Vai miksi tänne haikaillaan 1800-luvun joukkoliikenneteknologiaa? Eikö taantumisen sijaan pitäisi pysyä mukana kehityksessä? Tehdastoiminta ei palaa Finlaysonin tehdasmiljööseen, vaikka sinne Finlaysonin kulta-aikojen välineillä töihin pääsisikin.
Oliko Tampereella asiat paremmin 1800-luvulla?
entinen-ei-palaa
49446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kansainvälinen urbaani kehitys on sitä, että pyritään kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta liikenteestä monestakin syystä. Joukkoliikenne siirtyy tehokkaampiin, isompiin yksiköihin, missä pienempi määrä henkilökuntaa kuljettaa isompaa määrää matkustajia.
Halutaan luopua polttomoottoreista ja käyttää sähkömoottoreita, mutta kuitenkin välttää raskaiden akkujen kuljettaminen mukana. Pyritään myös rakentamaan joukkoliikenteelle omia väyliä ja liikenne-etuuksia. Halutaan parantaa joukkoliikenteen esteettömyyttä ja mukavuutta, ja siksi rakennetaan väylä kiskoille. Halvinta ja fiksuinta on kuitenkin olla tekemättä tunnelirataa.
Kehitys tarkoittaa sitä,.että rakennetaan raitiotie kuormitetuimmalle joukkoliikenteen osuudelle. Näin myös tuleva kiinteistönkehitys keskittyy luonnollisesti saman korkealaatuisen väylän varrelle.
Urbaani kehitys tuntuu olevan vailla älyllä harkittua suuntaa. Luodaan keinotekoinen ruuhka, jota sitten yritetään ratkoa mitä kummallisimmin keinoin, esim. haittaamalla luonnollista liikennettä.
Ajatellaan vaikkapa Tamperetta. Rakennusmaata on vaikka muille jakaa. Väestötiheys on rapiat 400 asukasta neliökilometrillä, Turussakin melkein tuplat ja Helsingissä luku on jo 3000.
Tampereella ei tarvitse rakentaa ylöspäin, eikä ängetä kaikkia samaan kaupunginosaan. Toimivan joukkoliikenteen voi rakentaa myös useiden kaupunginosien välille, joissa ihmisillä on enemmän asumistilaa. Kaupan päälle vältytään ruuhkilta, jotka vievät kallista vapaa- ja työaikaa.
Järkeä hieman ajatteluun ja hulluttelu pois, niin saadaan taloudellisesti kannattava kaupunki. Jätetään nykyinen keskusta hallinnon ja turismin käyttöön. Kaupalliset toiminnot voidaan toteuttaa siellä missä on paremmin tilaa. Onhan ruokakauppojakin siellä täällä, eikä pelkästään yhtä keskustassa.
Tehokkuus ei tule yhtä asiaa optimoimalla. Pitäisi ottaa kaikkien tarpeet huomioon. Jos 200 henkeä säästää minuutin ja 2000 henkeä menettää 10 minuuttia, niin tehokkuus ei ainakaan parane. Mutta niin vaan Tampereella kuvitellaan.
Kaupungin on oltava kaupungin näköinen, eikä levittää sitä lähiöihin, kuten 60-70 -luvun virhe oli. Siksi Tamperettakin on hyvä tiivistää keskustassa. Se on infra-rakentamisen kannalta paljon edullisempaa kaupungille. Jos rakennettaisiin metsiköihin, niin se vain ja ainoastaan lisää liikenteen määrää.
Jotkut ihmiset eivät vain ymmärrä sen vertaa kaupunkikuvan päälle, että he näkisivät mitään väärää kamalan näköisissä yksi tai kaksikerroksisissa liikesiivissäkään kaupungin keskustassa.
Kaupunkisuunnittelu lähtee siitä, että piirretään saunaillassa ruutupaperille kaikkia illanviettoon osallistuvia miellyttävä kaupungin siluetti. Sen jälkeen sovitaan urakat ja aletaan toteuttamaan visiota.
Sulkava on sairastunut myös tähän tampereen tautiin ja saamassa oman "ratikkansa", joka ei hyödytä kuin kourallista sulkavalaisia.
http://yle.fi/uutiset/3-9398443
"Sulkava saa historiansa ensimmäisen kerrostalon. Sulkavan ainoa hissi on tähän saakka sijainnut kunnantalolla.
