Suomen kieli Suomessa

Olet ruotsinkielisen eliitin propagandan uhri. Ruotsin kieltä ei tarvita apukieleksi, esim. saksaa oppii hyvin ja paljon paremminkin ilman ruotsia.
Ruotsissa liikemiehet puhuvat mieluummin englantia kuin tätä outoa Suomessa opetettavaa ruotsin murretta.
Suomenkieliset ovat halunneet aina venäjän ja muita tarpeellisempia kieliä, mutta ruotsinkielinen eliitti on sen estänyt vetoamalla perustuslakiin. Ruotsikielisiä täytyy palvella heidän omalla kielellään kaikkialla Suomessa, niin tätä pakkoa perusteltu. Nyt kun Vaasan sairaalan päivystyksestä osa siirtyy Seinäjoelle, ei se enää kelpaakaan, vaan vaaditaan ruotsia äidinkielenään puhuvien palveluja. Mutta eipä tämäkään ristiriita poista pakkoruotsia. Tässä yksi esimerkki tuon pienen vähemmistön etuoikeuksista, ja kaiken arvostelun he leimaavat aina vihapuheeksi itseään vastaan.

Aikanaan oli ruotsi pääkielenä ja vasta 1922 sattiin suomikin käyttökieleki. Meni pitkään ennen kuin saatiin Snellmnin kautta oikea suomen kieli kirjalliseenkin käyttöön.

Minua eivät propagandistit heilauta mihinkänsuuntaan. Pidän ruotsin kieltä hyvänä ja tarpeellisena Suomessakin. Olen kielten ytävä ja jonkinlainen lingvistikin.

" Kas kun suomalaiset lautapäät tuon hoksasivat."

Nyt on ruune-pappa pahalla päällä....taas. Heti aamusta huomasin, että nikittömät (ja tuhatnikit) kirjoittajat ovat kelvottomia ja nyt on suomalaiset lautapäät!

Kyllä minun vanhempani ja isovanhempani pyörisivät haudassaan jos tuon kuulisi, vaikka eivät he osanneet ruotsia tai venäjää.

Tuo lautapää nimitys nyt taisi olla liikaa. Hoksaamista saisi olla enemmänkin. Venäjä vaihtoehdoksi on kuitenkin hyvä.

Muistetaan nyt kuitenkin, että 5 vuotta itsenäistymisen jälkeen v. 1922 tuo muutos ruotsista suomeen tapahtui. Ei ainakaan ole ihme, että perustuslakiin on pantu tuo 2/3 etu ruotsille.

Mitä tietoa pyydät? Suomen päättäjiä kutsuin, en Sinua tai vanhempiasi.

Toistan: Itsenäisyys 1917. Suomen kieli käyttöön oikeuslaitoksissa ja virastoissa. Osoita tarkemmin jos voit.

Minä olen äidinkieleltäni suomalainen, jolla saanee olla omia mielipiteitä ja oikeita tietoja jos mahdollista.

Pieni ja tarpeeton myöhästyneisyys sai minut nimittämään päättäjiä lautapäiksi kun piti kirjoittaman taulapäät.

Minä en jaa vihaa kenenkään kanssa, en edes Sinun!

Puutuu. Suomen kieli käyttöön oikeuslaitoksissa ja virastoissa v. 1922.

Kansainvälisen vuorovaikutuksen monipuolisuus nykyisin ja vielä painokkaammin jo lähitulevaisuudessa edellyttää meidän suomalaisten vieraitten kielien osaamisen kohentamista. Menestyneimmin kansainvälinen kontaktointi onnistuu kunkin kulttuurin kanssa sen omalla kielellä. Kielenä ruotsin osaamisen hyöty rajoittuu läntiseen naapuriimme Ruotsiin eikä sen laajemmalle. Toki norjaa ja tanskaa on kohtalaisen helppo oppia ruotsin pohjalta. Siihen pakkoruotsin hyöty rajoittuu.

