Voi vittu tuon kympin kanssa, käynnistin koneen uudelleen että alan hommiin Linuxin puolella, niin eipähän onnistukkaan! Katso vitun pyöriviä palleroita, aletaan säätään vindowsia älähän sammuta konetta! Tosi raivostuttavaa, ettei itse voi vaikuttaa mitä koneellaan tekee.
Läppärillä kirjoittelen nyt, siellä ne pallerot on pyörinyt kohta 10 minuutta pöytäkoneella.
Linuxit ja macit on niin 100 kertaa parempia. Windowsia käyttäessä tulee välillä vähän että sitä kohdellaan kuin jotain vammaista, kädestä pitäen talutetaan tien yli että uppista, kyllä tämä tästä seleviää.
Läppärillä kirjoittelen nyt, siellä ne pallerot on pyörinyt kohta 10 minuutta pöytäkoneella.
Linuxit ja macit on niin 100 kertaa parempia. Windowsia käyttäessä tulee välillä vähän että sitä kohdellaan kuin jotain vammaista, kädestä pitäen talutetaan tien yli että uppista, kyllä tämä tästä seleviää.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Hei .....†, nyt nopeasti tänne puolustamaan, täällä mollataan Windowsia! Tunnustettuna Windows-asiantuntijana varmasti pystyt selittämään tilanteen. Eihän tällainen käy laatuun, tässä on varmasti jokin väärinkäsitys. Nopeasti nyt tänne, hopi, hopi!
.....†pulputuksen voi lukea jostain toisesta keskustelusta.
Ei siinä ole ollut mitään uutta kahdeksaan vuoteen, sama aina vaan.
Eihän tuo ole mikään vika Windowsissa, vaan ominaisuus.
Vai olisiko se linukshihhuli, joka vaan trollaa......†.......pahoin pelkään! Eihän ne linuksinkaan valtavat ultratoimimattomuudet olleet mitään muuta kuin "osaamattomuutta"........†
Loppu hermot ja pakosti sammutin koneen, eikä mitään ongelmia missään. Silkkaa vittuilua mikrosoftilta tehdä tuommoinen vammainen käyttis. Itse asiassa säädin steamin niin että ainoastaan windows pelit pelaan jatkossa winkun puolella, jos peli toimii Linuxilla, ehdottomasti Linuxin puolella pelaan, mitä vähemmän vindos puolelle tarvii käynistää aina parempi!
Ssd-kovalevy nopeuttaisi asioita, mutta arvaako sitä käyttää Windowsissa.
Mint = Samsung 950 PRO M.2 SSD, Windows 10 = Samsung 850 Pro SSD, toki kotelossa HD lättyjä varastolevynä myös.
Ja kyse ei ole käyttisten boottausnopeudesta, Linuxit ja myös Windows 10 käynnistyy ihan tarpeeksi nopeasti, Windows 10 tuuppaa vaan tekemään omia säätöjään kun sen sammuttaa.
ssd ilman muuta tee hybridi
Minulla boottaa Windosws 10 reilussa 10 sekunnissa käyttökuntoon. SSD-levyllä luonnollisesti, Linuxia en uskalla SSD:lle asentaa, koska se ei kuulemma osaa käyttää levyä säästeliäästi. Linuxin käynnistyminen kestää 2-3 minuuttia.
"Linuxin käynnistyminen kestää 2-3 minuuttia"
Valehtelet, et ole edes nähnyt Linuxsia.
"kuulemma osaa käyttää levyä säästeliäästi"
Mistä sinä tuomosta olet päähäsi saanut ?
"Windosws 10 reilussa 10 sekunnissa"
Niin REILUSSA 10, olisit nyt sanonut reilussa sekunnissa, kun valehtelemaan rupesit.
Linukshihhuli on AINA katkera, kun Windows toimii moitteettomasti, kuten aina! Silloin alkaa vimmattu seliseliseliseliseli........jne........†
Olen toki nähnyt useitakin Linuxeja. Jollain kiintolevyistäni lienee tälläkin hetkellä yksi Linux-asennus.
Linuxin SSD ongelma liittyi SSD:n käsittelyyn, joka poikkeaa tavallisesta magneettimediasta. SSD:n käyttöikää maksimoidessa pitää olla toisenlaiset rutiinit.
Windows osaa ne, mutta Linux ei. Ainakaan silloin muinoin, nykyään voi olla toki toisinkin.
Ainahan valehtelu herättää närään, kenessä vaan, mutta tämä Windows hihhuleitten loputun perättömien väitteiden jatkuva syytäminen tänne palstoille raivostuttaa kun on selvästi nähtävissä heidän oma taitamattomuus oman käyttöjärjestelmän ylläpidossa.
