Olen kirjoittanut koulukiusaamisesta aiemminkin.
Minun kouluaikanani pahimpia kiusaajia koulussa olivat opettajat. Silloin suhtauduttiin opettajiin pelonsekaisin tuntein eikä heitä auktoriteetteina ollut sopivaa kyseenalaistaa missään tilanteessa. Nykyään ollaan jo toisessa äärilaidassa kun opettajat joutuvat oppilaiden väkivallan kohteiksi ja pelkäämään oppilaitaan.
Minä olin hiljainen, ujo ja kiltti oppilas, mutta jouduin syntyperäni vuoksi naisopettajan silmätikuksi heti kansakoulun ensimmäiseltä luokalta alkaen. Ensimmäiset sanat, jotka opettaja sanoi minulle ensimmäisenä koulupäivänä olivat: "ai niin, sinä olet se!" Nuo sanat tulen muistamaan aina. Minun ei tarvinnut muiden tavoin itseäni esitellä. Minä olin se!
Kouluni oli Lieksan keskuskoulu eli sama rakennus, jossa nykyään on lukio. Uudempaa koulurakennusta ei vielä minun kansakouluaikanani ollut. Koulun toisessa kerroksessa asui silloinen opettajani ja usein sain istua arestissa koulun jälkeen opettajan asuntoon johtavassa portaikossa.
Jälki-istuntoja jaettiin hyvin herkästi. Opettajani määräsi minut jälki-istuntoon usein ja jopa muiden oppilaiden tekemien kolttosten takia. Kerrankin kirjoitusvihkooni oli ilmeisesti jonkin välitunnin aikana kirjoitettu ruma sana ja koska sana oli minun vihkossani, minä sain siitä tietenkin rangaistuksen. En pystynyt mitenkään puolustutumaan eikä opettaja olisi minua uskonutkaan. Minkä hän oli päättänyt, sen hän piti.
Joskus jälki-istunto kesti useita tunteja, koska opettaja unohti minut portaikkoon koko illaksi ja vanhempani joutuivat etsimään minua koulun jälkeen. Vanhempani tulivat tietenkin ensin kysymään opettajalta onko hänellä minusta mitään tietoa. Tilanteesta syntynyt opettajan ja vanhempieni välinen sanasota ei parantanut yhtään tilannettani koulussa.
Onneksi opettaja vaihtui kolmannella luokalla ja neljänneltä luokalta pääsin oppikouluun, jossa opettajat olivatkin jo asiallisempia eikä syntyperäni takia kiusaamista enää koskaan tapahtunut oppilaiden tai opettajien taholta.
Koulukiusattuna 1950-luvun alkuvuosina Lieksassa
75
2667
Vastaukset
- kiusattu.myös
Tämä on vakava asia eiköhän moni vielä ota kantaa..
- se.oli.kurjaa
Rantalan koulussa kiusaaaminen oli paha ongelma siihen aikaan kun opettajista moni oli mukana ja loput salli lasten tehdä sitä toisilleen.
- Matonallelakaistutteot
Opettajan taholta kiusaamista on ollut aina ja lienee edelleen. Jopa rehtori on painellut villaisella oppilaaseen kohdistunutta (aiheetonta!!!) ruumiillista väkivaltaa, vielä noin kymmenen vuotta sitten. Eikä ollut edes ensimmäinen kerta saamieni tietojen mukaan. Samainen opettaja jopa palkittu vuoden liikunnanopettajana, että silleen!
Kouluyhteisöissä pienet piirit, joissa ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle! - myös.kiusattu
Opettajat tunsivat vielä 50-luvullakin itsensä arvovaltaiseksi eliitiksi lääkäreiden ja nimismiesten joukossa ja heidän auktoriteettinsa oli horjumaton. Koulutarkastajat kävivät kouluilla kerran vuodessa ja tarkastuksen aikana ääni muuttui kellossa. Oltiin muka hyvää pataa oppilaiden kanssa, mutta tarkastuksen jälkeen tilanne palautui ennalleen.
Tarkastuksista ei ollut mitään hyötyä. Vanhemmilla ei ollut rohkeutta arvostella opettajia, koska opettajathan edustivat lähes käsittämätöntä viisautta ja olivat kaiken yläpuolella. Oppilaan ja opettajan välinen suhde ei ainakaan parantunut valituksista.
Opettajien harjoittaman henkinen väkivalta tiettyjä oppilaita kohtaan oli todella anteeksiantamatonta. Miesopettajat harjoittivat lisäksi fyysistä väkivaltaa. Turha siitäkään oli mihinkään valittaa. Tuolloin oppilaat pelkäsivät opettajiaan, eivät oppilastovereitaan. Pahin kiusaaja oli opettaja.- Politiikkaamukana
Sitä se on vielä tänäkin päivänä, koska opettajat arvottavat kodin varallisuuden mukaan vieläkin oppilaita, povaavat huonoa koulumenestystä köyhempien lapsille ja palkitsevat ja kannustavat varakkaimpien lapsia, kirjoittaen näin itseään toteuttavaa ennustusta. Luokkayhteiskunta istuu edelleen lujasti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jos koulukiusaajina on niitä "parempien" kersoja, niin hyvin on nähtävissä puolueellisuus, ja kiusatusta itsestään tehdään syyllinen kiusatuksi joutumisen takia. - itse.koin
Politiikkaamukana kirjoitti:
Sitä se on vielä tänäkin päivänä, koska opettajat arvottavat kodin varallisuuden mukaan vieläkin oppilaita, povaavat huonoa koulumenestystä köyhempien lapsille ja palkitsevat ja kannustavat varakkaimpien lapsia, kirjoittaen näin itseään toteuttavaa ennustusta. Luokkayhteiskunta istuu edelleen lujasti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jos koulukiusaajina on niitä "parempien" kersoja, niin hyvin on nähtävissä puolueellisuus, ja kiusatusta itsestään tehdään syyllinen kiusatuksi joutumisen takia.Sitä se on aina ollut.
- lasten.parhaaksi
Politiikkaamukana kirjoitti:
Sitä se on vielä tänäkin päivänä, koska opettajat arvottavat kodin varallisuuden mukaan vieläkin oppilaita, povaavat huonoa koulumenestystä köyhempien lapsille ja palkitsevat ja kannustavat varakkaimpien lapsia, kirjoittaen näin itseään toteuttavaa ennustusta. Luokkayhteiskunta istuu edelleen lujasti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jos koulukiusaajina on niitä "parempien" kersoja, niin hyvin on nähtävissä puolueellisuus, ja kiusatusta itsestään tehdään syyllinen kiusatuksi joutumisen takia.Sinun kokemuksesi mukaan ilmeisesti noin tapahtuu.
Omat kokemukseni eivät ole samanlaisia. Minusta kouluissa ei ole varakkaat köyhemmät asetelmaa oppilaiden tukemisessa. Vanhempien koulutustausta joka saattaa välittyä kodin kykyyn tukea oppilasta oppimisessa näkyy tutkimustuloksissa. Hyvin koulutetuissa on nykyisin myös paljon pienituloisia.
Taustalla on monimutkainen vaikutusmekanismi, jonka osina voivat olla analyyttiseen ja kontekstiin laittavan ja erilaisia näkökantoja tarjoavan lasten kysymyksiin pienestä pitäen vastaamisen tapa. Kodin keskustelukulttuuri, kirjallisuuden arvostus ja moni muu asia, jotka tukevat oppimista.
