Talous on laaja käsite. Harva ajattelee asiaa omaa lompakkoaan pidemmälle vaikka on totta , että se vaikuttaa normielämään nopeimmin. Kaikki talouteen liittyvä on kuitenkin samalla yhteisenomaisuuden hoitoa. Jokainen ylimääräinen liike maksaa.
Kiinteistöihin liittyy valtava kulujen kirjo. Yksityinen ihminen voi vaikuttaa niihen ainoastaan omistamalla itse hallinnoimansa kiinteistön. Muussa tapauksessa hän on jonkinlaisen itsestään riippumattoman tapahtumaketjun osana. En aio nyt käsitellä kuitenkaan osakeomistamisen ongelmia, vaikka monta mieltäpainavaa asiaa sieltäkin löytyisi.
Sen sijaan kiinnitän huomiota kiinteistömassaan, jota hallinnoi ihmisjoukko, jolla ei ole tarvittavaa tietopohjaa tehtäväänsä. Tällaisen kiinteistömassan määrä on valtava. On lisäksi pelottavaa että näiden yritysten, säätiöiden, osuuskuntien ja muiden suurien kiinteistönomistajien kiinteistöihin liittyvä osaaminen on eriytetty muun yritystoiminnan ulkopuolelle ikäänkuin kiinteistön omistaminen olisi vähemmän arvostettavaa kuin muun toiminnan pyörittäminen. Ongelmaksi muodostuu tällöin se, että kiinteistön kunnossapitoon käytettyjen varojen määrään ei saada luotettavia mittareita, koska kiinteistöjä tuntevien henkilöiden asiantuntemusta edustaa usein yritys joka itse määrittää tehtävien toimenpiteiden tarpeellisuuden.
Tähän toimintaympäristöön on syntynyt useita kiinteistöhuoltoon perustuvia yrityksiä. Niiden markkinointistrategiaan kuuluu laaja-alainen osaaminen ja ajasta riippumaton palvelu. Näihin päämääriin päästään lupaamalla täydellinen palvelu lyömättömään hintaan. Taustalla on usein myös henkilökohtaisia kytköksiä tai taloudellista hyötyä, mutta niistähän ei ole sopivaa puhua korruptiovapaassa Suomessa. Ja koska yrityksen hallinnossa harvaa kiinnostaa marginaalinen ja osin vastenmielinenkin kiinteistöön kohdistuva toiminta, sopimuksien teko onnistuu helposti, vaikka hintana olisi kiinteistöä hoitaneen henkilökunnan "myyminen" suurelle uudelle toimijalle.
Useinmiten "tarjousaika" on kuitenkin lyhyt ja uuden toimijan osaamattomuus ja taloudellinen kompensaatio alkaa lisätä kiinteistöön kohdistuvaa hintapainetta. Uusi toimija alkaa käyttää konsultointia avukseen jotta saa läpi haluamansa uudistukset, jotka taas toteutetaan kiinteistöhuoltokonsernin omaa saneerausyksikköä tai lähipiirin korjausyritystä (usein tytäryritys) hyväksi käyttäen. Yleiskustannukset nousevat nopeasti, mutta kiinteistön omistaja ei ymmärrä/halua/pysty enää puuttumaan asiaan. Syynä on korruptoinnin seuraukset, haluttomuus puuttua toisten työkenttään tai ylipäänsä täydellinen tietämättömyys.
Tilannetta ei toisaalta pystytä enää korjaamaankaan koska alkuperäistä osaavaa henkilökuntaa ei enää ole ja vaihtoehtona on toinen toistaan ahneempia kiinteistöhuoltokonserneja. Kaiken kaikkiaan tällaisten virheliikkeiden tuloksena maksamme jokaisesta asiasta yhä enemmän, koska kiinteistöistä vastuussa olevat on suggestoitu pitämään mahdollisimman suuria kiinteistöhuoltokonserneja ainoina oikeina (so. helpoimpana) tienä kiinteistöjen ylläpitämiseksi.
Kiinteistöihin liittyy valtava kulujen kirjo. Yksityinen ihminen voi vaikuttaa niihen ainoastaan omistamalla itse hallinnoimansa kiinteistön. Muussa tapauksessa hän on jonkinlaisen itsestään riippumattoman tapahtumaketjun osana. En aio nyt käsitellä kuitenkaan osakeomistamisen ongelmia, vaikka monta mieltäpainavaa asiaa sieltäkin löytyisi.
Sen sijaan kiinnitän huomiota kiinteistömassaan, jota hallinnoi ihmisjoukko, jolla ei ole tarvittavaa tietopohjaa tehtäväänsä. Tällaisen kiinteistömassan määrä on valtava. On lisäksi pelottavaa että näiden yritysten, säätiöiden, osuuskuntien ja muiden suurien kiinteistönomistajien kiinteistöihin liittyvä osaaminen on eriytetty muun yritystoiminnan ulkopuolelle ikäänkuin kiinteistön omistaminen olisi vähemmän arvostettavaa kuin muun toiminnan pyörittäminen. Ongelmaksi muodostuu tällöin se, että kiinteistön kunnossapitoon käytettyjen varojen määrään ei saada luotettavia mittareita, koska kiinteistöjä tuntevien henkilöiden asiantuntemusta edustaa usein yritys joka itse määrittää tehtävien toimenpiteiden tarpeellisuuden.
Tähän toimintaympäristöön on syntynyt useita kiinteistöhuoltoon perustuvia yrityksiä. Niiden markkinointistrategiaan kuuluu laaja-alainen osaaminen ja ajasta riippumaton palvelu. Näihin päämääriin päästään lupaamalla täydellinen palvelu lyömättömään hintaan. Taustalla on usein myös henkilökohtaisia kytköksiä tai taloudellista hyötyä, mutta niistähän ei ole sopivaa puhua korruptiovapaassa Suomessa. Ja koska yrityksen hallinnossa harvaa kiinnostaa marginaalinen ja osin vastenmielinenkin kiinteistöön kohdistuva toiminta, sopimuksien teko onnistuu helposti, vaikka hintana olisi kiinteistöä hoitaneen henkilökunnan "myyminen" suurelle uudelle toimijalle.
Useinmiten "tarjousaika" on kuitenkin lyhyt ja uuden toimijan osaamattomuus ja taloudellinen kompensaatio alkaa lisätä kiinteistöön kohdistuvaa hintapainetta. Uusi toimija alkaa käyttää konsultointia avukseen jotta saa läpi haluamansa uudistukset, jotka taas toteutetaan kiinteistöhuoltokonsernin omaa saneerausyksikköä tai lähipiirin korjausyritystä (usein tytäryritys) hyväksi käyttäen. Yleiskustannukset nousevat nopeasti, mutta kiinteistön omistaja ei ymmärrä/halua/pysty enää puuttumaan asiaan. Syynä on korruptoinnin seuraukset, haluttomuus puuttua toisten työkenttään tai ylipäänsä täydellinen tietämättömyys.
Tilannetta ei toisaalta pystytä enää korjaamaankaan koska alkuperäistä osaavaa henkilökuntaa ei enää ole ja vaihtoehtona on toinen toistaan ahneempia kiinteistöhuoltokonserneja. Kaiken kaikkiaan tällaisten virheliikkeiden tuloksena maksamme jokaisesta asiasta yhä enemmän, koska kiinteistöistä vastuussa olevat on suggestoitu pitämään mahdollisimman suuria kiinteistöhuoltokonserneja ainoina oikeina (so. helpoimpana) tienä kiinteistöjen ylläpitämiseksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.