Kun täältä lukee 50 ongelma ketjua, on niistä 44 Windowsia suoraan koskevaa jotka on vielä väärässä kategoriassa, ja vain 6 tapausta liittyy ongelmiin jossa Windows käyttäjä huonolla osaamisellaan yrittää siirtyä Ubuntun käyttäjäksi.
Linux Mint 18.1 Serena
Xfce 64-bit
Älä valehtele, Linux on aina osannut käyttää SSD levyä säästeliäästi. Linux myös tunnetusti käynnistyy sekunnissa joten lopeta se valehtelu.
Minkä laiset, millä tavalla erinlaiset rutiinit pitää olla, näytät leikkivän asiatuntijaa vaikket tiedä asiasta yhtään mitään.
Linux Mint 18.1 Serena
Xfce 64-bit
Palstan "Windows-ongelmat" ovat trollien aloituksia. Milloin ei toimi laskin ja milloin ei toimi wlan. Kaikki ne ovat silkkaa palturia. Koko Windowsia ei olisi olemassakaan, jos perusasiatkaan eivät toimisi.
Jos tuo SSD-ongelma on Linuxissa korjattu, niin asia on sitten kunnossa.
SSD:n käyttöön Linuxissa on kirjoitettu näköjään ohjeitakin. Melkoista säätämistähän se on, mutta jos tykkää, niin mikä ettei.
https://sites.google.com/site/easylinuxtipsproject/ssd
Ja tähän mennessä Linuxista ei ole löytynyt yhtään vikaa ja kaikki negatiivinen mitä siitä yritetään vääriestellä on valehteluia.
Jos jostain sanoo jotain negatiivista niin se pitää voida todistaa. Mikäli ei voi todistaa niin sovitaan vaikka niin, että kyse johtuu Windowsista jos se vaikka vähän hillitsisi niitä paskapuheita.
Miksi haluat säätää? Eikös se ole sinun vikasi.
Normaalisti ihmiset ostaa valmiina niin ei tarvitse säädellä mutta ehkäpä se liittyykin Windowsiin, että niinkuin tottumuksesta pitää olla jotain säätämässä ja eheyttämässä?
Ei ne ole sen kummempaa trollausta kuin tuo sinunkaan, päin vastoin. Suurin osa on täyttä asiaa, mutta sinun kirjoitukset Linux käyttöjärjestelmästä ovat alusta loppuun paikkansa pitämätöntä panettelua ja luulottelua oikean tiedon vääristelyä, eli kaikkea sitä mitä pahan suopainen ihminen nyt osaakin tehdä vetääkseen jonkun asian, henkilön lokaan mukanaan.
Windowsia ei tarvita yhtään mihinkään, sen käyttö pitää laissa kieltää.
Linux Mint 18.1 Serena
Xfce 64-bit
Ei toimi Linux ainakaan omassa koneessani, joten on siinä Linuxissakin vikoja. Windows toimii samassa koneessa moitteetta. Ja muuten huomattavasti nopeammin muutenkin.
Kiintolevyn vaihtaminen tai lisääminen tietokoneeseen on yleinen perusrutiiini. SSD-levyjen halventuessa yhä useampi haluaa siirtyä niihin. Jos käyttöjärjestelmä ei tunnista SSD-levyä automaattisesti SSD-levyksi, niin sitä käsitellään todennäköisesti väärillä rutiineilla, jolloin laitteen käyttöikäkin jää lyhyeksi.
Olen kirjoittanut ainoastaan omista kokemuksistani. Jos Linuxin toimimattomuus on punainen vaate, jota ei voi hyväksyä, niin ei se ole minun vikani.
Tehkää siitä toimiva, niin kirjoitan sitten Linuxin olevan toimiva. Mutta älkää missään nimessä valehdelko Linuxin olevan täydellinen, koska sellainen se ei todellakaan ole.
Ei ole Windowskaan, mutta on se sentään lähempänä täydellistä kuin Linux.
Yhteensopivuusasiat standardoimattomiin virityksiin eivät ole vikoja koska mikään ei ole yhteensopivaa kaiken kanssa.
Sinun omat hölmöilysi ovat sinun vikasi eikä liity mitenkään Linuxiin. Ei voi syyttää ketään muuta kuin sinua jos et osaa ostaa keskenään yhteensopivia osia kokoonpanoon.
Minä käytä yksin omaan Linux alustaa. Minulla toimii kaikki.