Nuo helpottanevat oppilaan menestymistä, mutta eivät ole sen edellytyksiä. Pelkkä vanhempien lapsensa unesta ja läksyistä huolehtiminen riittää hyvin pitkälle. Yhä merkittävämmäksi oletan myös koulunkäynnin merkityksen arvostamista. Siinä onkin työttömäksi joutuneelle, (myös hyvin koulutetulle) haastetta: miten pitää lasten ja varsinkin nuorten suhtautumista optimistisena. "Mitä välii" todellisena asenteena, eikä vain nuoren vakiohokemana, on vaarallinen tie. Tämä on se vaikein koulusta tuettava asia.
Toisin kuin sinä. En ole nähnyt tai kokenut vain varakkaiden kannustamista ja palkitsemista. Olen nähnyt hyvin paljon kaikkiin oppimisvaikeuksiin ratkaisujen hakemista. Tukiopetusta, tuen järjestämistä läksyihin, harrastuksiin ohjaamista ja todella paljon sitä kehumista, kannustamista ja kiittämistä. Kun nämä ovat kohillaan myös työn vaatimista ja siihen kasvattaminen on mielestäni välttämätöntä. Koulu ei ole vain itseä erityisesti kiinnostavien asioiden tarjoilukeskus, vaan oppimisen työympäristö.
Meistä hyvin monet ovat ikäluokkia, jotka ovat tehneet ns. luokkaloikan. Lieksan alueella pienviljelijän/sekatyömiehen/metsurin vähän koulutusmahdollisuuksia saaneiden lapsista tuli kaikkien koulutusasteiden käyneitä. Joidenkin vanhemmat eivät katsoneet kouluttautumista niin tarpeelliseksi ja myös aikuisena iltakouluista monet hakivat oppia.
Nyt on huolehdittava siitä, ettei opiskelu uudelleen eriydy. Opinpolkuja on nykyisin tehty hyvin joustaviksi. Ammattikoulusta voi jatkaa korkeakouluihin, on oppisopimuksi ja mitä kaikkea muuta.
Pyrin omalta osaltani välittämään sekä lapsenlapsille että tuttavien lapsille kaikkien ihmisten myös opettajien työn kunnioittamista. Epäkohtiin pitää puuttua, mutta valtavan opettajaenemmistön kunnioittavaa ja empaattista lapsien kohtaamista ei pidä unohtaa. - opetkin.kiusaa
lasten.parhaaksi kirjoitti:
Sinun kokemuksesi mukaan ilmeisesti noin tapahtuu.
Omat kokemukseni eivät ole samanlaisia. Minusta kouluissa ei ole varakkaat köyhemmät asetelmaa oppilaiden tukemisessa. Vanhempien koulutustausta joka saattaa välittyä kodin kykyyn tukea oppilasta oppimisessa näkyy tutkimustuloksissa. Hyvin koulutetuissa on nykyisin myös paljon pienituloisia.
Taustalla on monimutkainen vaikutusmekanismi, jonka osina voivat olla analyyttiseen ja kontekstiin laittavan ja erilaisia näkökantoja tarjoavan lasten kysymyksiin pienestä pitäen vastaamisen tapa. Kodin keskustelukulttuuri, kirjallisuuden arvostus ja moni muu asia, jotka tukevat oppimista.
Nuo helpottanevat oppilaan menestymistä, mutta eivät ole sen edellytyksiä. Pelkkä vanhempien lapsensa unesta ja läksyistä huolehtiminen riittää hyvin pitkälle. Yhä merkittävämmäksi oletan myös koulunkäynnin merkityksen arvostamista. Siinä onkin työttömäksi joutuneelle, (myös hyvin koulutetulle) haastetta: miten pitää lasten ja varsinkin nuorten suhtautumista optimistisena. "Mitä välii" todellisena asenteena, eikä vain nuoren vakiohokemana, on vaarallinen tie. Tämä on se vaikein koulusta tuettava asia.
Toisin kuin sinä. En ole nähnyt tai kokenut vain varakkaiden kannustamista ja palkitsemista. Olen nähnyt hyvin paljon kaikkiin oppimisvaikeuksiin ratkaisujen hakemista. Tukiopetusta, tuen järjestämistä läksyihin, harrastuksiin ohjaamista ja todella paljon sitä kehumista, kannustamista ja kiittämistä. Kun nämä ovat kohillaan myös työn vaatimista ja siihen kasvattaminen on mielestäni välttämätöntä. Koulu ei ole vain itseä erityisesti kiinnostavien asioiden tarjoilukeskus, vaan oppimisen työympäristö.
Meistä hyvin monet ovat ikäluokkia, jotka ovat tehneet ns. luokkaloikan. Lieksan alueella pienviljelijän/sekatyömiehen/metsurin vähän koulutusmahdollisuuksia saaneiden lapsista tuli kaikkien koulutusasteiden käyneitä. Joidenkin vanhemmat eivät katsoneet kouluttautumista niin tarpeelliseksi ja myös aikuisena iltakouluista monet hakivat oppia.
Nyt on huolehdittava siitä, ettei opiskelu uudelleen eriydy. Opinpolkuja on nykyisin tehty hyvin joustaviksi. Ammattikoulusta voi jatkaa korkeakouluihin, on oppisopimuksi ja mitä kaikkea muuta.
Pyrin omalta osaltani välittämään sekä lapsenlapsille että tuttavien lapsille kaikkien ihmisten myös opettajien työn kunnioittamista. Epäkohtiin pitää puuttua, mutta valtavan opettajaenemmistön kunnioittavaa ja empaattista lapsien kohtaamista ei pidä unohtaa.Olet aivan ilmeisesti opettaja kun teet tyhjäksi vallitsevan käytännön. Kyllä opettajatkin ovat kovilla mutta yksi syy on tasapuolisuuden puute. Eikö teidän koulutukseen kuulu sen opiskelu.
- sori.siitä
En ole opettaja, mutta vuosikymmeniä eri oppilaitosten ala-asteesta aikuiskoulutukseen seinien sisällä työssä ollut. Yhteistyötä erittäin paljon opettajien kanssa tehnyt (1984-2015) Olen nähnyt sen arjen ihan läheltä ja kuullut satojen oppilaiden kokemuksia. Nähnyt ihan varmaksi, ettei varallisuuteen liittyvä oppilaan kannustaminen ole vallitseva käytäntö. Yläasteen aineenopettajilla ei edes ole oppilaiden enemmistön vanhempien ammatista, puhumattakaan varallisuudesta, mitään käsitystä.
Tasapuolisuutta ja samanlaisia mahdollisuuksia kouluissa pohditaan paljon ja pyritään niitä edistämään. Se on moniammatillista yhteistyötä. Siihen saadaan myös rahoitusta, jolla voidaan palkata resurssiope, luokka-avustaja, sosionomi, mitä oppilaitos pitää tilannettaan parhaiden hyödyntävänä.
