Onko kukaan keksinyt mitään keinoa vähentää painajaisia ja panikointia unissaan?
Koko aikuisikäni olen kärsinyt yöllisistä sekoiluista, eli näen painajaista ja alan unissani touhuta sen unen mukaisesti. Joskus ennen tyypillisin uni oli sellainen, että joku tunkeutui unessani asuntooni yöllä ja heräsin siihen, kun juoksin peittoon kääriytyneenä olohuoneessa "pakoon".
Nykyään aiheet vaihtelevat, yksi yleinen on sellainen, että makuuhuoneessani on olevinaan kamera tai kameroita. Kerran heräsin siihen, kun sanoin ääneen, että kyllä minä tiedän, että te siellä katselette. Sama kaava toistuu aina, että muutamia minuutteja toimin unen mukaisesti, kunnes havahdun siihen että tajuan touhuavani unissani.
Usein näen myös painajaista, että minulta on varastettu jotakin (tyypillisesti jotain, mitä joku muu on pyytänyt säilyttämään tarkoin tallessa), ja havahdun siihen, kun pengon asunnossani ja koetan hädissäni etsiä tätä esinettä.
Viime yönä heräsin siihen, kun kääntelin kauhuissani koiraani. Olin nähnyt unta, että joku oli lyönyt koiraani päähän. Hämärässä sekavana ja puoliunissani luulin koirani pään vieressä olevia punaisia sukkia verilammikoksi ja itku kurkussa kääntelin koiran päätä ja yritin etsiä haavaa ja tunnustella, onko koira elossa.
Olen totaalisen kyllästynyt näihin yöllisiin poukkoiluihin. Usein vielä unesta jäänyt kauhun tunne jää päälle, ja sydän hakkaa niin, etten tahdo saada uudelleen unta. Joskus olo on paha vielä seuraavana päivänäkin.
En löydä oikein mistään tietoa tällaisesta. Olen koettanut tehdä rentoutusharjoituksia ennen nukahtamista. Ympäristö on hiljainen, minkään ei pitäisi häiritä untani. Mitään lääkettä en ole koko aikuisikääni syönyt, joten sellaisestakaan ei voi olla kyse.
Koko aikuisikäni olen kärsinyt yöllisistä sekoiluista, eli näen painajaista ja alan unissani touhuta sen unen mukaisesti. Joskus ennen tyypillisin uni oli sellainen, että joku tunkeutui unessani asuntooni yöllä ja heräsin siihen, kun juoksin peittoon kääriytyneenä olohuoneessa "pakoon".
Nykyään aiheet vaihtelevat, yksi yleinen on sellainen, että makuuhuoneessani on olevinaan kamera tai kameroita. Kerran heräsin siihen, kun sanoin ääneen, että kyllä minä tiedän, että te siellä katselette. Sama kaava toistuu aina, että muutamia minuutteja toimin unen mukaisesti, kunnes havahdun siihen että tajuan touhuavani unissani.
Usein näen myös painajaista, että minulta on varastettu jotakin (tyypillisesti jotain, mitä joku muu on pyytänyt säilyttämään tarkoin tallessa), ja havahdun siihen, kun pengon asunnossani ja koetan hädissäni etsiä tätä esinettä.
Viime yönä heräsin siihen, kun kääntelin kauhuissani koiraani. Olin nähnyt unta, että joku oli lyönyt koiraani päähän. Hämärässä sekavana ja puoliunissani luulin koirani pään vieressä olevia punaisia sukkia verilammikoksi ja itku kurkussa kääntelin koiran päätä ja yritin etsiä haavaa ja tunnustella, onko koira elossa.
Olen totaalisen kyllästynyt näihin yöllisiin poukkoiluihin. Usein vielä unesta jäänyt kauhun tunne jää päälle, ja sydän hakkaa niin, etten tahdo saada uudelleen unta. Joskus olo on paha vielä seuraavana päivänäkin.
En löydä oikein mistään tietoa tällaisesta. Olen koettanut tehdä rentoutusharjoituksia ennen nukahtamista. Ympäristö on hiljainen, minkään ei pitäisi häiritä untani. Mitään lääkettä en ole koko aikuisikääni syönyt, joten sellaisestakaan ei voi olla kyse.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sanoit ettet ole syönyt mitään lääkettä mutta kysyn kuitenkin: Onko käytössäsi melatoniini? Se nimittäin voi aiheuttaa painajaisia ja vilkkaita unia. Itselläni melatoniinin aloituksen jälkeen ovat painajaiset vähän lisääntyneet ja tuntuu että näen enemmän ja vilkkaampia unia. Mutta jos et syö melatoniinia on ongelma jossain muualla. Ehkä taas toisinpäin ajatellen joku mieto lääke voisi rauhoittaa uniasi? Itse söisin Ketipinoria (ei ole kolmiolääke vaan mielialalääke) nukkumiseen mieluiten koska se rauhoittaa juuri sopivasti muttei väsytä päivällä mutta sen sivuoireiden takia jouduin lopettamaan. Yksi mitä ajattelin on iltasyöminen eli se mitä ja mihin aikaan syöt voi vaikuttaa uniin.
Jotenkin tulee mieleen että jos syytä ei löydy fyysisesti eikä olosuhteista niin voisiko olla että olet vaikka alitajuisesti stressaantunut? Ehkä mielessäsi on asioita/pelkoja jotka ovat niin piilossa että tulevat esiin vain unissa? Olisi varmasti hyvä puhua tästä jossain ja käsitellä unia ja niihin liittyviä pelkoja jos se vaikka auttaisi. Jos et pääse mihinkään psykologille tms. puhumaan niin soita vaikka mielenterveysseuran kriisipuhelimeen ja kerro vapaaehtoistyöntekijälle uniongelmista ja kysy mitä apua voisit saada. Olisiko esim. omalääkärillä jotain apua tarjota. Kriisipuhelin: 010 195202.