Ruotsin kieli on toinen kansalliskieliemme ja sitä on puhuttu Suomessa noin 1000 vuoden ajan. Ruotsinkieliset ovat sopeutuneet Suomeen eriomaisesti ja he myös osaavat molempia kansallikieliamme erinomaisesti. Fennot eivät ole sopeutuneet yhtä hyvin, koska he eivät ole oppineet toista kansalliskieltämme. Ruotsia opetetaan kaikille fennoille mutta he eivät vaan opi. Heidän sopeutumisensa ei tässä mielessä näytä onnistuneen.
Fennot eivät ole sopeutuneet Suomeen
Sopui
59641
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Aloitukseen viitaten fennon elämää ohjaa oppimattomuus. Suomenruotsalaisen elämää ohjaa oppiminen. Yksilötasolla palkitaan oppiminen. Valtakunnan tasolla palkitaan oppimattomuus.
Fennon sopeutumattomuudesta kertoo fennojen tarve muuttaa Suomea. Pakkoruotsi pois, Suomi yksikieliseksi ja mielellään koko ruotsin kieli pois Suomesta samoin kuin ruotsinkielisetkin.
Ruotsia on puhuttu Suomessa lähemmäks 1000 vuotta. Ruotsinkieliset ovat sopeutuneet tosi hyvin ja paremmin kuin fennot ja sehän ottaa fennoa pannuun.
Ruotsin kieltä ei ole ollut kuin 700 vuotta.
Ruotsinkielsiä ei ole voinut asua täällä aina koska kielikin on syntynyt joskus hansakauden aikoihin tanskan ja saksan sekoituksesta. Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000 vuotta.
Ei ole ollut ruotsiakaan kuin hetken. Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000-luvun jälkeen. Ei ruotsalaiset ole Suomessa olleet kuin pienen tovin. Ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Pohjolassa ja erityisesti Suomessa.
Wikipediassa:
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[5]
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[6] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Ruotsin kieli on mainittu vasta 1300-luvulla ensimmäistä kertaa. Sitä ennen ei ole ollut ruotsin kieltä eikä edes ruotsalaisia.
Ruotsin kieli on niin nuori kieli että väitteet ruotsin kielen tuhatvuotisesta historiasta Suomessa voidaan unohtaa. Toinen syy mikä paljastaa että ruotsi ei ole ollut Suomessa kuin maks. 700 vuotta on se että, ruotsin kieli sai paljon vaikutteita 1300-luvulla hansakaudella saksan kielestä. Sitä vaikutusta ei Suomessa ole voinut esiintyä. Jos ruotsin kieli olisi tullut tänne yli 700 vuotta sitten, niin se olisi kehittynyt eri kieleksi Suomessa jäädessään ilman saksalaista vaikutusta, mutta suomen kielen vaikuttaessa siihen.
Suomen kielen vaikutus on ollut vähäinen suomenruotsin kieleen mutta kaikki saksalaisvaikutteet on siihen siirtyneet. Se paljastaa että ruotsin kieli on tullut tänne vasta Ruotsissa tapahtuneen saksalaisvaikutuksen jälkeen.
1300-1310 vuoden välillä mainitaan ensimmäistä kertaa ruotsin kieli omana kielenään. Sitä ennen ei ollut edes käsitettä ruotsin kieli. Buuaahhaaa.....
Lainaus:
Tidigare har inte svenskan setts som ett helt eget språk, även om det varit på god väg till att bli ett ganska länge nu. Någon gång mellan 1300 och 1310 nämns språket svenska för första gången av Hertig Fredrik av Normandie.
https://svenskaspraketshistoria.wordpress.com/page/2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli
Ruotsin kieli on ollut olemassa 1200-luvulta asti ja ensimmäiset kirjoitukset ruotsiksi ovat myös jo tuolta ajalta.
Ainoa vain että sillä ruotsilla ei ole mitään tekemistä nykyisen kanssa.
No täälä Suomenniemellä saami ja suomi on niitä kansalliskieliä jääkauden jälkeen.
Finnarna - Europas äldsta folk - Tripod
finnpro2000.tripod.com/aldsta.htm
4 jan. 2003 - Finsk-ugriska språk är ju annorlunda från indoeuropeiska språk, men de ... språk för gott, vilket är språkbytets sista fas. [email protected] ...