En siis millään pysty yhtymään käsitykseen, että nykyopettajat olisivat elitistinen hyväosaisten joukko, joiden tavoitteena olisi plokata oppilaita heidän vanhempiensa varallisuuden perusteella kannustettaviin ja syrjittäviin. - Politiikkaamukana
sori.siitä kirjoitti:
En ole opettaja, mutta vuosikymmeniä eri oppilaitosten ala-asteesta aikuiskoulutukseen seinien sisällä työssä ollut. Yhteistyötä erittäin paljon opettajien kanssa tehnyt (1984-2015) Olen nähnyt sen arjen ihan läheltä ja kuullut satojen oppilaiden kokemuksia. Nähnyt ihan varmaksi, ettei varallisuuteen liittyvä oppilaan kannustaminen ole vallitseva käytäntö. Yläasteen aineenopettajilla ei edes ole oppilaiden enemmistön vanhempien ammatista, puhumattakaan varallisuudesta, mitään käsitystä.
Tasapuolisuutta ja samanlaisia mahdollisuuksia kouluissa pohditaan paljon ja pyritään niitä edistämään. Se on moniammatillista yhteistyötä. Siihen saadaan myös rahoitusta, jolla voidaan palkata resurssiope, luokka-avustaja, sosionomi, mitä oppilaitos pitää tilannettaan parhaiden hyödyntävänä.
En siis millään pysty yhtymään käsitykseen, että nykyopettajat olisivat elitistinen hyväosaisten joukko, joiden tavoitteena olisi plokata oppilaita heidän vanhempiensa varallisuuden perusteella kannustettaviin ja syrjittäviin.Valitettavasti en voi allekirjoittaa väittämääsi siitä, etteikö yhteiskunnallinen asema vaikuttaisi opettajan haluun kannusttaa/latistaa oppilaita. En halua eritellä asiaa sen tarkemmin esimerkein, koska en halua tulla tunnistetuksi.
Yleisesti pohdittavaksi haluan kuitenkin tuoda esille sen tiedon, että jo peruskoulussa oppilaat joutuvat toimittamaan kirjallisen selvityksen vanhempien ammateista ja kouluttautumisasteesta, mutta miksi? Mitä pitäisi ajatella siitä, että lukioon haluavalle pojalle sanotaan, että "ei sinun sinne kannata mennä, et sinä kuitenkaan siellä pärjäisi! Tämän kommentin saanut meni lukioon ja pärjäsi hyvin ja kohta on korkeakoulututkinto suoritettu. Kyllä opettajilla on kaikki "valta" sabotoida oppilaan koulunkäyntiä niin halutessan ja kyllä siihen syyllistyvät, vaikkei kaikki niin tekisikään.
"sori.siitä" pidät itseäsi asiantuntijana, koska olet toiminut opettajien parissa, mutta niitä kahdenkeskisiä keskusteluja oppilaan ja opettajan välillä et ole ollut kuuntelemassa ja jokainen tiennee myös, mitä vieraskoreus tarkoittaa. Vieraskoreiden tulkinnan varaan ei kannata liian pitkälle meneviä uskomuksia rakennella, niin mukavaa kuin se olisikin. - eikaikissakouluissa
Ainakaan mun lasteni kouluissa ei ole vanhempien ammatteja kysytty. Huoltaja ja yhteystiedot kirjattiin. Pienten lasten opetuksessa ammateista puhutaan varmasti. Lapset kun haluavat kertoa kaikkea omasta elämästään. Naapurin miehelle oli ekaluokan ope sanonut, että on mukava tavata kulkuri. Poika oli kertonut isänsä olevan sellainen. Tietysti ope oli hiffannut, että sana ei ehkä ole ihan oikea. Mies tekee paljon töitä ulkomailla. Ennen tuli muutamia viestejä, joissa koulu kyseli voisiko joidenkin huoltajien duunipaikkoihin tulla tutustumaan. Lapset olivat silloin vielä ala-asteella.
- sumppi.oli.paha
Rantalassa pahimmat kiusausta suosivat ja itse sitä tekevät oli Patrikainen ja Ester Savolainen.
- esimerkki.läheltä
Varallisuus ja asema vaikuttivat ennen suoraan todistusnumeroihin. Erään opettajan tytär kävi Rantalan koulua ja meidän poikamme keskuskoulua. Harrastuksien takia tyttö vieraili usein meillä ja ensimmäisen lukuvuoden päätyttyä hän näytteli ylpeänä todistustaan. Vaikka tyttö osasi lukea huonosti tankkaamalla, hänellä oli kymppi lukemisesta. Meidän poikamme luki sujuvasti jo kouluun mennessään, mutta sai todistukseen vain kahdeksikon lukemisesta. Eihän opettaja voi antaa toisen opettajan lapselle huonoja numeroita!
Arvioinneillakaan ei ollut mitään arvoa tai merkitystä ennen muinoin. Esiintymispelko, ujous ja arkuus vaikuttivat suoraan alentavasti arvosanoihin. Tosin myös liiallinen vilkkaus vaikutti samoin. Aloituksessa kerroin omista kokemuksistani 1950-luvun alkuvuosien kansakoulun opettajani epäasiallisesta kohtelusta. Syntyperäni takia hän ei pitänyt minusta ja sen hän osoitti monin tavoin ja hyvin selvästi myös muiden oppilaiden nähden ja kuullen. En ollut vammainen enkä jälkeenjäänyt. Olin ujo, arka ja hiljainen.
Kahdeksan luokkaisen oppikoulun kävin 50-luvun lopulta 60-luvun puolivälin paikkeille. Kaikilla aineilla oli eri opettaja eivätkä he varmaankaan tienneet minun syntyperästäni mitään. Lyseossa opettajat eivät kiusanneet.
Lieksan yhteislyseon opettajista puolet oli epäpäteviä kyseiseen työhön. Tuolloin Suomea vaivasi opettajapula sodista johtuen ja Lieksan kaltaisille syrjäseuduille ei saatu muuttamaan päteviä opettajia. Opettajina lyseossa oli seminaarin käyneitä kansakoulun opettajia ja ylioppilaita. Opetuksen taso ei ollut hääviä.
Koulutuksen taso ja menetelmät ovat parantuneet vuosikymmenien aikana. Sen huomasin omien lapsieni käydessä Lieksan kouluja. Opettajat eivät olleet enää kiusaajia, vaan kiusaaminen oli siirtynyt oppilaille opettajien salliessa tapahtuman ja sen seuraukset.- ajanmukainen
Kaikilla aikakausilla on omat pahuutensa. Surullista luettavaa Wanhan lieksalaisen kohtelu, josta nyt seuraisi opettajalle rangaistus.
Nyt henkilö, jota ei hyväksytä mielipiteidensä takia lytätään somessa. Eikä näy riittävän vain henkilön itsensä solvaaminen. Jo kauan sitten edesmenneet sukulaisetkin pitää halventaa.
Lieksassa vanhaksi työtä tehnyt nainen halveksitaan vihjaillen.
"Papitar Heikkilän isoäiti oli parturikampaaja. Heikkilän mukaan hänen isoäidillään oli sota-aikana “hetken romanssi” saksalaissotilaan kanssa.
Vanhalla kansalla olikin erittäin tunnettu sanonta parturinaisista. Mutta nykyään sen toistamisesta voisi tulla tuomio kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan, koska eiväthän parturit voi olla huonompia ihmisiä kuin muslimit! Silti vanhan kansan sananparsi kertoo juurikin partureista, jotka tarjosivat “hetken romansseja” maksaville asiakkailleen."
