olisi karmeinta, että epäonnistunut sote veisi uskottavuuden koko järjestelmän toiminnalta.
PETRI HAKALA
Keskiviikko 11.1.2017 klo 09.23
Yritysjohtajalla ja pääministerillä eri säännöt.
(TIMO MARTTILA)
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) toiminta jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Hän on tuonut politiikkaan yritysjohtajalle ominaista strategista näkemystä ja pyrkimystä päätöksiin. Menestys yrittäjänä ja sijoittajana on tuonut hänelle ja perheelleen omaisuutta sekä liiketoimintaa, joiden lonkerot tuntuvat ajavan hänet liian usein pääministerinä jääviyskysymyksiin.
Vastaava tapahtumaketju, tosin eri mittakaavassa, tullaan käymään läpi Yhdysvalloissa, kun Donald Trump ottaa presidentin tehtävät vastaan reilun viikon kuluttua.
Juha Sipilä haluaa pitää perheensä ja omaisuutensa mahdollisimman pitkälle omana tietonaan, mikä on hyvin inhimillistä ja luontevaa, mutta pyrkimys joutuu väkisin törmäyskurssille pääministerin tehtävän hoidossa edellytettävälle avoimuudelle esimerkiksi taloudellisia sidonnaisuuksia koskien.
Katseet kääntyvät myös pääministerin avustajiin ja poliittiseen lähipiiriin. Onko vierelle muodostunut nyökkijöiden verkosto, joka ei uskalla missään vaiheessa kyseenalaistaa nopealiikkeisen esimiehensä suunnitelmia ja päätöksiä eikä tuoda esille mahdollisia riskejä esimerkiksi jääviysmielessä?
Yrittäjänä ja liike-elämässä Sipilä on varmasti tottunut siihen, että aikansa pallotellut ja piirrellyt asiat ovat samoin tein sovittuja päätöksiä. Politiikassa tämä vaihe perinteisesti tarkoittaa vasta poliittisen pelin alkamista.
Olisi harmillista, jos pääministeri alkaisi kypsyä tilanteeseen. Hän on itse ilmoittanut suhtautuvansa tehtäväänsä tulos tai ulos -mentaliteetilla, mitä kenenkään ei tarvitse epäillä. Sipilä pystyy varmasti nopeisiin päätöksiin omasta poliittisesta urastaankin.
Sipilän yritysmaailmassa keräämää kokemusta tarvitaan kipeästi vielä sote-uudistuksen läpiviennissä. Valtio ei enää pitkään aikaan ole ollut budjettijaon pohjalta toimiva elin, vaan monimutkainen yksikkö sekoituksenaan palvelu- ja liiketoimintaa.
Kokonaisuus on myös sotessa pidettävä valtiovallan hanskassa, vaikka valinnanvapauden toteuttaminen saadaan asiakkaan näkökulmasta kuulostamaan modernilta ja houkuttelevalta.
Keskustalle uudistuksessa on painottunut puolueen ikiaikaisen haaveen, maakuntamallin härmistyminen kohti toteutusta. Kokoomus painottaa kilpailua ja valinnanvapautta, vaikka julkisten monopolien purkamisesta on myös karuja muistoja.
Molemmille valtapuolueille olisi karmeinta, että epäonnistunut sote veisi uskottavuuden koko järjestelmän toiminnalta.
PETRI HAKALA
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi oletetaan että yritysmaailman tuntemus on valtion tuntemus. Sipilä hakee mallin yritysmaailmasta. Ja miksi hän ei jatkanut yritysmaailmassa? Yritys ja valtio tekee yhteistyötä. Mitä tekee Sipilä? Tukee yrityksiä muttei valtiota koska ei tunne kokonaisuutta. Jotta voi ja osaa pitää tietää enemmän. Tähän tietämättömyyteen on langennut moni muukin. Kun ihminen lähtee tavoittelemaan kansan voimia ei voi ajatella omaa hyvää eikä viedä leipää lasten suista ja rikastua kansansa köyhyydellä.
Valtiota johdetaan tai ainakin pitäisi johtaa just niin kuin yritrystäkin.
Perus sääntö kummankin johtamisessa on, ( ei saa syödä enemmän kun tienaa )
Kaikki muu selittely tästä asiasta on itsensä kohottelua ,ollaan muka viisaampi mitä ollaan.
Valtiota en voi eikä pidä - ei saa johtaa kuin yritystä.
Säännöt ja perusteet velkaantumiselle aivan eri pohjalta. Suomihan on velkaantunut vasta porvarihallitusten aikana, eikö olekin mielenkiintoista?
Minusta pitäisi kirjoittaa enemmän siitä kuinka monta avustajaa per ministeri tai kansanedustaja tarvitsee. Koska tosiasiaa ei koskaan sanota ääneen. Ei mitään rajaa kuinka paljon kansalle maksaa yksi ihminen. Ja jokainen joka osaa laskea miksi näin on että velka kasvaa kun kansa säästää ei vaadi ei purnaa. Ja herrat nauraa ja käärii rahaa Svetsiin.
Minusta emme ole koskaan nähneet kuinka Suomi rakennettiin. Ehkä oli ylpeys ja oman arvon tunto niillä jotka Suomea rakensi. Suuri häpeä ja nöyryytys omasta tehdystä työstä. Epäonnistuminen ja maksaminen jopa siitä mitä ei olisi tarvinnut maksaa. Herrat ei antaneet mitään kartanoissaan vaan tavallinen kansa antoi kaiken vihkisormuksista ja kullasta/hopeasta mitä vaan että Suomi on suomen maa. Herrat on pettäneet kautta aikojen koko maan. Ja kivuliaasti siihen herää ehkä joskus maa ja kansa nimeltään Suomi herää uudestaan.