Ennen käytin Windowsia, minä luovuin siitä koska en tykkää painella sinun tekemiä nappuloita, joiden sinä sanot tekevän jotain, koska olet epäluotettava. En halua olla sinun kauppatavaraa. En halua kustantaa sinulle aiheutuvia kuluja minun henkilökohtaisten tietojen keräämisestä ja niiden edelleen jalostamisesta eteen päin myytäväksi.
Linux on toimiva, sitä ei vaan opita hetkessä. Heitä se Windows hevon vittuun, ja asenna Linux, opettele se, ja huomaat miten erinomainen se on. Minulla on nyt beta versio, joka on osoittautunut paljon luotettavammaksi, kuin mitä oletan Windowsin ikinä olleen.
Tuolla ulkolaisella sivustolla luvin juuri kuinka tuleva Windows päivitys tuo mukanaan yllättävän piirteen. Kun Windowsin kiintolevytila on käymässä vähiin, Windows poistelee kysymättä käyttäjän tiedostoja, se jos mikä on hyvä esimerkki miksi Windows on vaarallinen haittaohjelma.
Linux Mint 18.1 Serena
Xfce 64-bit
"Jos käyttöjärjestelmä ei tunnista SSD-levyä automaattisesti SSD-levyksi, niin sitä käsitellään todennäköisesti väärillä rutiineilla, jolloin laitteen käyttöikäkin jää lyhyeksi."
Kyllä tietokoneasentajat osaa yleisesti asentaa kiintolevyn oikein.
"Olen kirjoittanut ainoastaan omista kokemuksistani."
Eli omasta mokailustasi. Johan se nyt on selvinnyt, että käytät virheellisesti kasailtua vekotinta.
"Jos Linuxin toimimattomuus on punainen vaate, jota ei voi hyväksyä, niin ei se ole minun vikani."
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux. Taidat sekoittaa toimimattomuuden Windowsiin koska ei ole havaintoja että käyttäisit mitään muuta käyttöjärjestelmää.
Levyn fyysinen asentaminen on toinen juttu kuin sen oikeaoppinen käyttöönotto. Toimiihan se SSD-levy väärin käyttöönotettunakin, mutta ei kovin kauaa.
Windows on tunnistanut jo pitkään SSD-levyn automaattisesti oikein. Linuxista en ole varma osaako se sitä edelleenkään. Ainakin melko hankalia ohjeita on aiheen tiimoilta kirjoiteltu.
Syytön minä siihen olen, jos Linux-käyttöjärjestelmä ei toimi Windowsiin tarkoitetussa pc-laitteistossa. Saattaisihan Linux yleistyä myös pc-käytössä, jos sille saataisiin lisää rautayhteensopivuutta. Linuxin kehittämisessä voimavarat tulisi kohdistaa laiteajureiden kehitykseen.
Mitä sinä sönkkäät pottapää
"Windows on tunnistanut jo pitkään SSD-levyn automaattisesti oikein."
Mitä paskaa oikein selität? "Tunnistanut automaattisesti oikein", ja millä tavalla "oikein" ? Miksi Windowsissa on SSD kiintolevyillä automaattinen defrag? Entä miksi Windowsissa on SSD levyillä sivutus käytössä?
Ei se nyt automaattisesti oikein mene vaan tarvitsee säätämistä.
Linuxissa ei tunnetusti ole mitään ongelmia SSD levyn tunnistamisessa oikein. Ei ole ollut IKINÄ. Käyttöjärjestelmissä sitten on voinut olla täysin vastaavia, minimaalisia säätöjä kuin Windowsissa jos jotain kasailee.
"Syytön minä siihen olen, jos Linux-käyttöjärjestelmä ei toimi Windowsiin tarkoitetussa pc-laitteistossa."
Sen merkkistä käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux eikä Windowsille tarkoitetussa laitteessa tarvitse toimia kuin Windowsin.
Olet ihan itse syyllinen omaan laitteistoosi ja tyhmyyteesi. Meillä normaalijärkisillä ihmisillä ei ole mikään ongelma esim. ostaa tietokonetta käyttötarpeiden mukaan mutta sinulla on siinä jotain ongelmia ja syytät omista hölmöilyistä muita. Sinun vikasihan se sinun tyhmyytesi on. Tai vaikka äitisi.
"Saattaisihan Linux yleistyä myös pc-käytössä, jos sille saataisiin lisää rautayhteensopivuutta."
Linux on yleisin PC-käytössä ja Linuxissa on paras rautayhteensopivuus.
"Linuxin kehittämisessä voimavarat tulisi kohdistaa laiteajureiden kehitykseen."
Linuxille tehdään ylivoimaisesti eniten laiteajureita maailmassa. Onhan kyse kuitenkin yleisimmästä ja suosituimmasta jossa on paras rautayhteensopivuus.