Kaikki tämä siksi, että Heikkilä on suhtautunut positiivisesti turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Halvennuksen kirjoittajana Kotolan oma poika. Tosin nyt pakosalla. - läheskeskitysleiri
Vielä 50 luvulla opettaja hakkasi karttakepillä käsille ja saattoipa laittaa oppilaan sormet pulpetin kannen väliin ja istui itse päälle. Kastijako oli aivan älytöntä,esimerkiksi koenumerot tuli pärstäkertoimen mukaan kuten myös todistuksen numerot.
- eipäs.valehdella
Tuo pulpetin kannen alle sormien laitto ja päälle istuminen oli varmasti vale. Se olisi murskannut lapsen sormet täysin ja sitä ei olisi villaisella painettu.
- Näinonkerrottu
Tuon käskystä kädet pulpetille ja karttakepillä lyönnin olen myös kuullut monen kertovan, ja kas kummaa, ovat olleet niitä köyhien lapsia, joita "punikkivihan" takia on kurmuutettu.
Omalla kohdallani on kiusaaminen paha ongelma, ja se lahti alkuun kotini köyhyydestä.
Heti ekalla alkoi opettaja huomautella tunnilla minulle kaikista asusteistani kuinka ne olivat huonoja.
Kysyi usein eikö sinua yhtään hävetä olla noin paikatuissa ja eri numeroa olevissa vaatteissa, ja olihan ne usein isoja ja hyvin kuluneita, kun niitä oli jo kaksi vanhempaa poikaa pitänyt.
Parempia ei ollut ja rahaa ei ollut ostaa.
Välitunnilla lapset kerääntyi piiriin ympärille pilkkaamaan ryysyläiseksi ja opettaja seurasi hymyillen kauempana.
Arvatkaa miltä tuntui 7 v pojasta, itkuhan siinä tuli.
Joskus kun hermostuin ja kävin kiusaajan kimppuun, niin minä oli arestissa.
Oppikoulussa ei kiusattu, mutta sitä en käynyt Lieksassa.Sodan jälkeisinä vuosina ei Pielisjärvellä tai Lieksan kauppalassa vaatteilla koreiltu tai herrasteltu. Perheissä oli lapsia paljon ja vaatteet sekä kengät olivat kierrätyksessä. Perheen pienimmäinen sai ne lopulta viimeisenä käytettävikseen. Valitettu ei kun ei ollut kelle valittaa. Hävetti ja häpeä piti kestää itku kurkussa. Luokallamme oli joitakin parempien perheiden lapsia ja sen näki vaatteista, joita köyhemmillä ei ollut varaa hankkia.
Oppikoulu oli vauraamman väen koulu. Sitä kävivät myös työläisten lapset, mutta hyväosaisia oli koululaisista suurin osa. Koulunkäynti oli varsin kallista lukukausimaksuineen, koulukirjoineen ja koulukyyteineen. Ruokailua ei ollut, vaan se piti tavalla tai toisella järjestää itse. Lukukausimaksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat. Maksuista sai anottaessa vapautusta perheen taloustilanteeseen vedoten, jolloin oppilas voi päästä vapaaoppilaaksi. Jotkut opettajat saattoivat tiedottaa, että köyhät oppilaat ovat luokassa muiden kustannuksella.
Koska oppikoulu sijaitsi kauppalan keskustassa, oli kaikkein kauimpana asuvien hankittava itselleen koulukortteeri, mikä ei tietenkään ollut ilmainen. Koulunkäynnin kalleus oli monelle lahjakkaallekin lapselle suurin este etenemiselle korkeammille koulutustasoille.- Hiekkaanvaluneethaaveet
Ennen tosiaankin haettiin ensin keskikouluun, kun neljä luokkaa oli käyty, jatkaakseen siitä lukioon. Keskikouluun pääsi karsintakokeen perusteella.
Muistan sen päivän kuin eilisen, kun osallistuin kokeeseen ja koulun pihalla tuli kaksi rikkaan talon tyttöä kysymään "mitä sinä täällä teet", kyllä se sattui! No, kokeet meni mallikkaasti ja olin onneni kukkuloilla, mutta sitten oma opettajani tuli kotiini ja suostutellen ja painostaen "vei" sen minun paikkani eräälle kaksi kertaa luokalleen jääneelle saman koulun oppilaalle, jolla ei olisi muutoin pisteet riittäneet. Seuraavana vuonna olisin sitten opettajan suosituksilla voinut mennä, mutta vanhemmilleni ja itselleni edellisen vuoden nöyryytys oli liikaa ja heidän riitelynsä takia en sitten mennyt. Hiekkaanvaluneethaaveet kirjoitti:
Ennen tosiaankin haettiin ensin keskikouluun, kun neljä luokkaa oli käyty, jatkaakseen siitä lukioon. Keskikouluun pääsi karsintakokeen perusteella.
Muistan sen päivän kuin eilisen, kun osallistuin kokeeseen ja koulun pihalla tuli kaksi rikkaan talon tyttöä kysymään "mitä sinä täällä teet", kyllä se sattui! No, kokeet meni mallikkaasti ja olin onneni kukkuloilla, mutta sitten oma opettajani tuli kotiini ja suostutellen ja painostaen "vei" sen minun paikkani eräälle kaksi kertaa luokalleen jääneelle saman koulun oppilaalle, jolla ei olisi muutoin pisteet riittäneet. Seuraavana vuonna olisin sitten opettajan suosituksilla voinut mennä, mutta vanhemmilleni ja itselleni edellisen vuoden nöyryytys oli liikaa ja heidän riitelynsä takia en sitten mennyt.Vuonna 1954 oli tullut voimaan oppikoulun pääsytutkinnosta asetus, jonka mukaan kesäkuun alussa ja ennen syyslukukauden alkamista oli pidettävä kaksipäiväinen pääsytutkinto. Pääsytutkinnossa pyrkijän tuli suorittaa kokeet koulun opetuskielessä ja laskennossa. Kokeita oli kahden päivän aikana monta.
Pyrkijällä piti olla mukanaan kansakoulunopettajan täyttämä lomake, jonka tiedoille oli määrätty suuri painoarvo. Opettajan antamat ja kokeissa saadut yhteispisteet ratkaisivat oppikouluun pääsyn. Oppikoulu kesti joko viisi vuotta eli keskikoulun verran, jonka jälkeen voi jatkaa kolmivuotiseen lukioon suorittaakseen ylioppilastutkinnon.Hiekkaanvaluneethaaveet kirjoitti:
Ennen tosiaankin haettiin ensin keskikouluun, kun neljä luokkaa oli käyty, jatkaakseen siitä lukioon. Keskikouluun pääsi karsintakokeen perusteella.
Muistan sen päivän kuin eilisen, kun osallistuin kokeeseen ja koulun pihalla tuli kaksi rikkaan talon tyttöä kysymään "mitä sinä täällä teet", kyllä se sattui! No, kokeet meni mallikkaasti ja olin onneni kukkuloilla, mutta sitten oma opettajani tuli kotiini ja suostutellen ja painostaen "vei" sen minun paikkani eräälle kaksi kertaa luokalleen jääneelle saman koulun oppilaalle, jolla ei olisi muutoin pisteet riittäneet. Seuraavana vuonna olisin sitten opettajan suosituksilla voinut mennä, mutta vanhemmilleni ja itselleni edellisen vuoden nöyryytys oli liikaa ja heidän riitelynsä takia en sitten mennyt.Kyllä ainakin siihen aikaan kun minä kävin kansakoulua, oli suuri ero rikkaan ja köyhän lapsella.
