Minua on vaivannut jo vuosia sitten tapahtunut juttu jossa toimin todella typerästi. Laiva lähti turusta ja muistaakseni se laivayhtiö oli Viking.
Menin aluksi cafeteriaan juomaan kupin kahvi. Valitsin pöydän käytävän läheltä. Aikani kuluksi jäin istumaan ja hajamielisenä katselemaan millaista väkeä oli tulossa risteilylle. Ohitseni lipui perheitä, vanhempia pariskuntia, naisryhmiä jne. Yksinäistä kulkijaa ei juuri näkynyt, kunnes sitten huomasin sivusilmin nuorten karikymppisen hoikan pojan menevän ohitseni. Poika heitit yleissilmäyksen koko pöytäkuntaa kohti ja liikkui eteenpäin muiden mukana. Ehkä muidenkin homojen, minun lisäkseni, tulee mieleen, että jospa juuri toi voisi olla myös meikäläisiä.
No lopetin ajatukseni jo heti siihen, että poika oli erittäin fiksunnäköinen eikä varmasti olisi edes kiinnostunut itseään vanhemmasta kaverista. Ja katkoin katseluani vielä hetken. Sitten päätin itsekin lähteä tutustumiskierrokselle. Menin seuraavan paikkaan ja huomasin, että poika oli myös siellä. En katsonut hänen suuntaansa vaan lähdin hetken kuluttua seuraavan paikkaan. Toki mieli teki katsoa poikaa silmiin, mutta en halunnut pilata pojan iltaa näyttämällä kiinnostustani.
Se olisi saattanut tuntua pojasta ahdistavalta kun häntä vanhempi mies yrittää lähestyä häntä silmäpelillä. Jatkoin kierrostani seuraavaan kohteeseen.
Hetken kuluttua poikakin ilmestyi sinne. Ajattelin mielessäni, että sama reitti näköjään kiinnostaa myös häntäkin. Kolmas paikka oli puolityhjä ja hetken kuluttua päätin, että nyt täältä pois. Oviaukolle päästyäni huomasin, että kokonainen rypäs oli tulossa samalla sisään kun minä yritin ulos. Poika osui siinä eteeni ja tein tilaa anteeksipyytävin hymyin kun olin vähällä törmätä häneen.
Ulos päässeeni tuli mieleeni, ettei oliko nyt sitten vain ollut pelkästä sattumasta kaikki vai seurasiko poika todella minua. Mielestäni suhdeluku ei edes voi olla 50/50 vaan kyllä sittenkin sattumalla on sormensa pelissä. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä pienen testi jotta voin olla 100% varma asiasta. Menin yläkerroksessa olevaan diskoon, jossa ei vielä ollut ilta lähtenyt käyntiin.
Diskossa oli vähänlisesti ihmisiä ja taustamusiikki soi hillitysti. Valitsin paikan nojaamalla kaiteeseen ja ympärille jäi runsaasti tilaa. Mietin mitä ostaisin myymälästä tänään ja mitä huomenna. Hetken kuluttua ilokseni poikakin ilmestyi oviaukkoon. Katsoin uteliaana mihin hän sijoittuu. Poika valisti saman kaiteen eikä mennyt pöytään eikä baaritiskille. Mutta harmikseni 3-4 metrin päähän minusta. Nyt minulle selvisi, ettei poika ainakaan ollut minusta kiinnostunut kun ei tullut viereeni. Pieni pettymyksen tunne tuli rintaani olin jo luullut liikoja itsestäni. Pojan rintamasuunta oli vinosti tosin minun päin, mutta ei katsonut kuitenkaan minua kohti. Olin jotenkin tulisilla hiilillä kun mietin, että odottaako poika sittenkin, että vanhempi tekee aloitteen. Päätin, että nyt tai koskaan teen aloitteen. Mietin mitkä vaihtoehdot minua odottaisi. Oletettavasti saisin kuulla vaikka seuraavan lauseen.
"Helvetti. Painu vittuun siitä" Poika tuntui kuitenkin niin kivan ja kiltintapaiselta, että teksti tulisi varmaan melko maltillisella äänellä jonka kuulisi minun lisäkseen joku sattumalta lähellä oleva. Tokkopa hän sitä karjuisi niin, että sali raikuisi. En uskonut, että hän haluaisi minut sittenkään nolata kaikkien ihmisten nähden. Poika huomasi, että liikahdin lähteäkseni pois. Hänen päänsä kääntyi ovea kohti, mutta kun huomasin, että suuntasi suoraan häntä kohti. Sain kauniin hymyn vastaani ja iloiset silmät, joten tiesin, ettei minua kohtaa mikään saastaa. Puhuimme hetken aikaa niitä näitä ja ehdotin siirtymistä pöydän ääreen. Juttumme jatkui siinä, mutta sitten alkoi kova diskomusa soimaan ja ehdotin, että jos menisimme jatkamaan juttuamme hyttiini. En ennättänyt lausettani saada loppuun kun poika jo hyppäsi tuolilta ylös ja sanoi, että "mennään vaan" Jatkan hetken kuluttua toisella viestillä kun tämän tila alkaa loppumaan.