– Olemme niin ylpeitä siitä."
Asuntojen hinnan tulisi muodostua pelkästään rakentamiskustannuksista. Näin ei pääsisi syntymään lainarahalla turvotettavaa kuplaa.
Nythän ihmisiä viedään kuin kuoriämpäriä, kun heitä ahdetaan yhä pienempään tilaan ja keksitään sitten sillä verukkeella pyytää ihan tavallisista kopperoasunnoista hirmuhintoja, koska sijainnin perusteella niin voidaan tehdä.
Vaan senhän pitäisi mennä juuri päin vastoin. Maan valmistaminen on lopetettu, joten neliömetrien tulee olla saman hintaisia kaikkialla. Ainoa muuttuja on infrakustannukset, jotka ovat harvaan asutulla seudulla isommat per asukas.
Loogisesti ajatellen kalliiden asuntojen tulisi olla nimenomaan syrjäseudulla, ja hintojen laskea kaupungin ydinkeskustaa päin tultaessa.
Kaupunkiasumisessa pitäisi olla siis joku taloudellinen järki. Tällä hetkellä niin ei ole. On vain kupla, joka odottaa puhkeamista.
Missäs itse asut? Noiden perusteluiden jälkeen toivon mukaan, et kauhean lähellä keskustaa...
Mikä kunkin mielestä kaupungin näköinen on. Itse en pidä mistään ghetosta. Jotkut tykkäävät
Hervanta näyttää köyhän miehen Neuvostoliitolta. Ehkä Mikontalo voitaisiin nippa nappa hyväksyä toveriasuntolaksi. Eikä tarvita kuin 3 megabussia siirtämään sen talon asukkaita ympäri Tamperetta, ja miksei kauemmaksikin.
Ratikkaa ei sen porukan vuoksi ainakaan kannata rakentaa.
Tuntuu kuin ratikkapäätös olisi ajettu pakolla läpi. Kaikkia hankkeita perustellaan jollain hyvällä asialla, mikä ei lopulta pidäkään paikkaansa. Tunneli ei tuonut liikenteeseen helpotusta enkä usko ratikan tuovan. Olo on kuin joku jatkuvasti vetäisi höplästä tärkeissä asioissa kuuntelematta asukkaiden mielipiteitä tai kannanottoja. Tampereen keskustan rakentamisinto on maanista ja pilaa arvokkaita alueita ja kaikkien yhteisiä maisemia. Kaupunki vain velkaantuu velkaantumistaan. Kiinteistöveroja ja erilaisia maksuja nostetaan kassan täyttämiseksi. Asuminen kaupungissa käy kalliiksi.
Rakentamisala vaatii jatkuvaa puuhastelua. Kun puretaan ja rakennetaan, niin työtä tulee tuplasti. Jos tehtäisiin kerralla valmista, niin sitten menisi peukaloiden pyörittelyksi, jota ei hyvällä katsota, koska aina pitää olla vähintään tekevinään jotain.
Byrokratiakin on pitkälti asioiden vatvomista, mutta siitä ei ole niin paljoa tavalliselle kansalaiselle haittaa kuin kaupungin olemisesta yhtäläisenä rakennustyömaana. Jonkun tahon on syytä jarruttaa innokkaimpia. Olisi hyvä ajatella ennen kuin tekee jotain. Se tahtoo unohtua Tampereen nykymenossa.
Tampere menee täyttä vauhtia kohti konkurssia. Työttömyys nousee ja yritykset lähtevät paremmille alueille. Käy kuten auringolle lopussa, kun se muuttuu punaiseksi jättiläiseksi ennen lopullista luhistumistaan valkoiseksi kääpiöksi.
Kyllä se teknologia on ihan 2010-lukulaista, vaikka välineen konsepti vanhempi onkin. Taantumisen sijaan tosiaan on syytä pysyä kehityksessä, ja Tampere kehittää itseään hienosti tällä hetkellä. Rohkeasti mutta realismin puitteissa.
Tampereelle tulee ehdottomasti rakentaa kaksi kolossaalista pilvenpiirtäjää.