Harva opettaja yritti olla tasapuolinen.
Oppikouluissa oli vähemmän puolueellisuutta, ja korkeammissa oppilaitoksissa ei edes kyselty taustoja.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vuonna 1954 oli tullut voimaan oppikoulun pääsytutkinnosta asetus, jonka mukaan kesäkuun alussa ja ennen syyslukukauden alkamista oli pidettävä kaksipäiväinen pääsytutkinto. Pääsytutkinnossa pyrkijän tuli suorittaa kokeet koulun opetuskielessä ja laskennossa. Kokeita oli kahden päivän aikana monta.
Pyrkijällä piti olla mukanaan kansakoulunopettajan täyttämä lomake, jonka tiedoille oli määrätty suuri painoarvo. Opettajan antamat ja kokeissa saadut yhteispisteet ratkaisivat oppikouluun pääsyn. Oppikoulu kesti joko viisi vuotta eli keskikoulun verran, jonka jälkeen voi jatkaa kolmivuotiseen lukioon suorittaakseen ylioppilastutkinnon.Lisään vielä, että oppikouluun voi pyrkiä minun kouluaikanani kansakoulun neljänneltä, viidenneltä tai kuudennelta luokalta.
Tarkistin tiedostoistani, että esimerkiksi vuonna 1960 Lieksan yhteislyseoon otettiin ennätykselliset 160 kaksipäiväisissä kokeissa hyväksyttyä oppilasta. Heistä muodotui neljä ensimmäistä oppikoululuokkaa. 40 oppilaan luokat olivat tuolloin hyvin normaalikokoisia.
- pysyymielessä
Se oli todella sairas opettaja,ehkä olin vähän rasavillikin,mutta sormet säästyi. Koulun vaihdolla hommat korjaantui ja numerot kaikkia tasapuolisesti käsittelevän opettajan opetuksessa korjaantui niin hyvin,että olin parhaimpien joukossa.
Minä olin kyllä kansakoulussa ollessani niitä "arestikuninkaita", muutaman muun pojan ohella.
Rehellisesti sanottuna paljon yli puolet aresteista tuli "pärstäkertoimen" mukaan.
Kerran vanhempani otti yhteyttä opettajaan, että olenko minä tosiaan niin mahdoton.
Opettaja oli vastannut, että kyllä hän tietää, ettei se "Matti" (nimi muutettu) ole useinkaan syyllinen, mutta minua ärsyttää, kun se on niin iloinen poika, eikä se valita, eikä itke, vaikka minä rankaisen sitä toistenkin tekosista.
Ilo oli koululaiselta kielletty tämän opettajan mielestä.- Minä.aloin.Rantalassa.55
Missä kansakoulussa kamuttaja kävit ei sinua enää siitä kukaan tunnista. Olet ollut selvästi nelkyt luvulla ja luokkatoverisi ovat varmasti suurin osa kuolleet loput ei tunne itseäänkään peilistä. Olet melkoinen tervaskanto ihailen henkistä pirteyttäsi.
Kyllä ne parempiosaisten lapset olivat köyhän pennun kimpussa ainakin LYL:lillä.
Opettajista Häkkisen Niilo oli auktoriteetti, pelkällä olemuksella pysyi kuri luokassa.
Noposen Leena haisi hajuvedelle niin että aina särki päätä tuntien jälkeen.
Eipä uskaltanut valittaa.Hieman koulunkäynnin historiaa. Varmaan monet vielä muistavat.
Kaksipäiväiset oppikoulun pääsykokeet kesäkuun alussa eivät olleet 10 – 12 -vuotiaalle lapselle mikään läpihuutojuttu.
Muistinvirkistämiseksi oppikouluun pääsykokeiden aiheet olivat 50-luvun loppupuolella seuraavat:
- opetuskielen sanelutehtävä
- mekaanisten laskutehtävien koe
- päässälaskujen koe
- laskennon sanatehtävien koe
- ainekirjoitus
- lukemisen koe
- opetuskielen toistamiskoe.
Kokeet yhteislyseon vanhan puukoulun luokissa vieraiden oppilaiden ja opettajien seurassa oli jännittävä kokemus. Jännityksellä mentiin muutaman viikon kuluttua katsomaan koulun oveen kiinnitettyä hyväksyttyjen nimiluetteloa. Omaa yhteispistemäärääni en enää muista, mutta se lienee ollut päälle 150.
Pistemäärässä olivat mukana kansakoulun opettajan antamat lähtöpisteet, jossa olivat tietyt asiat, kuten lukuaineiden keskiarvot ja opettajan arvio oppilaan tulevasta menestymisestä oppikoulussa pisteytettyinä. Tuo arvio oli oppilaan ”pärstäkertoimen” pistemäärä.- muuttuinäköjään
1970 luvun alussa ei ollut enää opettajan suositusta, vain todistuksen keskiarvo. Eikä muistaakseni mitään lukemista tai muuta äänessäoloa. Hain kaksi kertaa, ekalla kerralla olin hyväksytty, mutta en mahtunut valittaviin. Kai se tarkoitti, että pisteitä oli kohtalaisesti, kuitenkin raja jäi nippa nappa saavuttamatta. Seuraavalla kerralla sitten pääsin.
- muistanminäkin
"""Tuo arvio oli oppilaan ”pärstäkertoimen” pistemäärä."""
Ei muuten ollut, osaaminen sen ratkaisi. muistanminäkin kirjoitti:
"""Tuo arvio oli oppilaan ”pärstäkertoimen” pistemäärä."""
Ei muuten ollut, osaaminen sen ratkaisi.En lähde kiistelemään, vaan kirjoitan mitä edessäni olevassa lomakkeessa (N:o 1350 Koulutarpeiden Keskusliike Oy) KANSAKOULUNOPETTAJAN LAUSUNTO oppikouluun pyrkivästä oppilaasta 50-luvun lopulta kerrotaan.
Kaivakaa esille oma lomakkeenne esille ja vertailkaa.
Lomakkeen alkuosassa ovat henkilötiedot ja tiedot mistä koulusta pyrkii ja mihin kouluun pyrkii.
1. Oppilaan lukuaineiden arvosanojen keskiarvo kevättodistuksesta
2. Luokan lukuaineiden arvosanojen keskiarvo samalta lukukaudelta
3. Oppilaan lukuaineiden arvosanojen keskiarvon määräämä sijaluku
4. Onko oppilas jäänyt luokalle? Mille? Miksi?
5. Opettajan yleiskäsitys
- miten oppilas tulee keskikoulussa selviytymään, kestävyys, keskittymiskyky, selkeä ja sujuva kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito ym. (erittäin hyvin -> hyvin -> tyydyttävästi -> välttävästi -> heikosti)
- erikoistaipumukset
- kotiolojen ja sairauksien vaikutukset
Juuri kohta 5 on opettajan antama pärstäkertoimen arvio, joka voi alentaa kokonaispistemäärää. Suurin painoarvo oli tietenkin kaksipäiväisten kokeiden tuloksilla. Rajatapauksissa opettajan kiusaama voi jäädä ulkopuolelle.