Menin aluksi cafeteriaan juomaan kupin kahvi. Valitsin pöydän käytävän läheltä. Aikani kuluksi jäin istumaan ja hajamielisenä katselemaan millaista väkeä oli tulossa risteilylle. Ohitseni lipui perheitä, vanhempia pariskuntia, naisryhmiä jne. Yksinäistä kulkijaa ei juuri näkynyt, kunnes sitten huomasin sivusilmin nuorten karikymppisen hoikan pojan menevän ohitseni. Poika heitit yleissilmäyksen koko pöytäkuntaa kohti ja liikkui eteenpäin muiden mukana. Ehkä muidenkin homojen, minun lisäkseni, tulee mieleen, että jospa juuri toi voisi olla myös meikäläisiä.
No lopetin ajatukseni jo heti siihen, että poika oli erittäin fiksunnäköinen eikä varmasti olisi edes kiinnostunut itseään vanhemmasta kaverista. Ja katkoin katseluani vielä hetken. Sitten päätin itsekin lähteä tutustumiskierrokselle. Menin seuraavan paikkaan ja huomasin, että poika oli myös siellä. En katsonut hänen suuntaansa vaan lähdin hetken kuluttua seuraavan paikkaan. Toki mieli teki katsoa poikaa silmiin, mutta en halunnut pilata pojan iltaa näyttämällä kiinnostustani.
Se olisi saattanut tuntua pojasta ahdistavalta kun häntä vanhempi mies yrittää lähestyä häntä silmäpelillä. Jatkoin kierrostani seuraavaan kohteeseen.
Hetken kuluttua poikakin ilmestyi sinne. Ajattelin mielessäni, että sama reitti näköjään kiinnostaa myös häntäkin. Kolmas paikka oli puolityhjä ja hetken kuluttua päätin, että nyt täältä pois. Oviaukolle päästyäni huomasin, että kokonainen rypäs oli tulossa samalla sisään kun minä yritin ulos. Poika osui siinä eteeni ja tein tilaa anteeksipyytävin hymyin kun olin vähällä törmätä häneen.
Ulos päässeeni tuli mieleeni, ettei oliko nyt sitten vain ollut pelkästä sattumasta kaikki vai seurasiko poika todella minua. Mielestäni suhdeluku ei edes voi olla 50/50 vaan kyllä sittenkin sattumalla on sormensa pelissä. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä pienen testi jotta voin olla 100% varma asiasta. Menin yläkerroksessa olevaan diskoon, jossa ei vielä ollut ilta lähtenyt käyntiin.
Diskossa oli vähänlisesti ihmisiä ja taustamusiikki soi hillitysti. Valitsin paikan nojaamalla kaiteeseen ja ympärille jäi runsaasti tilaa. Mietin mitä ostaisin myymälästä tänään ja mitä huomenna. Hetken kuluttua ilokseni poikakin ilmestyi oviaukkoon. Katsoin uteliaana mihin hän sijoittuu. Poika valisti saman kaiteen eikä mennyt pöytään eikä baaritiskille. Mutta harmikseni 3-4 metrin päähän minusta. Nyt minulle selvisi, ettei poika ainakaan ollut minusta kiinnostunut kun ei tullut viereeni. Pieni pettymyksen tunne tuli rintaani olin jo luullut liikoja itsestäni. Pojan rintamasuunta oli vinosti tosin minun päin, mutta ei katsonut kuitenkaan minua kohti. Olin jotenkin tulisilla hiilillä kun mietin, että odottaako poika sittenkin, että vanhempi tekee aloitteen. Päätin, että nyt tai koskaan teen aloitteen. Mietin mitkä vaihtoehdot minua odottaisi. Oletettavasti saisin kuulla vaikka seuraavan lauseen.
"Helvetti. Painu vittuun siitä" Poika tuntui kuitenkin niin kivan ja kiltintapaiselta, että teksti tulisi varmaan melko maltillisella äänellä jonka kuulisi minun lisäkseen joku sattumalta lähellä oleva. Tokkopa hän sitä karjuisi niin, että sali raikuisi. En uskonut, että hän haluaisi minut sittenkään nolata kaikkien ihmisten nähden. Poika huomasi, että liikahdin lähteäkseni pois. Hänen päänsä kääntyi ovea kohti, mutta kun huomasin, että suuntasi suoraan häntä kohti. Sain kauniin hymyn vastaani ja iloiset silmät, joten tiesin, ettei minua kohtaa mikään saastaa. Puhuimme hetken aikaa niitä näitä ja ehdotin siirtymistä pöydän ääreen. Juttumme jatkui siinä, mutta sitten alkoi kova diskomusa soimaan ja ehdotin, että jos menisimme jatkamaan juttuamme hyttiini. En ennättänyt lausettani saada loppuun kun poika jo hyppäsi tuolilta ylös ja sanoi, että "mennään vaan" Jatkan hetken kuluttua toisella viestillä kun tämän tila alkaa loppumaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.