Enemmistö kansalaisista on aivan eri maata, kuin ymmärtämättömät kielestä räksyttäjät.
Onko pakko olla suomenkielinen, joka puhuu svenskaa?
Svekomielinen fenno kirjoittaa: "Ruotsin kieli on toinen kansalliskieliemme ja sitä on puhuttu Suomessa noin 1000 vuoden ajan."
Niin on puhuttu, mutta käytännössä ruotsi on ollut jo kauan kansallinen vähemmistökielemme, ei enempää.
Ihmisoikeuksien julistuksessa ei tunnusteta vähemmistökielisille kuuluvaksi oikeudeksi enemmistökielisille säädetty vähemmistökielipakko, vaikka RKP:n svekomaanit ovat onnistuneet sellaisen hankkimaan svekomielisten fennojen suosiollisella avustuksella.
Ihmisoikeuksien julistus on ehdottomasti demokraattisen yhteiskuntamallin kannalla. Eli ihmiset itse saavat päättää, mitä yhteiskunta tekee ja miten toimii. Sitä kutsutaan myös äänestämiseksi.
-Ihmisoikeuksien julistus on ehdottomasti demokraattisen yhteiskuntamallin kannalla.
Ihmeellisellä tavalla demokratia putkahtaa esille silloin kun perustuslaki ei, mutta kuitenkin minoriteetin iloksi.
Demokratia == svekokratia == harvainvalta???
Ja du också
Täällä puhutaan sopeutumisesta. Fennoilla näyttää todellakin olevan ongelmia sopeutua suomenruotsalaisten kanssa vaikka nämä ovat eläneen suomenkielisten kanssa jo 1000 vuotta. Suomenruotsalaiset taas ovat sopeutuneet todella hyvin.
Fennojen sopeutumattomuutta kuvastaa tilanne mm. pakkoruotsin ympärillä. Hirveä kritiikki suruja kohtaan vaikka suomenkieliset ovat itse tehneet päätökset pakkoruotsista ja sen ylläpitämisestä. Fennot eivät näy ymmärtävän demokraattista pätöksentekoprosessia eikä sen periaatteita. Fennot asettavat vastakkain suomenkieliset ja ruotsinkieliset. Vastakkainasettelua ei kuitenkaan ole reaalielämässä ja hyvä esimerkki on juuri päätökset pakkoruotsista.
Samaa mieltä. Fenno ei vieläkään seiso omilla jaloillaan ja siksi sekoilee näissä omaa identiteettiään koskevissa kysymyksissä.
Sääliksi käy fennoja. Toivon todella, että he löytäisivät oman itsensä. Muutenhan he vain valittavat ja syyttävät. Ymmärrän fennojen sielullisen heikkouden mutta heidän ei auta kuin tarttua härkää sarvista.
-Ymmärrän fennojen sielullisen heikkouden mutta heidän ei auta kuin tarttua härkää sarvista.
Ursekta mei, mutta waaaaat?
Fennojen pitäisi mennä töihin. Loppuisi sitten tämä iänikuinen valittaminen.
1000 vuotinen narina vaan jatkuu ja jatkuu. Fenno ei sopeudu. Hurrit ovat sopeutuneet erinomaisesti. He eivät valita ja jos joskus valittavat niin ihan oikeista epäkohdista.
Miten kauan ovat fennot jankuttaneet pakkoruotsistakin? Ratkaisun aivaimet ovat fennojen omissa käsissä mutta sopeutumattomuutensa takia he eivät ole pystyneet ratkaisemaan ongelmaansa.
Milloinhan fennot alkaisivat sopeutua. Maahanmuuttajillekin he antavat sopeutumiskoulutusta mutta eivät huomaa sitä, että loppujen lopuksi eivät ole itsekään sopeutuneet.
Fennon sopeutumattomuus syntyy jo lapsuudessa. Fenno pysyy paikoillaan kotikylällään eikä vie lapsiaankaan minnekään.