Miksi kysyttiin etukäteen oppilaan selviytymistä oppikoulussa, oppilaan kotioloja, sairauksien vaikutusta, jos niillä ei olisi mitään vaikutusta? Ei niillä ainakaan mitää positiivista vaikutusta voi olla. Opettaja voi antaa kysymyksiin kiusaamastaan oppilaasta hyvin negatiivisen arvion valitsijalautakunnalle?
Oppilas tulee selviytymään heikosti, erikoistaipuksena lunttaaminen, sairautena vasenkätisyys, isä alkoholisti, äiti parantolassa jne. Otetaanko oppilaaksi?
Hieman kärjistettynä, mutta totta!
- kiinnostavaaon
Kysyisin Wanhalta lieksalaiselta millainen sukupuolijako oli oppikoulun alussa ja abina.
Mainitsinkin tuolle edellä, että esimerkiksi vuonna 1960 oppikouluun pääsi 160 oppilasta, 100 tyttöä ja 60 poikaa. Yksi 40 oppilaan luokka oli kokonaan tyttöluokka ja muilla luokilla oli tasajako tyttöjä ja poikia.
Mainittuna vuonna abeina tyttöjä oli noin 60 % ja poikia 40 % eli suhde oli pysynyt samana. Abien lukumäärä Lieksan yhteislyseossa oli tuolloin 24.
Vuoden 1960 oppikoulun aloittaneista 160 oppilaasta ylioppilaaksi kirjoitti noin 30 oppilasta joko vuonna 1968 tai myöhemmin, koska tuplaajiakin oli.- kiinnostavaaon
Kiitos. Sekoilin vuosissa. Ajattelin, että kyse oli -50 luvun alussa. Se olikin kansakouluaikaanne.
-60 luku hahmottuu jo paremmin minullekin. Ei muistoina, vaan nähtyinä ajankuvina.
50-luvun loppupuolella Lieksan yhteislyseossa aloittaneelta yli 40 oppilaan luokaltani pääsi ylioppilaaksi kuusi poikaa ja neljä tyttöä. Minä mukaanluettuna. Perheemme tosin olin lukioaikaan muuttanut Joensuuhun ja minä kirjoitin ylioppilaaksi Joensuun Lyseon lukiosta.
Siellä missä minä kävin, valmistui ylioppilaaksi 4 poikaa ja 18 tyttöä.
Ihmekyllä harva tytöistä jatkoi opintoja, pojista kaikki.- kovapa...mies
Minä kun oli PYL:ssä niin viimeisenä lukiovuootena oli 22 tyttöö ja 6 poikaa. Sitten me päätettiin pa...a ne kaikki ja pa...tiin kans.
Köyhien työläisperheiden lapsista eivät monet opettajat pitäneet.
Kerran meillä oli puhetta työläisteen järjestämistä lakoista, etujensa ajamiseksi.
Toin selkeästi ilmi, että pidin niitä oikeutettuna.
Seurauksen oli arestia 18 tuntia.
Olin seuraavalla viikolla joka päivä 3 tuntia kerralla arestissa.
Opettaja huusi ja haukkui kommunistiksi ja punikiksi, vaikka pidin vain lakkoa oikeutettuna, jos ei muu auta.Koulukiusaajalle on kova paikka kun joutuu aikuisten elämään, ja siellä ei onnistu kiusaaminen kun ei ole opettaja, eikä ylempien luokkien pojat suojana.
Olen nähnyt tämän käytännössä.
Eräs erittäin kova kiusaaja "kovis" meni armeijaan.
Siellä otettiin luulot pois ensimmäisenä päivänä, niinpä poika pillahti itkuun ja itki viikon yhteen menoon.
Hänet vapautettiin, ja kotiuduttaankin meni kolme kuukautta, ennen kuin pystyi menemään edelliseen työhönsä, jossa oli myös ollut kovista kavereille.Monet työpaikkakiusaajista ovat narsisteja.
Lainauksia eri lähteistä:
Narsisti on häikäilemätön, tarvittaessa lakia ja sääntöjä rikkova oman etunsa ajaja. Tavoitteena on pyhittää keinot ja saada itselleen mahdollisimman hyvät edut ja hyödyt. Esteet – olivat ne sitten ihmisiä tai fyysisiä esineitä – raivataan pois tieltä tavalla tai toisella. Muut ihmiset ja jopa kokonaiset organisaatiot ovat vain pelinappuloita, joiden arvo määrittyy sen mukaan, onko niistä hyötyä narsistiselle ihmiselle.
Työpaikalla saadaan aikaan kaaosta, jota luodaan syyllistämällä toisia, ottamalla marttyyrin viitta harteilleen, nälvimällä, puukottamalla selkään ja pahimmillaan syyllistymällä väärinkäytöksiin. Jos asettuu poikkiteloin, raivataan este väkisin pois tieltä.
Häiriötasoinen narsisti on itsekeskeinen, huomionkipeä, kateellinen ja hyväksikäyttävä. Narsisti kokee uhkaa itseään osaavampien seurassa. Siksi narsisti voi saada työpaikalla paljon pahaa aikaan.
Seurauksena voi olla tuottavuuden laskua, kun työyhteisö ei pysty parhaimpaansa ja joutuu paikkailemaan narsistin virheitä. Tämä voi puolestaan aiheuttaa sairauslomia ja loppuun palamisia.
Tavallisen ihmisen on yleensä mahdoton pärjätä narsistin kanssa. Narsistin erottaa hankalista tyypeistä siitä, että narsisti ei koskaan myönnä virheitään ja on aina paras kaikessa.
Narsisti ei ymmärrä olevansa narsisti ja hän on samalla tavalla parantumattomasti sairas myös kotioloissa.
Onko teidän työpaikoillanne edellä kuvattuja työpaikkakiusaajatyyppejä?
Olisikohan uudella Yhdysvaltain presidentillä jokin narsistinen piirre?- vierihoitoa12345
se seläntakana puhumisen määrä varsinki naisvaltaisilla aloilla...!
- Mielensäpahoittajajne
Viekin kansakoulun opettaja körtti Koukkari Jaakko oli täys k...ä meille köyhien pennuille. Minulta vei ainakin kouluhalut kerralla, myöhemmin tuli sitten käytyä kursseja useampiakin. Mutta eläkkeelläkin tulee viellä mieleen nöyryytykset ja jälki istunnot , useimmin ilman syytä. Mielivaltainen "opettaja".
- näinonparas
Meinasi yksi sälli, minua vahvempi ja vanhempikin alkaa minua kiusaamaan 3. luokalla mutta minä latasn sitä luuvitosella nenään niin jotta kaverilla tuli veri nenästä ihan kunnolla. Sen jälkeen sain olla lopun kouluaikaa ihan rauhassa.
- Porkkanan-oppilas
Opettajalla oli ennen suuri vaikutus oppilaan menestymiseen. Varsinkin huonolla opettajalla. Erittäin huonoksi opettajaksi voin mainita LYL:lla lukiossa matematiikkaa opettaneen "Porkkanan". Sen lisäksi, että hän oli huonoista opettajista kaikkein huonoin, hän oli myös erittäin outo tyyppi. Opettajille pitäisi olla soveltuvuuskoe ja testit tehtävään, ettei tuollaisia epäkelpoja yksilöitä pääsisi ihmisten ilmoille eikä ainakaan opettajiksi. Rauha hänen sielulleen.