Linuxista en ole varma osaako se sitä edelleenkään. Ainakin melko hankalia ohjeita on aiheen tiimoilta kirjoiteltu.
Muistaakseni vasta Windows 8 tunnisti jälkikäteen lisätyn SSD-levyn automaattisesti SSD-levyksi. Seiskaversiossa TRIM:n käyttöönotto piti tehdä manuaalisesti.
Linuxista en uskalla sanoa osaako se käsitellä edelleenkään SSD-levyjä oikein. Ainakin netissä on laajoja oppaita SSD:n oikeaoppiseen käyttöön Linux-ympäristössä. Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että automatiikka loistaa poissaolollaan.
Pc-laitteistossa sotket nyt mobiililaitteet pc-tietokoneisiin. Oikeissa pc-tietokoneissa Windows on yleisin käyttöjärjestelmä. Eikä Linux tule yleistymäänkään pc-maailmassa, jos oheislaitteiden tuki säilyy yhtä huonona kuin tällä hetkellä.
"Siitä+voisi+tehdä+johtopäätöksen,+että+automatiikka+loistaa+poissaolollaan."
Android ei ole pc-tietokoneen käyttöjärjestelmä, vaan se on tarkoitettu teknisesti yksinkertaisempiin, kevyempiin ja yleensä ei-modulaarisiin mobiililaitteisiin.
Windows tunnistaa nykyään SSD:n automaattisesti. Siitä defragista ei tarvitse olla käyttäjän enää huolissaan.
Linuxista ja SSD:stä on vaikeampi sanoa, koska siitä on ainakin paljon tekstejä netissä. Ilmeisesti jotain ongelmaa on ollut, tuskin niitä tarinoita huvikseenkaan on kirjoiteltu. En ainakaan luottaisi sokeasti siihen, että SSD-asetukset olisivat Linuxilla automaattisesti kunnossa.
Miksi laitevalmistajat eivät ole kiinnostuneita tukemaan sitten Linux-käyttöjärjestelmää on taas toinen kysymys. Linuxin yleistymisen suurin ongelma on juuri yhteensopimattomuus. Komponenttien ostajan on vaikea etukäteen varmistua mikä toimii Linuxissa ja mikä ei. Windowsissa ei ole tätä ongelmaa.
"Android+ei+ole+pc-tietokoneen+käyttöjärjestelmä"
Joo linux kuulema polttaa ssd levyjen muisti solut nopeasti loppuun koska ei osaa itse lisätä trimmiä ssd levyille. Jos ei osaa käyttäjään niin levy kuolee muutamassa kuukaudessa.
Windowsin heittovaihtotiedosto kiirjoittaa levylle niin paljon että levy kuulemma kuolee muutamassa kuukaudessa.
"Komponentit ovat nykyisissä tietojärjestelmissä sellaisia jossa liityntärajapintana on IP osoite ja komponentissa itsessään on valmiina Linux."
Tietojärjestelmä ja tietojärjestelmässä oleva pc-tietokone ovat täysin eri asioita. Tietokoneen sisällä olevat komponentit eivät keskustele keskenään internet protokollan mukaisesti.
Voi sitä Sepon PC-tietokonetta. Herää jo nykypäivään.
"Tietokoneen sisällä olevat komponentit eivät keskustele keskenään internet protokollan mukaisesti."
Tietokoneen sisällä olevat komponentit on tavallisesti integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Lähinnä massamuistit on erillisiä ja usein myös muistikammat, ja softaa voi yleensä päivittää tai voi myös vaihtaa.
Olipas taas kinausta. Nykyiset SSD-levyt siksi kestäviä että niillä voi olla se sivutustiedosto ja mitään defrag operaatioita ei noille levyille tarvitse tehdä. Linux on tukenut kauan SSD levyjä. Kauemmin kuin Windows. Linux oli 64 bittinen kauan ennen Windowsia. Isoja levyjä ja suuria muistimääriä Linux on tukenut kauan. Ubuntu tunnistaa SSD levyn ja Trim on automaattisesti päällä (ei tosin kaikkien laitevalmistajien levyt) . Defrag on joku Windows kummajainen joka muka nopeuttaa levyä. Linuxin tiedostojärjestelmät eivät juuri pirstaloidu ja järjestelmä voidaan asentaa usealle erityyppiselle tiedostojärjestelmälle jolloin saadaan niiden parhaat puolet käytettyä. Kun Windows 7 ilmestyi se tuki vain 128 megasia levyjä typerän virheen takia. Max muistin määräkin oli huvittava. Tuki SSD levylle, isolle levylle (luku ei käynnistystä) tulivat korjauspakettien mukana. Muistakaa hyvät ihmiset, että Linuxia käytetään myös isoissa koneissa joissa voi olla tuhansia prosuja ja levysysteemejä jotka oikeasti isoja. Väite, että Linux rikkoo SSD-levyjä on tyhmä. Paitsi jos halpislevy joka tehty vuodessa vanhenevista osista. Suuressa osassa superkoneista on Linux ydin, joilla tehdään sääennusteet ym. Jos jossain marketista ostetussa muovirimpulassa ei Linux toimi ei se rimpula ole tarkoitettu Linux käyttöön. En ole ikinä vaihtanut systeemiä navigaattoriin, kameraan, puhelimeen, digiboxiin, tablettiin, halpis kannettavaan, .... saati sitten valittanut ettei se toimi siinä. Apple on hyvä kone ja siinä ihan hyvä käyttis.
Windowsin päivitysongelmat kyllä hankalia. Ei tiedä kestääkö se hetken vai 6 tuntia. Aina ei ole aikaa odottaa sitä päivityksen valmistumista.... Onneksi monilla useampi kone. Kun yksi päivittyy niin käytetään toista. Datat saa usein verkon kautta oli sitten pilvi tai oma tiedostopalvelin joka toivottavasti ei ole Windows systeemillä.
Ja+kun+se+tiedän+tubuttimenne+on+niinkin+"täydellinen",+katsotaanpa,+miten+suuri+yleisö+on+ottanut+sen+omakseen:
Linux koneita ei juuri myydä marketeissa. Samoin BSD variantit asennetaan jälkikäteen. Jos lista tehtäisiin NAS servereistä tai puhelimista lista olisi toisenlainen. Linux kuitenkin vain ydin - ei käyttöjärjestelmä. Käyttötarkoitus ratkaisee. Jos haluaisin pelata systeemi olisi PC:llä Windows. Jos haluaisin tehdä musiikkipalvelimen, digiboxin, tiedostopalvelimen, .. niin systeemi olisi Linux. BSD ehkä tiedostopalvelimena.
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, että Windows on hyvää.
"Kun Windows 7 ilmestyi se tuki vain 128 megasia levyjä typerän virheen takia. Max muistin määräkin oli huvittava."
Hupinsa kullakin. 1980-luvulla 128 megainen levy oli melko suuri. Nykyään Windows tukee isompia muistimääriä mitä voidaan käytännössä emolevylle asentaa.
Windows 7 valmistui vuonna 2009 (8 vuotta sitten), ei 1980 -luvulla.
80 luvulla IBM XT koneessa oli 10 meganen levy. Osaksi PC koneiden BIOS on noilta ajoilta kotoisin yhteensopivuuden takia. Tuon levyrajoituksen muistan hyvin siksi, että sekoitin Windowsilla yhden 200 megasen levyn. Levyjen nimeäminen C, D, ym on peräisin DOS ajalta. Onneksi siitä on päästy osin eroon. Samoin osioiden määrästä ja niiden kokorajoituksista kun gpt on tullut käyttöön. DOS oli 80 luvulla ja DOS 3.2 levyn kokoraja oli 32 megaa. Sekin oli typerä ja johtui ohjelmointivirheestä eikä fat-levyn kokorajasta. PC:n BIOS keskeytykset on aika vanhanaikaista koodia eikä oikein istu tähän päivään-
Taisin muistaa väärin. Se oli Windows 2000 joka osasi vain 128 megasen osion ja oli hankala isoilla levyillä (ilman SP1 tai isompaa korjauspakettia). Linux siitä kiva, että vanhassakin koneessa sen pystyi käynnistämään pieneltä levyltä ja isompaa limppua se osasi käyttää ilman BIOSsin apua. Levyongelmaa on kierretty muuttamalla sektorin kokoa 512 tavusta 4096 tavuun. Sektorikoon muuttaminen taasen rikkoo sekin vanhoja järjestelmiä laajalti. SSD levyjä osioidessa pitäisi osio alkaa 4096 tavun rajoilta, jotta tiedostojärjestelmien blockit (jotka ovat yleensä kooltaan 4096 tavua) osuisivat sektoreiden kohdalle. Jos näin ei käy levy toimii hitaammin. Linuxin fdisk osasi kiertää noita ongelmia ja mahdollisti levyn osioinnin DOS-käytännön vastaisesti. Vaatii tietty osaamista ja pitää ymmärtää hieman miten data tallentuu levylle. Isompia levyjä osasivat vasta 64 bittiset Windows versiot käyttää.