Olisivat kooltansa 150 m kanttiinsa ja 500 m korkeita monumentteja
(150mx150mx500m). Hypoteesi: Ajatellaan, että yksi ihminen tarvitsee 50-60m3 tilan asuintilaksensa, jotta tulee hyperonnelliseksi.
Kahteen tuollaiseen Baabelin torniin mahtuisi luokkaa 350 000 -375 000 ihmistä asumaan viherurbaaniin tyyliin (=lifestyle) isossa kennossa yhteisöllisesti. Kaksi tornia riittäisi hyvinkin Tampereen tarpeisiin 2500 luvulle asti. Ja ylikin. Talojen sisällä ratikat kulkisivat ylös ja alas ja myös talojen välinen ratikkayhteys järjestettäisiin. Toinen talo maalattaisiin valeanpunaiseksi (Glossy Pink) ja toinen sateenkaaren värein. Talot sinetöitäisiin hermeettisesti ulkopäin. Luontokokemukset virtualisoitaisiin tornien kuplaihmisille älykkään 3D virtuaalitekniikan avulla. Kaikki muut rakennelmat ja talot jauhettaisiin sepeliksi ja upotettaisiin Näsijärveen ikiajoiksi. Hanke kannattaa toteuttaa kaupunginvaltuuston siunaamalla lainanotolla, koska Tampereelle otettua lainaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin.
Pystyratikka voisi olla sellainen innovaatio, jota Tampereen elinkeinoelämä nyt kaipaa. Oliskohan Brontosta proton tekijäksi?
Rakennusmääräysten ansiosta hahmottelemiasi monumentteja ei onneksi voida tehdä. Jokaisessa asuinhuoneessa kun tulee olla ikkuna.
Kone Oy tekee hissejä
Vaan ei tee dynaamisia joka paikan hissejä. Bronton nostimet ovat kuin SuperBussit. Ne ovat joustavia ja voidaan siirtää mihin tahansa. Niillä pääsee alhaalta ylös, vasemmalta oikealle ja takaisin lähtöpisteeseen.
Koneen hissit muistuttavat raitsikkaa. Hissit ovat siinä mihin ne on asennettu. Niillä ei pääse ennalta määrättyjen pysäkkien lisäksi muualle. Purkaminenkin on kallista, jos ja kun käyttäjiä ei enää kiinnosta.
Kyllä se pienen piirin kenttä joutaa asunnoille 1000 kertaa ennemmin kuin Eteläpuisto. Siellä tosin ei ole järvenrantaa miljonääreille ja heidän veneilleen kuten Eteläpuistossa on.
oli oli silloin homot oli kaapissa ja maire runkkas hiljaa hetekalla
No tuskin hetekalla pystyi hiljaa runkkaamaan kun sen jouset kitisi ja narisi.
Eihän Tampereen kaupungin tekemisissä vähään aikaan ole enää ollut mitään järjen häivää. Oikeastaan tilaanne muuttui päättömäksi kun uudet pormestarit astuivat remmiin. Tietysti tunnelista saa kiittää edellistä valtuustoa. Nyt kehityksen nimissä tehdään mitä mieleen vaan tulee. Kun on kyse rakentamisesta ei rahasta ole huolta. Eri asia on kun puhutaan kouluruuasta tai vanhusten hoidosta. Jotkut täällä vielä hehkuttaa, että meistä tulee suurkaupunki tai me ollaan Eurooppalaisia. Ainut mitä meistä tulee on velkaisia. Työttömät ei sitä velkaa lyhennä eikä korkoja maksa.
Ajan pitäisi pysähtyä kun on asiat hyvin.Toisaalta yhteiskunnan kelkasta on tippunut jo melkein puolet.On pienestä kiinni,ettei kohta ala rytisten,Isosti. Tsaari kaatui ,koska Venäjällä oli aika pysähtynyt,samoin Neuvostoliitto. Putininmaa jatkaa samalla linjalla. Tampere sentään yrittää uudistua kuten Suomikin.
Tamperetta on kehitetty oikein hienosti. Erityisesti täällä on kehittynyt työttömyys. Siinähän ollaan suurten kaupunkien ykkönen. Sille ei siis enää kannata tehdä mitään. Lisääntyyhän se koko ajan kun tänne muuttaa työttömiä ja työlliset lähtee.
Velkaantuneisuudessa ei olla kuin kahdeksas. Tämä harmittaa kaupungin johtoa. Mutta nykyisillä kehittämistoimilla pian ollaan siinäkin ykkönen. Joten turha valittaa,ettei oltais kehitytty. 1800-luvulla ei ollut työttömyyttä eikä velkaa.
Veroäyrissä ei vielä olla ykkösiä. Siinäkin kyllä kehitytään.Jos velkojen korot nousevat niin veroäyriäkin päästään kehittämään. Saadaanko ykkössijaa riippuu kyllä muittenkin persaukisten kaupunkien tilanteesta.
Sinussa on kiteytynyt tietämättömyys timantiksi.
Erittäin hyvin sanottu...
Turku seuraa Tampereen hankkeita tarkasti ahnaalla silmällä . Antaa Tampereen tehdä nyt intomielisesti tuotekehitystyöt, raskaat töppäykset ja maksaa niistä iso hinta. Turku tulee perässä toteuttaen omat hankkeensa. Oppien runsaasti Tampereen virheistä, välttäen sudenkuopat. Takakaarteessa sitten ohittaa keulahevosena rehkineen väsyneen Tampereen. Turku poimii fiksusti hedelmät omaan koriinsa.
Jep jep! ja samasta syystä Tampere on kiilannut turun ohi...
Eihän Turussa ole edes Näsinneulan kaltaista maailmanluokan nähtävyyttä.
Sinä taas elät utopiassa
Tampereella innovaatisessa kaupungissa.
"Kehitys tarkoittaa sitä,.että rakennetaan raitiotie kuormitetuimmalle joukkoliikenteen osuudelle."
Kehitys tarkoittaa sitä, että rakennetaan ajojohtimet vilkaimmille pääväylille. Joukkoliikenne hoidettaisiin modernien akuilla varustettujen hybriditrollikoiden avulla.
Akkutrollikka saa lataamiseen ja ajamiseen tarvittavan energian johtokatuja pitkin liikkuessaan ajolangoista. Muilla kaduilla ja teillä ajaessa kuljettaisiin akkuenergian voimalla.
Halpa, toimiva ja saasteeton ratkaisu, eikä tarvitse kulkemista rajoittavia kiskoja. Hankintalistalle menisivät ajojohdot ja dieselbusseja korvaavat akkutrollikat.
Mutku jossei ole kiskoja, linja varioituu muualle ja sen varrelle tehdyt sijoitukset kusee
Ei varioidu liikaa, koska johtoja ei vedetä joka paikkaan. Tarvittaessa poistetaan trollikoista akut, ja syyksi ilmoitetaan "etteivät akut kestä Tampereen katuja". Näin se varioituvuus saataisiin kokonaan pois.
Sijoittajat eivät vakuutu, eikä raha liiku. Pitää olla kiskot.
Kiskoista on paljon iloa. Kyyti on tasaista ja esteetöntä. Kalusto kestää vuosikymmeniä.
Hämpistäkin saadaan tasainen nyt vasta. Näyttää kuluvan paljon betonia ja terästä
Vielä kun kiskoja pitkin pääsisi johonkin. Ratikan vuoksi pitää käyttää kuitenkin muutamaa bussia päästäkseen sinne minne nykyään yhdellä bussilla.
Ja sähköbussi tai trollikka kestää toki myös vuosikymmeniä. Kannattaa käydä joskus Itä-Euroopassa. Siellä on 50 vuotta vanhoja trollikoita käytössä.
Onhan niitä melko uusiakin johdinautoja, esim Sveitsissä. Sveitsiläisetkin käyttävät tietty raitiovaunuja rankemmin kuormitetuilla linjoilla. Tallinna vähentää johdinautoja ja suunnittelee lisää trammilinjoja.
Miten mahtavat kestää Tampereen nykyiset paristosähköbussit. Pärjäävätköhän diisseleille, kun ajetaan varioituvaa syöttölinjaliikennettä ja lataillaan akkua.