- levätköötrauhassa
Ensimmäisen ja toisen luokan opettajalla on suuri vaikutus oppilaan koulumenestykseen. 50 luvun narsistiopettaja tuhosi ensimmäiselle luokalle niin innokkaana menneen koulupojan halun opiskella täydellisesti,silloin varmaan oli opettajista pulaa,kun suurimmat Suomeen syntyneet ikäluokat ryntäsi koulunpenkille. Toivottavasti nyt koululapset eivät joudu moista käytöstä kestämään,onneksi nämä opettajaksi itseään maininneet ovat maan povessa,en tiedä kummalle puolelle porttia ovat joutuneet.
- Syyttäjät.ja.tuomarit
Taitaa narsistit olla niitä jotka hakeutuu opettajiksi ja moneen muuhun ammattiin jossa saa käskyttää ja rangaista mielensä mukaan.
- aamunaikainen804
Olen samaa mieltä, että opettajiksi haluavissa on osa näitä käskyttäviä "narsistipersoonia". Uskoisin kuitenkin, että suurin osa haluaa alalle ihan ns. kutsumuksen vuoksi. Onko muuten opettajan koulutuksen millaiset soveltuvuustestit, kuten psyykkinen, fyysinen, mielenlaatu ym. - Kuitenkin voinen todeta, että opekandeille on yhteinen nimittäjä = hyvät palkkaedut, pitkät lomat jne.
Kontturin Jorma sanoi meille oppilaille että yksi sadasta oppilaasta
on hullu ja opettajista joka kymmenes.Muistan Jorma Kontturin. Hän oli kansakoulunopettaja ja pääsi 50-luvulla Lieksan yhteislyseoon suomen kielen ja puukäsitöiden opettajaksi. Jorma oli pienikokoinen, hoikka mies, joka pureskeli taululiituja tunneillansa. Lieneekö ollut kalkin puutetta?Jorma ei ollut "joka kymmenes", vaan hyvin leppoisa ukkeli.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan Jorma Kontturin. Hän oli kansakoulunopettaja ja pääsi 50-luvulla Lieksan yhteislyseoon suomen kielen ja puukäsitöiden opettajaksi. Jorma oli pienikokoinen, hoikka mies, joka pureskeli taululiituja tunneillansa. Lieneekö ollut kalkin puutetta?Jorma ei ollut "joka kymmenes", vaan hyvin leppoisa ukkeli.
Jorman poika oli myös opettaja Enon puolella. Tapasin työn merkeissä täällä
etelässa samansukunimisen ammattikoulun opettajan kun otimme harjoittelijoita
metallipajaan. Kuulemma sukua.- hyvällä.muistellen
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan Jorma Kontturin. Hän oli kansakoulunopettaja ja pääsi 50-luvulla Lieksan yhteislyseoon suomen kielen ja puukäsitöiden opettajaksi. Jorma oli pienikokoinen, hoikka mies, joka pureskeli taululiituja tunneillansa. Lieneekö ollut kalkin puutetta?Jorma ei ollut "joka kymmenes", vaan hyvin leppoisa ukkeli.
En tiennyt hänen koulutustaan, eikä ekalla luokalla ollut valittamista. Siihen äikkään opinnot varmasti riittivätkin hyvin. Opettajan innostavuus ja myös hyvä perehtyneisyys kirjallisuuteen kyllä jälkikäteenkin on selvästi huomattavissa, kun tokalta alkaen oli oikeita äikän maikkoja. Kaikki heistä hyviä.
Luultavimmin Kontturi eläköityi juuri silloin. Vuosi taisi olla 1971, kun menin tokalle luokalle.
Vain kuviksessa oli "epäpätevä" opettaja, joka kyllä osasi hommansa ihan hyvin. Hän oli reksin vaimo ja lukuisia näyttelyjä sittemmin pitänyt henkilö.
- pahalla-muistelen
Kostitteko opettajille sen kun olivat koulussa veemäisiä? Me aina kostettiin kun ei enää oltu siinä koulussa? Tuli soiteltua anonyyminä ja haukuttua kunnolla, mainiten samalla heidän luonteensa hankaluus! Silloin kun ei voinut puheluita jäljittää puhelinkopista kun soitti! Silloin koulussa oli selvä kastijako rikkaiden ja köyhien pennuilla, ei teitysti kaikilla opettajilla! Nythän ne hitlerit on kuolleet jo aikaa sitten!
- asiaan.kuuluvaa
Opettajaksi valmistuville on tulossa eettinen vala.
http://content.opettaja.fi/epaper/20170127/index.html#
Osoittaa, että asiaa pohditaan ja pidetään tärkeänä.
Vastasin tuolla ylempänä, että luokanopettajille on soveltuvuuskokeet ja hakijoita on erittäin paljon. Myös koulutukseen valittuja on tutkittu paljon. Löytyy tutkimuksia myös netistä.
Viestini on poistettu. Ehkä pääsykokeesta kertovan yksittäisen yliopiston (Joensuu) sivua ei saa linkittää. - luuluuut
Rantalassa oli kaksi hyvää ihmismäistä opettajaa Katri Yllö ja Toini Ikonen.
- Karjalan.ukko
Kuka olet sinä joka tunsit heidät olivat selvillä vanhoista luvuista.
Toini Ikonen oli kirjailija ja myös opettaja.
Ei elänyt kauan Rantalan opetustoimensa jälkeen, jos oikein muistan.- Kurapuro
Hei kaikille nyt tuli sellainen asia ,että oli pakko kirjoitella.Aloitin koulun Rantalassa 1956 .Kyllä siihen aikaan opettajat kiusasi tietyn perheen lapsia ainakin poikia.Minä ja meidän poika porukka mähköltä ja Rantalasta oltiin aina muutamien opettajien hampaissa,milloin tuli märkä sieni naamaan tai liitu kun katsoit taaksepäin ja käännit katseesi eteenpäin,kahlattiin hangessa Eskelisen lenkki kun ei ollut suksia,opettaja odotti Meijerin kohdalla ja veteli sauvalla selkään kun meni liian pitkään hän myöhästyy kokouksesta.Opettajat kiusasi aina saman perheen ja huonompi osaisia lapsia.Olisi tarpeita tehdä kirja kaikista ketä silloin kiusattiin.
- mummonpyörä
aKöyhhäääät pitäsiii ajaa suomestaz johonkin muuaaannae eikä päääästää takassi
Kurapuro, olet aivan oikeassa.
Joidenkin opettajien puolueellisuuden ja kiukun sain kokea aika pahasti.
Olin joskus arestissa opettajan huussissakin ovi ulkoapäin lukittuna.
- potutpottuina
Mikset pieksänyt sitä kiusaajaa myöhemmin? Laittanut hankeen kahlaamaan,,ilman kenkiä tunniksi, tai nakannut jokeen uimaan!