Meille tarvitaan tehokasta eri kielien kurssitusta. Kun tiedämme mm. venäjän kielen siinä kuin saksan, ranskan, espanjan, italian sekä edelleen arabin, hindin (englannin rinnalla), japanin, kiinan (mm. mandariinikiina), ym. monien kielien osaamisen tarpeen esim. taloudellisessa kanssakäymisessä, niin eipä niissä yhteyksissä pakkoruotsi ole ovia availemassa. Ja kyllähän englanti on korvaamaton yleiskieli ja apukieli muissakin kuin anglosaksisissa kulttuureissa. Ja englanniksi käy kontaktointi niissä englanninkielisissä maissa eli Iso-Britannia, Irlanti, USA, Kanada, Etelä-Afrikka, Nigeria, Itä-Afrikan maat Kenia, Tansania sekä edelleen Australia, Intia ynnä monet muutkin maat.

Monien kielten osaamisen tarpeeseen on yhtenä osaratkaisuna maassamme olevien maahanmuuttajien taitojen hyödyntäminen, mutta se ei kuitenkaan riitä. Pitää muodostaa ainakin muutama uusi kurssituskeskus. Opettajien rekrytoimiseksi Helsingin seutu on yksi luontainen sijaintipaikka ja muita voitaisiin perustaa pariin, kolmeen yliopistokaupunkiin, joissa on kielitieteellistä opetusta jo ennestään eli opettajavoimia löytyy. Tässä sopii mainita myös toisin päin oleva osaaminen. Moni ulkomainen markkinoitsija käy meillä Suomessa menestyksellisesti kauppaa suomeksi eli he ovat opetelleet suomen kielen työvälineekseen.

Minusta pelkkä aikakysymys. Ylipitkä viesti.

Suomenkielisetkö muka SAAVUTTANEET kaksikielisyyden koululaitoksen alettua ? Muutenkin ihan puppua tuo sinisössön viesti.

Silloin kun aloitin 'oppikoulun' /yhteiskoulun oli ruotsi jo toisella luokalla oppiaineena kolmannelta tuli saksa vasta lukiossa englanti ja latina, vaihtoehtoja ei ollut ainakaan kotikuntani alueella oli vain yksi oppikoilu.
Saksa oli ensimmäisessä työpaikassani kauppakieli, kaikki ulkoatuleva raaka-ainelaskutus oli saksaksi, koulusaksaa se ei ollut mutta pian tottui niitä ymmärtämään.
Jopa kauko-idänmaat josta tavaraa tilattiin käytti kauppakielenä saksaa,
vuosiensaatossa kieli muuttui englanniksi.
Näin aamutuimaan tuntuu mahtavalta saada nauttien kirjoitella kuin muistelmia rakkaita ja monesti niin hauskoja.

Muistaneeko monikaan Kas-Kas kenkä voiteet ja Beni Vannisen suksivoiteet näiden valmistukseen niitä raaka-aineita tilattiin, molemmat mainitsemani ovat jo lakanneet toimintansa.

Ruotsi, saksa, englanti, latina -tämä oli minunkin koulutieni kieliohjelma. Latinaa tarvittiin, koska yliopisto-opiskeluihin sisältyi 70-luvulle asti pro exercitio -kielikokeet latinasta ja uudemmasta kielestä. Minusta kaikki opittu on itseisarvo ja pääoma sinänsä, vaikkei voisi suoranaisesti hyödyntää esimerkiksi työssään, enkä latinan pänttäyksenkään katso menneen hukkaan.

