Kummasta olet epävarmempi

Omista tunteistani olen varma ja olen lähes sataprosenttisen varma hänen tunteista.
Ainut asia mikä estää kaiken on se suuri mutta eli kaikki muu. Molemmat epäilemme miten sovimme yhteen ja on alkanut vahvasti vaikuttaa siltä että elämiemme yhteensovittaminen olisi mahdotonta, sitä mukaa ne tunteetkin alkavat hiipua, koska on pakko.

Omat on ja pysyy.

Hänen tunteistaan olen epävarma, omistani varma.

Minulla on vahva käsitys molemmista.

Hänestä. Tunteistaan, mitä musta haluaa, mitkä aikeet (hyvät vai pahat)
Hän on käytökseltään epävakaa ja täysin epäjohdonmukainen. Ei mitään vakautta. Maaperä jossa on ikuinen maanjäristys menossa. Sanoo kyllä että tahtoo minut mutta minä en oikein asiaan usko.

Tulevaisuutta pelkäisin jos sitä miettisin. Pelkäisin sitä joka alueella. Olen kuitenkin huomannut ettei elämässä mikään mene suunnitelmien mukaan loppuun asti.
Aina tulee muuttujia. Ei kauneinkaan rakkaussuhde jossa mennään avioon ole aina onnellinen, eikä kestävä vaikka hääpäivänä silmät kirkkaina siihen ikuiseen onneen ja yhdessä oloon uskotaan. Pian ollaankin tilanteessa jossa mietitään jo avioeroa.

Elämässä voi maalailla ruusunpunaisia haaveita tai mustata kaiken mustaksi tulevaisuudestaan päässäään, mutta kumpikaan suunnitelma ei toteudu pääsi mukaisen kuvan mukaan täysin.

Lopetin itse tulevaisuuden suunnittelun siinä vaiheessa kun seisoin elämäni pirstaleiden edessä. oli vain hajonneita unelmia.

Minä en aina ole unelmoinut edes itselleni mitään ruusunpunaista tulevaisuutta. Haaveni ovat olleet itseni suhteen synkkiä ja lopullisia, mutta kun NEKÄÄN eivät sitten voineet mennä suunnitelmien mukaan. Aina tulee mutkia matkaan ja muuttujia!

En siksi jaksa edes miettiä ja suunnitella elämääni liikoja. Sillä saa itsensä vain masentuun, pettymään tai pelkäämään


Elään hetkessä ja annan elämän näyttää tietä itse tietenkin järkeä käyttäen mihin tilanteeseen tartun ja mihin en. Tuuliajolle en lähde koskaan enää. Olin joskus ja vituiksi meni sekin.

hänen tunteistaan..en usko ennenkuin hän tulee sanomaan sen kasvotusten.Omat tunteet on vahvat häntä kohtaan..

Hänen tunteistaan.

Eiköhän meillä oo kaikki hyvin? Vai mitä kultu?

Omista olen varma ja olen myös kohtalaisen varma että hänellä ei ole mitään tunteita missään vaiheessa ollut mua kohtaan mutta joku jäi kuitenkin vaivaamaan, yleensä vaistoni ovat oikeassa, mutta sillä ei ole mitään merkitystä enään kuitenkaan joten turhaanpa ees kirjotan mutta kirjotan silti, eikös sitä osaa miehetki olla hölömöjä

Sen toisen pään sisälle ei vaan pääse, eli B 😢.

Pelkään kaikkea joten siksi pysyn neljän seinän sisällä enkä ota kontaktia kehenkään.