- virhe.liike
Kävin muutaman vuoden keskikoulua "lyllillä". Pärjäsin aluksi hyvin, mutta sitten maalaisuuteni rupesi haittaamaan eräitä luokkamme 40 oppilaasta. Tuli aliarviointia, kait nimittelyäkin ja muuta latistamista..Koulunkäynti ei enää sujunut, niinkuin olisi pitänyt..Tuli jopa koulupinnausta tietyin päivin..Mutta mitään apua ei silloin ollut koulun taholta. Vain rehtorin puhuttelu (Riissasen)..Ehkä olisikin ollut parempi mennä oppikouluun silloiselle "pyllille", siellä olisi olut oppilaina enemmän meitä "maalaistolloja", joten en olisi siellä erottunut joukosta niin räikeästi.
virhe.liike kirjoitti:
Kävin muutaman vuoden keskikoulua "lyllillä". Pärjäsin aluksi hyvin, mutta sitten maalaisuuteni rupesi haittaamaan eräitä luokkamme 40 oppilaasta. Tuli aliarviointia, kait nimittelyäkin ja muuta latistamista..Koulunkäynti ei enää sujunut, niinkuin olisi pitänyt..Tuli jopa koulupinnausta tietyin päivin..Mutta mitään apua ei silloin ollut koulun taholta. Vain rehtorin puhuttelu (Riissasen)..Ehkä olisikin ollut parempi mennä oppikouluun silloiselle "pyllille", siellä olisi olut oppilaina enemmän meitä "maalaistolloja", joten en olisi siellä erottunut joukosta niin räikeästi.
Hyvin paljon samoja kokemuksia myös täällä, ollaan varmaan oltu samoihin aikoihin
koulussa. Itse häippäsin kolmannen luokan jälkeen ja onpa tässä pärjätty. Oletan että vielä paremmin kuin moni niistä kiusaajista.- rauhallinen.a.luokka
Olisko se ollut luokkakohtaista? Minun luokallani oli paljon oppilaita keskustan ulkopuolelta ja keskustasta. Ei ollut mitään nälvimistä aiheen tiimoilta. Muutenkin oltiin sopusia.
Tuosta edelläolevasta viestistä tuli mieleeni keskuskoulun 50-luvun kiusaajaopettajani oppilaiden nimittely heidän olemuksen, siisteyden tai vaatetuksen mukaan. Opettajalla oli lisänimet lähes kaikille oppilailleen lukuunottamatta silmäätekevien lellilapsia. Joku oli "suurikorvainen" ja taaksepäin vilkuileva poika oli "tarhapöllö" joitakin lievempiä tapauksia mainitakseni. Saatatte muistaa opettajanne käyttämän oman "lempinimenne"?
- luuserirasset
Lieksalaisille rasisteille on tyypillistä käydä itseään heikompien kimppuun.
Raukat ne käy itseään heikompien kimppuun, ja jos ei yksin uskalla niin haetaan isompia kavereita avuksi, niin minunkin kiusaajat tekivät.
Muistan kun he usein varoittelivat kavereitaan, että älkää menkö yksin eikä kahdestaan, ei sille pärjää, vaan hakekaa ensin ylempienluokkien poikia avuksi.- pieni.ja.heikko
kamuttaja kirjoitti:
Raukat ne käy itseään heikompien kimppuun, ja jos ei yksin uskalla niin haetaan isompia kavereita avuksi, niin minunkin kiusaajat tekivät.
Muistan kun he usein varoittelivat kavereitaan, että älkää menkö yksin eikä kahdestaan, ei sille pärjää, vaan hakekaa ensin ylempienluokkien poikia avuksi.Olitko jo koulussa ikäisiäsi isompi ja vahvempi.
- olen.sherifi
pieni.ja.heikko kirjoitti:
Olitko jo koulussa ikäisiäsi isompi ja vahvempi.
Olttiiin yhtaaä aikaaaa partalanmäenn kouliussa ja se on pieni riissssitautinneen koltiainen se komuuttaja
- koisa
Koulukiusaaminenhan oli maalaiskouluissa yleistä 1960 - 70 luvulla. Eihän sitä siihen aikaan kiusaamiseksi katsottu. Se oli "luonnollista". Itse muistan kun olen syntynyt 1955 kuinka erään maalaiskylän " En vielä kerro koulun nimeä" koulun pihalla oltiin välitunnilla niin kylän rikkainpien lapset peuhasi kentällä ja me minä ja minun kaverit jotka olivat osittain vammaisia jouduttiin seisomaa sivustalla koska ei meitä hyväksytty mihinkään leikkeihin. Sanottiin että ette te voi tulla. Syytä ei kerrottu. Kavereillani ei ollut mitään näkyvää vammaa, olivat niin kuin muutkin. Kun perheessä oli yksikin "ns.hullu" koko perhe tuomittiin.
Kerran kuulin opettajan sanovan toiselle opettajalle tarkoittaen minua, että eikös se katso vähän kieroon niin se on se merkki. En sitten tiedä mikä merkki se oli? En katso vieläkään kieroon omasta mielestäni. Toinen silmä kylläkin on lähes sokea .Kiusaamista ja muuta oli myös sitten koulumatkalla jota pelkäsin kovasti. Siitä vois vaikka kirjan kirjoittaa. Olen nyt kuitenkin jaloillani ja sanoittanut jopa iskelmiä.
Olen tehnyt elämän työni mainosalalla ja aion vielä jatkaa.
Kiusaamisesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon tarinoita, sekin tarina kuinka minusta tuli russakka. Mutta ehkä joskus toisen kerran?
Kiitos kaikille ja hyvää kevättä.- iltarusko1759
Hyvä ja satuttava on kirjoituksesi, ihan syömmestä kouraisee. Hyvä vaan. että olet kaiken kestänyt ja pärjännyt noin hyvin työssäsi ja elämässä muutenkin. Onko nuista kokemuksista jäänyt mitään henkisiä traumoja tai muita tuntemuksia, jotka olisivat vaivanneen elämän varrella?
- kansankynttikät
Narsistiopettajat on pilanneet monen ihmisen elämän,vain vahvimmat oppilaat ovat jotenkin selvinneet. Narsistityyppien tapa on ollut olla vain vahvempien puolella,kunhan ei ollut liian vahva ja kurittaneet heikompia näin kohottaneet huonoa itsetuntoaan.
- Anonyymi
Vamitettavasti sodan jälkeinen syntyneet suuret ikäluokat täyttivät kansakoulut eikä opettajia ollut tarpeeksi. Myös epäpätevillä täytettiin pulaa. Heissä oli monentasoisia opetuksen antajia, joista valitettavasti kaikki eivät olleet ollenkaan opetustyöhön soveliaita. Monia ikäviäkin tarinoita saimne kuulla. Itselläni ei oke ollut valittamista isommin. Varmaan tänä päivänä asiat ovat paremmin.
Nimim Vuonna 1955 koulun aloittanut - Anonyymi
Kävin peruskoulua 1980 ja 1990 luvuilla. Muutamat opettaja olivat aika sadisteja ja kiusaajia. Nykyään opettajat saavat vähän niinkun omaa lääkettään kun ihmiset eivät lähde tanssimaan opettajien pillin mukaan. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Oppiivatpahan opettajatkin käyttäytymään.
- Anonyymi
1950 luku oli hyvää aikaa. Silloin ei ollut huumeita, aidsia, vihreitä, koulukiusaamista, eikä homoja. Myöskään maahanmuuttajia ei ollut. Nuoriso harrasti lehmien kivittämistä ja hevosenpaskojen potkimista. Se oli tervehenkistä elämää se.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174336
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842479Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731627Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella251260Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641187Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42922- 112915
- 171904
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74885Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72830