On kummallista ja kuvaavaa tilanteelle, että en koskaan ajatellut "tilannettamme" todellisuutena. Olin hullaantunut ja seurustelin ja teen sitä edelleen ilmiön kanssa, jota en ymmärrä. Tuntuu, että se tarjoaisi minulle kaiken mitä haluan ja tarvitsen, mutta kun ajattelen ilmiötä henkilönä, minut valtaa epävarmuus ja ihmettely mistä oikein on kysymys, ja miten kauan tämä voi jatkua. Tämä on jotain todellisuuden ulkopuolella, jotain niin ihanaa, mutta niin turhauttavaa ja pelottavaakin jos ajattelee tämän kaiken konkretisoimista. Huvittaakin välillä, millaisia riippuvaisuuden ja velvollisuuden tunteita sitä voikaan kehitellä, mihin? Myös omaksutut loukkaukset ovat sinänsä turhia, koska todellisuutta ei koskaan ole ollut. Eli ei voi loukata, eikä voi loukkaantua. Voi vain avata sen rasian....toivoa voi, toivoa...mutta..
Pieni hippunen todellisuutta oli, ja siihen tämä kaikki rakentuu. Se oli kyllä jotain.
Pieni hippunen todellisuutta oli, ja siihen tämä kaikki rakentuu. Se oli kyllä jotain.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuin myös, samat sanat sulle mutta näin jälkeenpäin uskon ettei silloin ollut meidän aika. Ehkä nyt?
Mitä tuo otsikko tarkoittaa?
Tämä on jotakin sellaista jota olen mielessäni ajatellut jo pidemmän aikaa. "Tilanteesta" joka on niin turhauttavaa koska tulin paljastaneeksi IRL hänelle sellaista ettei olisi pitänyt... mutta ei sille nyt enää mitään voi. Aina kun hänet näen tämä yksi asia tulee mieleeni ja voisin niin sanotusti vaipua maan alle. Meillä kun ei edes ole minkäänlaista suhdetta olemassa; vain se tunne että hän on minulle jotakin ainutlaatuista ja ihanaa ja tämä tunne tekee epävarmaksi koska se on niin yksipuolista!
yksipuolista?
Kyllä tämä tuntuu olevan ihan yksipuolista. On tässä aikaa ollut jos hän olisi halunnut jutella. En odota enkä vaadi häneltä mitään, toivon että hän vielä tulee sen huomaamaan📞.