Jos runkolinja hoidettaisiin rollikoilla, olisi sama tarve osalla vaihtaa kulkuvälinettä kesken matkan kuin mitä ratikan kohdalla tulee olemaan. Ja rollikan kapasiteetti ei juuri bussista poikkea, eli on selvästi huonompi kuin ratikan.
Rolllikat ja bussit käyttävät samaa tietä. Se mahdollistaa vaihtopysäkit
Mitään varsinaisia "runkolinjoja" ei edes tarvita, koska liikenne hoidettisiin useammalla päästöttömällä akkutrollikalla hajautetusti. Niitä johtimilla varustettuja väyliä voidaan pitää toki jonkinlaisina pääreitteinä, esim. Hervannan valtaväylä.
Hervannasta lähtisi näin useampi akkutrollikkalinja. Reitit suunnitellaan luonnollisesti siten, että myös se ratikan kyytin tarkoitettu hervantalainen "massa" saadaan kerätyksi kyytiin.
Akkutrollikat jatkaisivat Hervannasta kukin omia reittejään pitkin kohti määränpäätään. Joku voi kurvata alkumatkasta Lukonmäen kautta, joku käyttää Turtolan jälkeen Järvensivun tai Kalevan reittiä jne. Joustavuutta löytyy ja kalusto siirtyy aina sinne missä on kysyntää.
Halvalla saa hyvää ja enemmistölle saadaan sopivat joukkoliikenneratkaisut, kun käytetään edes vähän järkeä. Ratikkafanit tuntuvat haluavan lisää henkilöautoilua. Ovat aika erikoista ympäristösakkia...
Eli ei eroa nykytilanteeseen. Ei korjaisi mitenkään sitä varsinaista ongelmaa, että runkolinjoilla on bussien kapasiteetti jo tapissa. Ajoittain riittämätön.
Ihmettelen myös miksi vanhan ajan liikennöintiväline tulee tampereelle. Pysähtyy nopeammin kuin metro, jos joku jää alle? Bussit ahtaita, suunnittelulla saisi kokoa.
On ratikka vähän uudempi keksintö kuin bussi, vaikka isoa eroa ei olekaan.
2000-luvulla rahaa jaetaan ulkomailta. Porilainen jätkä sai Lähi-idästä 100 miljoonaa pelkästään sormia napsauttamalla. Eikö Tampereella ole ketään nykyajan metkut osaavaa rahanruinaajaa? Ratikat, areenat, tunnelin jatkopalat kaikki ne kannattaisi tehdä muiden rahoilla. Hölmöä laittaa omia
...eikös laina raha ole juuri ”muiden rahaa”...
Tähän on tultu, kun typerääkin typerämpi lammassielukansa on aina kerta toisensa jälkeen äänestänyt samoja paskaporukoita hoitamaan meidän yhteisiä asioita. Porvarit ovat olleet liian kauan keikkumassa miten huvittaa, niin siksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Vittuako sitä pitää aina äänestää niitä samoja, joista on jo varsin hyvin nähty, etteivät ne osaa näitä yhteisiä asioita hoitaa. Työpaikat ovat hävinneet, ostovoima on heikentynyt käsistä lähteneen inflaation, hintojen nousujen ja verotuksen seurauksina. Se tietty porukka täällä porskuttaa ja kaikilla muilla on asiat ihan päin helvettiä. Olisitte äänestäneet toisin ja vastustaneet tarpeeksi näitä kaikenmaailman suurhankkeita. Nyt sitten valitetaan asioista, joille ei enää yhtään mitään pystytä.
Voi pyhä yksinkertasuus!
Jaa mitä 1800-luvun hevosvaunuja tänne nyt haikaillaan ja kenen toimesta?
Edistykselliset kokoomusnuoret haluavat muuttaa Suomen monarkiaksi ja palata takaisin vanhaan kunnon luokkayhteiskuntaan, jossa narrit lankkaavat herrojen kenkiä ja saavat palkkioksi nauriin tai jonkun vastaavan jatkoaikaa kurjaan elämään tuovan lohdukkeen.
Tampereella ei kyllä ollut 1800-luvulla ratikkaa... ja ihan tiedoksi myös linja-auto ON 1800-luvun joukkoliikenne ”teknologiaa”...