Mä en enää usko sinun

Selvä.

Mä uskon joka sanan :)

Ei oltu puhuttu viellä luottamuksesta. Sanon vaan, että tutustut häneen puhumalla omasta aloitteesta. Ihan vaan "Voinko tutustua ?". Mitenkä luottamus vaikuttaa tähän tutustumisvaiheseen, että tunnet millainen henkilö on sinun edessä. Onko hänellä suhteita ? Mitä hän ajattelee sinusta ?

Parempi nolata itseään kerran kuin elää epätietoisuudessa. Yleensä ihmiset vastaavat kohteliaasti tavallisiin pyyntöihin. Mikä ongelma on tutustua ja olla yhteydessä ? Se mitä hän tekee ja sanoo on sitten eri asia.

Kokeilet kuinka pitkälle voitte edetä suhteessa ja tuleeko mitään rajoituksia vastaan ?

Minulla taas menee niin, että kunnon luottamusta ei oikein koskaan ole ollutkaan yhdestä syystä ja toisaalta ristiriitaisen käytöksen vuoksi. Mutta se ei silti muuta yhtään sitä, kuinka paljon ja voimakkaasti häntä kohtaan tunnen, kuinka häntä ikävöin tai kuinka ihanana hänet näen.

Nämä kaksi puolta aiheuttavat aikamoisen ristiriidan myös sisälläni. Toivon oikeastaan vain, että vielä joskus nuo epäselvyydet selkenisi ja tietäisin, mistä oikeasti on kyse niin, että luottamuskin pääsisi rakentumaan kunnolla.

tarvitseeko tähän sanoa mitään? Tiedät itsekin, miten tuo päättyy.