Olen monesti pysähtynyt ihailemaan kaikenlaisia luonnon yksityiskohtia, esimerkiksi koivujen kaarnaa. Kuinka taiteellisesti ja uniikisti kaikki pienet yksityiskohdat onkaan aseteltu ympäri kuorta.. Sama koskee esimerkiksi kokonaisuuksia, kuinka kaikki puut ovat ja maisemat asettuvat paikoilleen niinkuin ne olisi niin aina tarkoitettu. Jumala on tehnyt niin kauniita asioita meitä varten. Pidän taiteesta, mutta mikään ei ikinä tule vetämään vertoja maailmankaikkeuden suurimmalle taideteokselle ja sen taiteilijalle. Luontoa ja sen asukkeja voi tuijottaa kyllästymättä, samalla muistaen sitä mahtavuutta joka tämän kaiken meille loi. Palvon häntä iankaikkisesti.
Miksi joskus lapsena uskoinkaan jotain tyhmiä "tiedemiehiä" jotka väittivät faktatietona että kaikki on ilmestynyt tyhjästä ilman mitään syvempää selitystä. Jumalahan se tietenkin on. Minun ihastukseni, itse täydellisyys.
Miksi joskus lapsena uskoinkaan jotain tyhmiä "tiedemiehiä" jotka väittivät faktatietona että kaikki on ilmestynyt tyhjästä ilman mitään syvempää selitystä. Jumalahan se tietenkin on. Minun ihastukseni, itse täydellisyys.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja luonnon
värit, täydellisiä. Luonto on viisas.
Syvempi selitys on evoluutio.
Eikö jonkinlainen evoluutio voi muka käydä yhteen Jumalan kanssa?
Miksei Jumala olisi voinut käyttää evoluutiota? Ympäristö muuttuu, siinä kulkevat muuttuvat tarpeen mukaan. Jumala loi kyllä ihmisen ihmisenä, ei apinana tai minään muuna. Ennen ihmistä oli olemassa olentoja jotka olivat ihmisen kaltaisia, erinimisiä, mutta heistä puuttui jotain mikä meillä on - järki/sielu/osa jumalaa. Siksi Jumala tuhosi ne.
Meidän dna sisältää niin paljon tietoa eikä se ole mitenkään itseään voinut alkaa luoda ja kehittää.
Eihän tietokonekaan tänne maapalloon itseään ole kehittänyt, vaan me, luojat jotka on luonut mittaamattomasti suurempi Luoja.
Ei.
"Meidän dna sisältää niin paljon tietoa eikä se ole mitenkään itseään voinut alkaa luoda ja kehittää."
kyllä se vain loi itse itsensä.
"Eihän tietokonekaan tänne maapalloon itseään ole kehittänyt, vaan me, luojat jotka on luonut mittaamattomasti suurempi Luoja. "
Väärä vertaus. Olisit hävinnyt väittelyn tuossa kohtaa.
En sulje jumalan mahdollisuutta pois evoluutiosta, mutta kaikki on ihan hyvin voinut syntyä itsestäänkin.
Entäs nämä neanderthalinihmiset, joiden dna:ta löytyy meistä nykyihmisistä?
"kyllä se vain loi itse itsensä"
Tuo argumenttihan on kovin pätevä... Eiköhän me molemmat "hävitty" vaikka voittohan minulla ei ollut mielessä, vaan keskustelu.
Se on pätevämpi kuin että kuviteltu hahmo vanhasta kirjasta loi jotain.
Evoluutio myös ihmisessä, kehitys. Puhkeaa kukkaan ja on niin täyd ja herkkä kuin täytyy. Luonnostaan, ei kemikaaleja.
Tarvitsee muita ollakseen ehjä ja onnellinen.
Haluatko oikeassa vai onnellinen
Joka tapauksessa uskon johonkin ylimaalliseen.
Perussa bungalovin ovi oli lukossa. Olimme ulkona. Joku toi avainnipun , jossa oli monta kymmentä avainta. Otin summassa yhden, se oli oikea!
Olimme ylhäällä, jossa vähän happea. Aamulla herättyämme oli hot huoneen ovi raollaan. Kaverini on aina hyvin tarkka, että hot huoneen ovi on lukossa?????
Kauneuskäsitykset eivät ole universaaleja, vaan yleensä opittuja ja kulttuurisidonnaisia. Harmonia tietysti usein miellyttää kaikkien silmää.
Se että itse tykkää vaikka koivun tuohesta ei tarkoita että kaikki tykkää tai joku olisi luonut sen kaarnan sen yhden ihmisen kauneuskäsitystä varten.
"Kauneuskäsitykset eivät ole universaaleja, vaan yleensä opittuja ja kulttuurisidonnaisia. Harmonia tietysti usein miellyttää kaikkien silmää. "
Roskaa.
Kauneuskäsitykset ja komeuskäsitykset ovat hyvin pitkälle samanlaisia vain pienin vivahde eroin.
Lopeta viherpunavasemmistolaisen sosiaalipropagandan lukeminen.
Et sitten ole kovin paljon lukenut kauneuden historiaa tai tutustunut muihin kulttuureihin?
-Tähtitaivas peittää valkean maan-
Valkea maa, alla kauniin tähtitaivaan
moni asia ihmiselämässä muuttuu
mutta valopilkut yön,
tiennäyttäjät pysyvät paikallaan.
Kunpa elämä olisi kuin tähtitaivas
ja tietyt asiat pysyisivät,
eivätkä menisi pois, katoaisi.
Tietyt valopilkut elämän,
kuin pyrstötähdet hetken ohitsemme kulkevat
eikä toive aina toteudu
ja sydämemme tunteet sulkevat.
Se saa tuntemaan mitä on sydämen kaipuu
kunnes ehkä pysyvä tähti elämään joskus saapuu.
Silloin tiedän,
elämä on kuin tähtitaivas,
jotkut tähdet ikuisesti tarkoitettu pysymään
toiset pois pikkuhiljaa hiipumaan.
Elämäni tähti,
aurinko
missä lienee kuljet?
Ehkä jostain elämääni saavut
ja suloiseen syliisi minut suljet.
Suudelmiin minut peität,
ja järjen hetkeksi tunteiden tieltä pois heität.
Ja hellään hymyysi
ihaniin tähtitaivas silmiisi
hyväileviin rakkauden sanoihisi,
saan jäädä kiinni.
Löysin kaltaisesi kerran
sain kokea räjähtävän rakastumisen tunteen
kuin supernova
ei ollut meitä tarkoitettukkaan yhteen
joskus kohtalo voi olla kova.
Se tunne pikkuhiljaa hiipuu
kuin kuoleva tähti äärettömässä universumissa.
En muilla sanoin osaa kuvata tunnettani rakkaudessa.
Ääretön on tähtitaivas rakkauden
ehkä sieltä se aurinkoni löytyy
ja sydän rakkaudella taas täyttyy.