10 asiaa, joissa matkustavat lapset kehittyvät muita etevimmiksi:
1. Halu matkustaa enemmän lisääntyi (76 prosentilla).
2. Kasvanut halukkuus tietää, oppia ja tutkia (73 prosentilla).
3. Hyväksyntä muita kulttuureita kohtaan lisääntyi (74 prosenttia).
4. Kokeilivat rohkeammin erilaisia ruokia (70 prosenttia).
5. Itsenäisyys, itsetunto ja itsevarmuus lisääntyivät (69 prosentilla).
6. Älyllinen uteliaisuus kasvoi (69 prosenttia).
7. Suvaitsevaisuus ja hyväksyntä muita kohtaan lisääntyivät (66 prosentilla).
8. Sopeutuvaisuus ja ymmärtäväisyys kasvoivat (66 prosenttia).
9. Ulospäinsuuntautuneisuus kasvoi (51 pronsenttia).
10. Osasivat ilmaista itseään paremmin (51 prosenttia).
Maarit Rasi IS
Aika hyvä kooste fennon kansaivälisyystekijöistä. Persfennot eivät ole paljon pirtin ulkopuolelle eksyneet
Milloin koittaa aika jolloin fenno astuu ulos neuroosien riivaamista koloistaan.
Nästa höst när de får byta tvångssvenskan mot tvångsryskan på vissa orter.
Tätä se maailman kutistuminen hädin tuskin Ruotsiin yltäväksi teettää.
Maailmakielet sivistäisivät, mutta kaikkien tahojen voimavarat tuhlataan muumikieleen nehkä 10tuhannen ummikon takia. Muu mikieltä ei tarvita Suomessa.
Kannattaa ihan itse opiskella niitä maailmankieliä - mikä estää? Veikkaan että sinunkin kouluajoista on niin kauan aikaa, ettei pakkoruotsi kosketa millään lailla...
Finska behövs endast inom Finlands gränser och inte ens här på alla platser.
Helsinki on nimenä Skånelaista alkuperää. Myös Wasa/Vaasa on Ruotsalaista perua. Oulu on persustettu alkuperäisestä Uleåborgista, Björneborg/pori, Åbo/Turku...
Myös monet muut paikannimet on myöhemmin persustettu heikolla menestyksellä.
Ihan paras persustettu paikannimi on Hindhår = Hinthaara :) Ääliömäinen persunnus. :)
Sopeutumattomuutta kuvaa alkoholin käyttö:
Väitän, että suomalaisen kännin taustalla on kulttuurimme viehtymys säntillisyyteen. Me pidämme kiinni aikatauluista, noudatamme sääntöjä ja rakennamme kadut suoriksi. --- Kaikki on niin jämptiä ja ojennuksessa, että sitä ei aina selvin päin kestä, kirjoittaa Kontula /Kansanedustaja.
Kyllä näiltäkin sivuilta näkee miten huonosti fenno on sopeutunut.
Tätä mieltä on svekomielinen fenno Eisopua erotuksetta 5 miljoonasta maanmiehestään: "Kyllä näiltäkin sivuilta näkee miten huonosti fenno on sopeutunut."
!000 vuotta, ja ei maan valtakieltä ole opittu, se on maailmanennätys soputumattomuudesta, sillä pääsee jo Guinnessin kirjaan.
Tuo osoittaa fennon sopeutumattomuutta. Eli täytyy valehdella hurreista jatkuvasti, jotta nostaisi omaa asemaansa. Niin heikoilla fenno on sopeutumisessaan.
Fenno ei kestä totuutta eli on sopeutumaton. Fennola on ollut aina heittopussi ja on edelleen. Fennot yrittää olla niin topakoita itsenäisiä mutta eivät sitä todellisuudessa ole. Fennolan itsenäisyys on teatteria ja näytelmää, jota pelokkaana näytellään. Hyvä, että EU on edes olemassa. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa helpottaa fennon ahdistusta.
Fenno on sopeutumisessaan jo niin pitkälle, että kysyy saako suomenruotsalaisen päälle oksentaa.
Onko Suomi itsenäisyytensä ansainnut? Kysymys tulee mieleen, kun tuollaisia oksentelijafennoja vielä löytyy.
Fenno ei todellakaan ole vieläkään löytänyt olemassaololleen vakaata pohjaa.
Missä suomenkielinen sitä ruotsia sitten käyttäisi kun ne muutamat ruotssinkieliset
asuvat omissa reservaateissaan pienellä rantakaistaleella Pohjanmaan rannikolla tai
Uudellamaalla.
Meille muille Suomessa riittää varsin hyvin täällä suomi ja sen lisäksi haluamme
oppia jotain isompaa kieltä,jolla pärjää tuolla avarammassa maailmassa.
Jos tahdot opiskella muitakin kieliä, niin mikä estää sen? Kuka kieltää opiskelemasta?
Jos tahdot opiskella koulussa toisena vieraana kielenäsi haluamaasi tarjolla olevaa kieltä, sen estää pakkoruotsi.
Tänk så mycket språkstudier ni kunde ha haft om man räknar all den tiden ,alla år ,all energi som ni har satt på gnällande om pakkoruotssi.
Oppilas voi valita ennen ruotsia A1- ja A2-kielen ennen ruotsia, eli ruotsi ei ole tässäkään suhteessa estämässä yhtään mitää.
Persut kuihtuvat ja käpertyvät pakkoruotsin ympärille. Ei niillä raukoille ole kohta sitäkään
Sopeutumaton Fennola ei kehity. Libera:
"Suomen viennin rakenne on tänään samanlainen kuin 100 vuotta
sitten. Vuoden 2015 lopussa viennin arvolla mitaten kuusi tärkeintä
vientituotettamme olivat: dieselpolttoaineet, päällystetty paperi, ruostumattomat teräslevyt, sahatavara, selluloosa ja päällystämätön paperi."
Fenno ei ole sopeutunut Suomeen eikä kansainväliseen kilpailuun. Vanhojen puujalkojen varassa eletään vieläkin. Suomeen sopeutuminen tarkoittaa myöskin maailmalle orientoitumista. Tässä suhteessa suomenruotsalaiset ovat ihan toista luokkaa paremmin sopeutuneita.
Syntyvyys on romahtanut. Eli fennot eivät ole sopeutuneet nyky-Suomeen. Onneksi maahanmuuttajat ovat tässäkin suhteessa paremmin sopeutuneita. Heissä on toivomme.
Fennot sopeutuvat parhaiten äidin ja mummin kotiin. Muuttaminen työn perässä ei onnistu lähelle eikä kauas. Maailma on liian vaativa fennolle.
Fenno on niin sopeutumaton, ettei kestä toisen kansalliskieliemme olemassaoloa. Kahta kieltä ei mahdu Suomeen sanoo sopeutumaton fenno.
Ei tiältä muolta vio minnekkään lähtee kun pittää elättee etelän kaupukilaisia,
lähetää lihhoo ja leippee sinne kaupunkiloihin, ja Peppu Reinolle eläkelleläiselle särvintä.
Rantahurrien mokellukselle nauravat niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin.
Uudenmaan hurreille oli kova pala se, että fennot pääsivät omakieliseen kouluun, eikös kantaisänne tohtori Freud, med, pojkar, piikkilangoilla eristäneet koulun, ja jopa kivittivät lapsia, mrs Ankkadam muistaa ihan väärin. Tack! Hurreille, on paha asia se, että puussakiippuneet fennot olivat täällä ensin. Historia on se, eikä "Meinander", jonka kieli karheena, lipoo svenskaflakkania, smell det?
Perse+sentään,+suomenkielisiä+90%+ja+rantahyyssyköitä+5%,+joista+3.+osa,+osaa+suomen,+täällä+sitten+rinta+rottingilla+esiinnytään,+kuin+heitä+(paskasakki)+olisi+puolet+kansasta.
Sulokoti+28.1.2017+20:18+arvelee+näin:+"Fennot+sopeutuvat+parhaiten+äidin+ja+mummin+kotiin.+Muuttaminen+työn+perässä+ei+onnistu+lähelle+eikä+kauas."
Suomalaiset koululaiset ovat pärjänneet EU:n kielivertailussa aina hyvin tai erinomaisesti. Fenno ei pysty omaa "tulppa"-teoriaansa perustelemaan, vaan toistaa sitä päivästä toiseen. Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä on se ongelma?
Koulu ja reaalimaailma ovat eri asioita. Reaalimaailma koulujen jälkeen ei vaan fennoilta onnistu. Avoin maailma on fennolle liian käsittämätöntä. Suppeassa kotoisassa koulumaailmassa on fenno parhaimmillaan.