Työssäni vieraita kieliä ei edellytetty, mutta olin aina innokkaasti mukana vapaaehtoisena esimerkiksi kansainvälisten vierailujen järjestämisessä , tuntui mukavalta päästä kosketuksiin ihmisten kanssa heidän omalla äidinkielellään. Matkaillessa olen saanut kokea tuon ilon ja arvostuksen, mitä vähäinenkin isäntämaan kielen osaaminen tuottaa. Pitkänä kielenä lukemani saksan taito on aina herättänyt myönteistä vastakaikua turistina ollessa, ja sukuakin on avioitunut sille kielialueelle. Mieheni kautta seurasin liike-elämän kielimaailmaa, ja saksa oli silloin tärkeä, hänen työpaikallaan käytettiin molempia kotimaisia ja myöhemmin englanti valtasi alaa yhä enemmän. Itse olen myös lukemalla pitänyt yllä kielitaitoa. Suomen ruotsinkielinen kirjallisuus on korkeatasoista, luen sitä myös alkukielellä, ja naapurin rouvan kanssa vaihdetaan lehtiä.

Naapurustossani asuu kaksikielisiä, äidinkielenään ruotsi, koskaan ei kieli ole aiheuttanut kitkaa puolin eikä toisin. Äidinkieli on pyhä asia, ei tulisi mieleenkään kyseenalaistaa kenekään oikeutta käyttää sitä tai huomautella pakkoruotsista tai pakkosuomesta. Kielipolitiikka on taas politiikkaa, sillä ei ystävyys- ja naapurisuhteita rasiteta. Nykyisin lähes kaikki Suomen ruotsinkieliset puhuvat hyvää suomea, vaihtavat notkeasti ja kohteliaasti kieltään puhekumppanin mukaan. Hakeudun tarkoituksella esimerkiksi Folkhälsanin järjestämiin harrastuksiin ja tilaisuuksiin , että pääsen kielikylpyyn.

Olen mukana turvapaikanhakijanuorten tukiverkostossa, monen käytännön asian ohella saa iloita nuorten innosta oppia suomen kieltä. Varmasti tämä juhlavuosi tuo äidinkielen teemaa paljonkin esille, toivottavasti myönteisessä ja muidenkin äidinkieltä arvostavassa hengessä.

Jos J.W.Snellman ei olisi ruvennut suomen kielen puoltajaksi, ruotsin kielen asema olisi täällä edelleen vahvistunut. Ruotsin kieli olisi vahvistunut koulutuksen kielenä. Sitä tietä ruotsin kielen asema olisi lujittunut koulunkäyneiden omaksuessa sen.
Suomen kieli olisi vähitellen joutunut samanlaiseen asemaan, jossa saami on nykyään.

Kuinka paljon helpompaa olisikaan, jos meillä olisi nyt ruotsi pääkielenä! Muiden kielten oppiminen olisi helpompaa. Yhteydenpito Pohjoismaihin olisi yksinkertaisempaa. EU:ssakaan ei kuluisi varoja tuollaisen kielen ylläpitämiseen.

Pienelle kansalle on vähäiselle alueelle levinnyt kieli rasite.

Suomen kielellä käytiin kuitenkin koulua jo 1800-luvulla, ja Jyväskylässä oli suomenkielinen opettajaseminaari jo 1800-luvun puolivälistä. Kirkonkirjoihin vaadittiin suomalaiset merkinnät jo n. 1880-luvulta, ehkä jo aikaisemminkin.
Lönnroth harhaili Karjalan mailla parisataa vuotta sitten Kalevalan runoja etsimässä, niin että suomen kieli on kyllä ollut käyttökielenä jo kauan ennen virallistamista. Vuosisadan vaihteessa Suomessa oli oikeastaan 3 kieltä: suomi, ruotsi ja venäjä. Kaikkiin niihin piti olla taito. Kaksikielisyys oli ihan yleistä, ruotsia ja suomea opittiin samanaikaisesti. Rautateillä venäjän taito oli hyvinkin tarpeellinen, ja tietysti monissa virallisissa yhteyksissä.
Suomenruotsalainen sivistyneistö oli suomen kielen kehittämisen puolella, monet kääntyivät suomenkielisiksi, vaikka eivät itse sitä hallinneetkaan. Ei Snellman toki yksin ollut. Suomenkilelisiä kansakouluja perustettiin ja opettajia koulutettiin.

