Omaatuntoa hoidetaan Jumalan sanalla

Yhteiskunnassamme on viime vuosina keskusteltu siitä, mikä eri tilanteissa on oikein ja mikä väärin. On pohdittu muun muassa avioliittoa, aborttia ja eutanasiaa koskevia näkökulmia. Keskusteluissa on kuultu hyvin erilaisia mielipiteitä, mutta valitettavan usein perinteinen, Raamattuun perustuva opetus on unohdettu lähes tyystin.
Jumalan sanaan sitoutuneelle ihmiselle vastaukset edellä mainittuihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyvät Raamatusta. Avioliitto on miehen ja naisen elinikäinen liitto, ja Jumala on kaiken luoja, jolla on yksin valta päättää ihmisen syntymästä ja kuolemasta.

Jumala on ilmoittanut ihmisille juuri sanassaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Hänen pyhä tahtonsa tuli ihmisten tiettäväksi kymmenen käskyn laissa, jonka Jeesus tiivisti rakkauden kaksoiskäskyyn: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Matt. 22:34–40).

Jumala on antanut jokaiselle ihmiselle syntymälahjana omantunnon, jossa kuuluu Pyhän Hengen kautta Jumalan ääni. Jumalan lapsen omatunto on sidottu Jumalan sanaan, jonka Jumala on ilmoittanut pyhässä Raamatussa ja jota hän avaa Pyhän Hengen kautta seurakunnassaan. Jumalan sanalla hoidettu omatunto varoittaa synnistä ja ohjaa oikeaan. Näin Jumala hoitaa ja kantaa lapsiaan seurakuntansa yhteydessä kohti taivasta.

Jos ihminen joutuu synnin vuoksi epäuskoon ja pois Jumalan lapsen osasta, Jumala kutsuu häntä takaisin valtakuntaansa ja herättelee hänen omaatuntoaan lakinsa kautta. Uskossa säilymisen kannalta on tärkeää vaalia omantunnon puhtautta. Apostoli Paavali totesi maaherran edessä: ”Teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä” (Ap. t. 24:16).

Uskonelämän hoitaminen merkitsee samalla myös omantunnon hoitamista. Uskonelämän hoitamiseksi Jumala on antanut meille sanansa ohella ehtoollisen, rukouksen, kristittyjen keskinäisen yhteyden ja ripin. Ihmisen pelastuminen ei ole kuitenkaan riippuvainen siitä, miten hyvin hän on onnistunut omantuntonsa hoitamisessa. Paavali totesi, että hänellä ei ole mitään tunnollaan, mutta häntä ei sen perusteella ole vanhurskautettu (1. Kor. 4:4). Pelastumme yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen ansion tähden.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


H_Oitomies kirjoitti:

Yhteiskunnassamme on viime vuosina keskusteltu siitä, mikä eri tilanteissa on oikein ja mikä väärin. On pohdittu muun muassa avioliittoa, aborttia ja eutanasiaa koskevia näkökulmia. Keskusteluissa on kuultu hyvin erilaisia mielipiteitä, mutta valitettavan usein perinteinen, Raamattuun perustuva opetus on unohdettu lähes tyystin.
Jumalan sanaan sitoutuneelle ihmiselle vastaukset edellä mainittuihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyvät Raamatusta. Avioliitto on miehen ja naisen elinikäinen liitto, ja Jumala on kaiken luoja, jolla on yksin valta päättää ihmisen syntymästä ja kuolemasta.

Jumala on ilmoittanut ihmisille juuri sanassaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Hänen pyhä tahtonsa tuli ihmisten tiettäväksi kymmenen käskyn laissa, jonka Jeesus tiivisti rakkauden kaksoiskäskyyn: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Matt. 22:34–40).

Jumala on antanut jokaiselle ihmiselle syntymälahjana omantunnon, jossa kuuluu Pyhän Hengen kautta Jumalan ääni. Jumalan lapsen omatunto on sidottu Jumalan sanaan, jonka Jumala on ilmoittanut pyhässä Raamatussa ja jota hän avaa Pyhän Hengen kautta seurakunnassaan. Jumalan sanalla hoidettu omatunto varoittaa synnistä ja ohjaa oikeaan. Näin Jumala hoitaa ja kantaa lapsiaan seurakuntansa yhteydessä kohti taivasta.

Jos ihminen joutuu synnin vuoksi epäuskoon ja pois Jumalan lapsen osasta, Jumala kutsuu häntä takaisin valtakuntaansa ja herättelee hänen omaatuntoaan lakinsa kautta. Uskossa säilymisen kannalta on tärkeää vaalia omantunnon puhtautta. Apostoli Paavali totesi maaherran edessä: ”Teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä” (Ap. t. 24:16).

Uskonelämän hoitaminen merkitsee samalla myös omantunnon hoitamista. Uskonelämän hoitamiseksi Jumala on antanut meille sanansa ohella ehtoollisen, rukouksen, kristittyjen keskinäisen yhteyden ja ripin. Ihmisen pelastuminen ei ole kuitenkaan riippuvainen siitä, miten hyvin hän on onnistunut omantuntonsa hoitamisessa. Paavali totesi, että hänellä ei ole mitään tunnollaan, mutta häntä ei sen perusteella ole vanhurskautettu (1. Kor. 4:4). Pelastumme yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen ansion tähden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu