Balttilainen veistämö

Eikös baltic tarkoita balttilaista?

Ei tarkoita.

Baltic tarkoittaa tässä tapauksessa Itämerta. Baltti on Baltian maista. Suomi ei kuulu baltianmaihin, onneksi.

Suomi kuuluu pohjoismaihin joten otsikon pitäisi olla: pohjoinen veistämö

Baltti taitaa olla kantasanana niin Balticille kuin Balttiallekin. Itämeri taas haiskahtaa länsilainalle. Oliskohan suomalaisetkaan puhuneet aikoinaan baltti-merestä.

KarjuOulustaTerve kirjoitti:

Baltti taitaa olla kantasanana niin Balticille kuin Balttiallekin. Itämeri taas haiskahtaa länsilainalle. Oliskohan suomalaisetkaan puhuneet aikoinaan baltti-merestä.

Suomi tuli kartalle vuonna 1917. Baltti sanaa suomalaiset käyttäneet luultavasti paljon myöhemmin?

Itävanhempi kirjoitti:

Suomi tuli kartalle vuonna 1917. Baltti sanaa suomalaiset käyttäneet luultavasti paljon myöhemmin?

Suomi on ollut jo paljon ennen vuotta 1917.

Kuinka paljon?

Ettäettäjoo kirjoitti:

Suomi on ollut jo paljon ennen vuotta 1917.

Jos löydät suomen kartan ennen vuotta 1917 niin linkkaatko? eli siinä pitää lukea Suomen kartta. Maantieteellisiä karttoja on tietysti tehty jo keskiajalla.

Sekö ei ole suomen kartta, vaikka se näkyy kartalla ja on suomi, jos siinä ei lue suomi?
Suomi on siis ollu olemassa paljon ennen vuotta 1917 vaikkakin itsenäisenä vasta vuodesta 1917.

Ettäettäjoo kirjoitti:

Sekö ei ole suomen kartta, vaikka se näkyy kartalla ja on suomi, jos siinä ei lue suomi?
Suomi on siis ollu olemassa paljon ennen vuotta 1917 vaikkakin itsenäisenä vasta vuodesta 1917.

Lue lisää

Ei ole, Suomen kartassa pitää lukea Suomen kartta. Suomen kartaksi voi tosin kutsua vaikka karttapalloa jos siltä tuntuu.

Urpo. Palaatko vaikka koulunpenkille ja Tuu sitten tänne opettamaan historiasta. Tietysti Suomi oli jo ennen vuotta 1917. Suomessa on kuule ollut jo eduskunta ennen vuotta 1917. Tiesitkö sitä.

Enlöytänyt25 kirjoitti:

Jos löydät suomen kartan ennen vuotta 1917 niin linkkaatko? eli siinä pitää lukea Suomen kartta. Maantieteellisiä karttoja on tietysti tehty jo keskiajalla.

Donald S. Johnson, Juha Nurminen: Meritie, Navigoinnin historia
Kuva 248. Bechrijuinge vande costen van Oostsin: landt, die seer roondrbaerlik sijn on aen... Lucas Janszoon Waghenaer, Amsterdam, 1596-1598

Ulla Ehrensvärd, Pellervo Kokkonen, Juha Nurminen: Mare Balticum, 2000 vuotta Itämeren historiaa
Kuva 110 (s. 234/235)
Sayer, Robert (1725-1794) - Watson, George (vaikutti 1758-1803)
A new and correct chart of the Gulf of Finland... from the maritime surveys collected in the Russian atlas. London, 1778

MinäTiedänKaiken kirjoitti:

Urpo. Palaatko vaikka koulunpenkille ja Tuu sitten tänne opettamaan historiasta. Tietysti Suomi oli jo ennen vuotta 1917. Suomessa on kuule ollut jo eduskunta ennen vuotta 1917. Tiesitkö sitä.

Lue lisää

Eipäs urpotella. Suomen nimi oli ennen vuotta 1917 Suomen suurruhtinaskunta. Silloin meidän lippu oli sama joka liehuu nyt venäjällä. Suomen nykyinen lippu on Venäjän keisarikunnan laivaston lippu.

Rönsyilee kirjoitti:

Eipäs urpotella. Suomen nimi oli ennen vuotta 1917 Suomen suurruhtinaskunta. Silloin meidän lippu oli sama joka liehuu nyt venäjällä. Suomen nykyinen lippu on Venäjän keisarikunnan laivaston lippu.

Lue lisää

Liput liehuu ja liput vaihtuu, mutta Suomi ja suomalaiset pysyy!!

vanhojaSuomenkarttoja kirjoitti:

Donald S. Johnson, Juha Nurminen: Meritie, Navigoinnin historia
Kuva 248. Bechrijuinge vande costen van Oostsin: landt, die seer roondrbaerlik sijn on aen... Lucas Janszoon Waghenaer, Amsterdam, 1596-1598

Ulla Ehrensvärd, Pellervo Kokkonen, Juha Nurminen: Mare Balticum, 2000 vuotta Itämeren historiaa
Kuva 110 (s. 234/235)
Sayer, Robert (1725-1794) - Watson, George (vaikutti 1758-1803)
A new and correct chart of the Gulf of Finland... from the maritime surveys collected in the Russian atlas. London, 1778

Lue lisää

Tässä vielä kuvia.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18619/yleisk400k-lehtijako.jpg

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/25220/75 acerbi 1802.jpg

linkki sivulle, jossa otsikko: Historialliset kartat. Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla.

http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/suomi-500-vuotta-euroopan-kartalla-1/@@mapview?handle=hdl_123456789_25220

Mielenkiintoista katseltavaa.

Kiitos linkeistä.
Niille joilta ei lontoo taivu, niin kuvassa teksti "Finland" tarkoitaa Suomea.

Ps. toinen linkki yllä tarttee copypastettaa osoitekenttään.

Milloinkohan lujitemuoviveneitä aletaan kutsua lasikuitukomposiittiveneiksi ja hiilikuitukomposiittiveneitä lujitemuoviveneiksi? Ei koskaan, vaikka kaikki oikein.

Mutta kun kerrotaan, että on hiilikuitukomposiittia, niin siinä on kerrottu materiaali myös "kaipaatkokamppanialle". Mitä siinä on epäselvää tai saivarreltavaa?

Minusta siinä lukee kyllä "yksimastoinen".

silmälasipäinen kirjoitti:

Minusta siinä lukee kyllä "yksimastoinen".

Ja jutun alussa lukee:
"21.1.2017 7.00 | Päivitetty 21.1.2017 23.20"
Sinä kommentoit tuon päivityksen jälkeen sitä ennen kirjoitettua kommenttia.

Ajattele nyt, että tulet sen kanssa Jurmoon helteisenä heinäkuun sunnuntai-iltana. Miten saat sen keulan laituriin? Tai miten saat sen ylös veneseuran nostopäivänä?

KarjuOulustaTerve kirjoitti:

Ajattele nyt, että tulet sen kanssa Jurmoon helteisenä heinäkuun sunnuntai-iltana. Miten saat sen keulan laituriin? Tai miten saat sen ylös veneseuran nostopäivänä?

Eihän isompien alusten keuloja yleensä laituriin ajeta, vaan joko tullaan kylkikiinnitykseen tai jäädään poijuun tai ankkuriin. Tuon kokoiseen alukseen mahtuu helposti hyvä ribi jollaksi, ja sillä pääsee Jurmonkin rantaan jos siihen on tarvetta.
Suomessa saa kyllä aika paljon suurempiakin aluksia telakoitua huoltoja tai korjauksia varten, mutta yleensähän ne siirtyvät talveksi lämpimämmille vesille.
Muihin saman kokoisin aluksiin verrattuna nosto on todennäköisesti helpompaa, kyseessähän on purhevene jossa rustit on mitoitettu kestämään nostaminen, ja runkojen pitkittäissuuntainen taivutuslujuuskin on nostoon riittävä. Tarvittaessa jokaiseen nostopisteseen laitetaan ihan oma nosturi, mutta vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mobiilinosturien sijasta telakan omaa järeämpää nosturia tai esim suomenlinnan tapauksessa alus uitetaan telakalle, portit suljetaan ja pumpataan vesi pois.

Eikös nämä hiilikuiturungot laminoida samalla lailla kuin lasikuituveneet? Ei niitä kuumenneta. Olen varmasti väärässä...
Kannatettava idea kyllä!

Eiootuttua kirjoitti:

Eikös nämä hiilikuiturungot laminoida samalla lailla kuin lasikuituveneet? Ei niitä kuumenneta. Olen varmasti väärässä...
Kannatettava idea kyllä!

Kuitulujitteisia (hiili, lasi, kevlar...) muovikomposiittiveneitä (olisikohan tämä nyt sopiva sanahirviö) tehdään ruiskulaminoimalla, käsinlaminoimalla, injektoimalla ja prepregeistä. Viimeksimainitut kovetetaan lämmittämällä. Autoklaavissa (paineistettava uuni) veneitä tehdään harvemmin veneen kokoisen autoklaavin hinnan vuoksi, yleensä veneissä tyydytään laminaatin puristuksessa alipainesäkitykseen, ja lämmitys tehdään infrapunalampuilla tms. Tällöin kuitutilavuus jää hieman pienemmäksi kuin autoklaavissa.

Myös ruisku- ja käsinlaminoitujen sekä injektoimalla tehtyjen rakenteiden mekaaniset ominaisuudet paranevat jos ne jälkikovetetaan kohotetussa lämpötilassa.

Kompostista kirjoitti:

Kuitulujitteisia (hiili, lasi, kevlar...) muovikomposiittiveneitä (olisikohan tämä nyt sopiva sanahirviö) tehdään ruiskulaminoimalla, käsinlaminoimalla, injektoimalla ja prepregeistä. Viimeksimainitut kovetetaan lämmittämällä. Autoklaavissa (paineistettava uuni) veneitä tehdään harvemmin veneen kokoisen autoklaavin hinnan vuoksi, yleensä veneissä tyydytään laminaatin puristuksessa alipainesäkitykseen, ja lämmitys tehdään infrapunalampuilla tms. Tällöin kuitutilavuus jää hieman pienemmäksi kuin autoklaavissa.

Myös ruisku- ja käsinlaminoitujen sekä injektoimalla tehtyjen rakenteiden mekaaniset ominaisuudet paranevat jos ne jälkikovetetaan kohotetussa lämpötilassa.

Lue lisää

nyt ollaan taas vähän viisaampia, kiitoksia.

Onhan niitä kaksimastoisia monirunkoisia, joissa mastot ovat rinnakkain. Tällöin ne ovat kaksimastoisia sluuppeja.

"Onhan niitä kaksimastoisia monirunkoisia, joissa mastot ovat rinnakkain"

Olispa mielenkiintoista nähdä moinen vene!!

HmHmHm kirjoitti:

"Onhan niitä kaksimastoisia monirunkoisia, joissa mastot ovat rinnakkain"

Olispa mielenkiintoista nähdä moinen vene!!

Tässä linkissä on kuva sellaisesta:
http://cdn.boatinternational.com/bi_prd/bi/library_images/d6KbJWFZQbKFRZGPVKql_35m-Andrew-Trujillo-twin-mast-cat-concept-Solstice-1280x720.jpg

Mutta se ei valitettavasti ole jo valmistetusta veneestä vaan tietokoneella luotu kuva.
Tässä toinen, ja tällä kertaa jo rakennetusta veneestä:
http://www.thedailysail.com/files/imagecache/Article_image/article_images/fifty_fifty_38_620.jpg

Sitten oli vielä Team Phillips kilpuri vuosituhannen vaihteesta, mikä hajosi, oli 2 mastoinen, muttei ollut sluuppi, sillä keulapurjeita ei mastoissa ollut.
Oikeasti noita sluuppirikattujakin 2 mastoisia on kyllä kymmeniä tällä planeetalla, mutta ei kaiksita nyt ole sulle kuvia laittaa.

HmHmHm kirjoitti:

"Onhan niitä kaksimastoisia monirunkoisia, joissa mastot ovat rinnakkain"

Olispa mielenkiintoista nähdä moinen vene!!

Nii ja sit vielä:
http://www.gettyimages.com.au/detail/news-photo/the-hydroglider-yves-parlier-essai-du-nouveau-bateau-d-yves-news-photo/163049316#the-hydroglider-yves-parlier-essai-du-nouveau-bateau-d-yves-parlier-picture-id163049316

On vaan niin pitkä linkki et tuskin tulostuu oikein linkkinä, mutta jos copy-pastaat elaimen osoite riville niin luultavasti toimii.

Googlaamalla kuvahakuna: "Mediatis-Region Aquitaine" löydät lisää, joita suurimmassa osassa keulapurjeita ei ole käytössä, mutta kuten linkistä ilmenee veneeseen on sellaiset tehty ja ovat käytössäkin olleet.
Eihän sluuppi muutu cattirikiksi vain siksi että keulapurjetta ei nosteta.