1800-luvun loppupuolelle asti papit olivat saaneet koulutuksensa ruotsin kielellä, minkä huomaa mainiosti kirkonkirjoista. Monet täysin suomalaiset nimet ja paikkakunnat on kirjoitettu ihmeellisellä mongerruksella, koska suomen kielen kirjoitustaito ei ollut pappien hallussa. Siitä varmaan johtuu, että monet ovat arvelleet sukunsa tulleen vähintään Ruotsista, jollei kauempaakin. Kuitenkin tarkempi tutkimus osoittaa, että monessa polvessa on oltu torpparina ihan suomalaisin nimin, mutta kirkonkirjoissa on hienosteltu. On Davidia, Mariaa, Andersia, Påhlia, vaikka arkikielessä ollaan oltu Taavetti, Maija, Antti ja Paavo. Sukunimiä vaikkapa Iggoin (Ikonen), Pulckin (Pulkkinen) Halin (Halinen) jne.

Miksi taas tällainen avaus, josta tiedät jo ennakkoon, että sinut jyrätään.
Ruotsalaisuuden aikakautena Suomen kaksikamarisen valtiopäivien kieli oli ruotsi, koska vaalit perustuivat manttaalilukuihin, joten suurien läänitystilojan omistajat , jotka syntyperänsä perusteella olivat ruotsinkielisiä , olivat päättävässä asemassa.
Ruosinkielisen eliitin ansiota on mm. perustuslaissa oleva määritelmä,joka ei turvaa saamelaisten oikeutta käyttää äidinkieltään valtion virastoissa asioidessaan, mutta joka turvaa pakkoruotsin.
Mitä tulee venäjänkielen jälkeenjäämiseen, mielestäni asia on aivan luonnollinen. Vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ilmaantui tarve mainitun kielen osaamiseen muutenkin kuin yliopistotasolla.
Mielestäni voit ihan perustellusti lopettaa nuo tollottelemisesi, teet itsestäsi sellaisen pellen, josta viikingit olisivat sanoneet ivallisesti lekare eli ei miehen veroinen.

Yhdentekevää se on, millä valuutalla täällä maksetaan ja mitä kieltä täällä käytetään, kunhan vain molemmat täyttävät tehtävänsä.

Kerran vielä suomen kielestä:

"Kotimaa Turun Sanomat 31.7.2013 12:41 2

Suomi nousi viralliseksi kieleksi 150 vuotta sitten. Kieliasetus julkaistiin elokuun ensimmäisenä päivänä 1863.

Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen 30. heinäkuuta 1863 Hämeenlinnassa maaherran virkahuoneessa. Kieliasetusta ehdotti ja esitteli keisarille senaattori J.V. Snellman."

Ja mihinkähän ruotsia suomessa tarvitaa. Ei sitten tasan mihinkään. Ensinäkin tuossa noin viikko sitten kuuntelin porvoossa tätä ruotsin puhumista. Sai minut melkein purskahtamaan nauruun. Eihän nuo osannut puhua sitä ruotsiakaan kunnolla. Suomea välillä sekaa ja tulipa viellä englantiakin.
Toiseksikin ruotsin kieltä ei tarvitse kun ruotsissa ja ei sielläkään sillä valta osa ruotsalaisista osaa englantia pirun hyvin. Eli täysin turha kieli opetella.

Ei se ruotsin puhuminen mitään maksa.

Vai ei muka maksa, kun joka koulukkaalle pitää to kieli opettaa ? Mitä maksaa opettajien palkkaus ? Mitä maksaa ruotsinkielisten korkeakoulujen ylläpito ?Ilmaiseksiko maisterit opettaa kouluissa ? Pahinta että se maksaa lasten tulevaisuuden mahdollisuusista jonkun tärkeämmän kielen oppimisen ! Ja se ei ole edes kunnon ruotsia vaan yksi murre, jota ei Ruotsissakaan ymmärretä. Siellä neuvotellaan englanniksi ja turistit saa palvelua englanniksi. Miten joku kansanosa voi olla noin itsekäs ja kahmia etuja kielensä perusteella, joka on häviävän pieni vähemmistö. Se vähmmistö osaa erinomaisesti suomea, siitäkin näkee miten hirvittävä epäoikeudenmukaisuus maassa vallitsee. Jo se maksaa että kaikki kyltit ja paperit kahdella kielellä ja ruotsi ensin. Entäs kun kunnan kielitilasto muuttuu, kaikki uusiksi.

Kuinka yksinkertaista olisikaan, jos meistä jokainen pystyisi jo nyt hyvin käyttämään ruotsia.
Ei tarvitsisi opettaa kouluissakaan mitään pakkoruotsia.
Kalliiksi tulee tuo ruotsin osaamattomuus.

Venäjän vallan aikana toimi Ruotslainen systeemi maan hallinnossa niinkuin tänäänkin.

Kyllä Ruotsissa puhutaan ruotsinkieltä mutta jos on suomalaisia mukana niin rallienglantia.

Suomen kieli olinpitkään vain rahvaan puhekielenä.

Vasta Snellmann tajusi suomen kielen merkityksen ja tarpeen. Puhekielellä ei yksinkertaisesti pääse pitkällekään. Tarvitaan kasvava sanavarasto ja kielioppikin. Suomen kielen vajavuuden ovat todenneet kaikki, joille opiskelun myötä tullut suurempi tiedon tarve. Ruotsin kielellä on paljon enemmän niin teknistä-, tieteellistä- kuin muutakin kirjallisuutta käytettäväksi vielä tänäkin päivänä.

Miksei Suomessa voida hyväksyä sitä selvästi parempaa oppineisuutta, sivistystä ja varallisuutta, joka ruotsinkielisillä on luonnostaan. Tunnen useita suomenkielisiä henkilöitä, jotka ovat hankkineet oppikoulussa niin hyvän ruotsin taidon, että pääsevät opiskelemaan näihin "parempiin oppilaitoksiin".

Toimiminen kaupallisella alalla antaa ruotsia osaavalle huikean etuaseman.

Hyvin monen ruotsinkielisen suomen taito on selvästi parempi kuin itse "tollojen".
Itse pidän tuota järjetöntä kielivihaa suomenkielisten taholta hyvinkin tollouden ansaitsevana.

Tolloa on vain se, että annetaan tuon pienen kielivähemmistön nauttia etuoikeuksista kuten helposta pääsystä omiin korkeakouluihinsa. Ovat niin tyhmiä, etteivät pääsisi samoilla kriteereillä kuin suomenkieliset.

Kovin olivat suomalaiset ihastuneita kun tyttäreni sanoi heille suomeksi Helsingissä eräässä kokouksessa yleiskieli oli englanti, koska suomalaiset eivät osaa ruotsia.

Tämä pari viikkoa sitten.

Onks sit nyt väliä mitä kieliä puhumme kunhan ymmärretään toinen toisiamme ?

Ruotsin kielen asemaa vastaan suunnatut kirjoittelut ja kampanjat ovat hyvin tervetulleita. Ruotsin kielen asemaa ne eivät millään tavalla horjuta.

Ne osoittavat kuinka vahva ruotsin kielen asema on ja - toisin kuin jotkut toivovat - vahvistavat sitä edelleen.

Eikö tähänkin ketjuun vielä keksittäisi jotakin "pakkoruotsista" ja ruotsinkielisten "etuoikeuksista"? Antaa tulla vaan! Vahvistetaan siten ruotsin kielen asemaa entisestään.

Miksi sånelaisen on vaikea ymmärtää norrbottenin murretta?