Elettiin vuotta 1520 Wittenbergissä. Luther julisti, että Raamattu on kirkon ja uskonopin ainoa ohjenuora, ja kirkosta tulee kitkeä kaikki se mikä tulee Raamattua vastaan, aneet, pyhimykset ja niiden palvonta, paavilliselta lait, kirkolliskokousten käskyt ja ohjeet. Luther julisti, että Kristus on Raamatun ydin, ja että kristitty saa vapaasti hylätä sen mikä tulee Raamattua ja Kristuksen evankeliumia vastaan. Niin, eivätpä Jumalan kymmenen käskyäkään ole ehdottomia, elleivät ne ole yhtäpitäviä sen luonnollisen Jumalan lain kanssa, jonka Jumala on ihmisen sydämeen kirjoittanut. Luostarilupauksia ja pappien selibaattia Luther vastusti, ja ylisti avioliittoa. Paavin käskyjä hän vastusti julkisesti, ja saarnasi, että paavi ja hänen joukkonsa ovat epäjumalan palvelijoita, ja paholaisen renkejä sieluineen ja ruumiineen.
Tähän julistukseen tuli välitön vastaus itse paavi Leo kymmeneltä, jolloin hän lähetti pannabullan Wittenbergiin, jossa Luther ja hänen opetuslapsensa julistettiin kerettiläisiksi, ja lainsuojattomiksi, ellei hän heti, ja julkisesti peruisi puheitaan. Tuolloin Luther suivaantui todella, ja muisti miten Juhana Hus oli poltettu paavin toimesta 100 vuotta aiemmin Prahassa kerettiläisenä.
Tällöin Luther otti lamppuöljyä ja paavin bullan, sekä kaikki paavin kirjat ja marssi Wittenbergin torille, ja poltti ne julkisesti, ja käski "opetuslapsiaan" tekemään samoin ja tuomaan paavin kirjat poltettavaksi. Tämä ei vielä riittänyt, mutta Luther haki vielä kirkkolain ja poltti sen viimeisenä, ja julisti juhlavasti, että tämä ei sido kristityn omaatuntoa, ja siksi sen poltan. Näin siis kävi Wittenbergissä 1520. Tässä on elävä todiste siitä, että kirkkolait eivät siis sido kristityn omaatuntoa, eikä uskoa, silloin kun ne tulevat vastaan Jumalansaa ja Lutherin oppia. Lutherilla oli Saksassa voimallisia suojelijoita kuten monet ruhtinaat, joten paavi ja keisari ei käytännössä päässyt käsiksi häneen, ja niinpä keisari yritti selvittää pulman kutsumalla Lutherin Wormsin valtiopäiville. Lutheria varoitettiin menemästä Wormsiin, mutta Luther vastasi, että vaikka Wormsissa olisi yhtäpaljon paholaisia, kuin kattotiiliä, menisin kuitenkin, koska minut on kutsuttu sinne. Luther oli saanut kyllä turvakirjan, mutta Fredik Viisas ei luottanut siihen, ja paluumatkan alussa Fredik Viisas " ryösti" Lutherin Wartburgin linnaan, jossa hän käänsi Uuden Testamentin kreikasta saksaksi.
Luther oli todellinen velikulta, ja ei niin synnitön mitä jotkut on antanut ymmärtää. Hänellä ihmisenä oli omat hyveensä ja paheensa. Hän oli kansanomainen ja käytti kieltä jota ihmiset yleisesti tuolloin käyttivät, ja saarnaajana hän oli juhlava ja käytti kieltä jonka jokainen saksalainen ymmärsi. Perhettä ja avioliittoa hän arvosti suuresti, ja avioliittoon Luther meni Katharina von Bora nimisen nunnaluostarista karanneen nunnan kanssa omin sanoin " taistellakseen paavia vastaan ja kiusatakseni paholaista"! Ilmeisesti Luther ei ollut liikaa tunteiden vietävissä, koska itse hän kertoo tunteettoman suorasukaisesti, " jos olisin neljätoista vuotta sitten haulunnut ottaa vaimon, olisin valinnut Eva von Schönfeldin, joka nyt on Basiliuksen vaimo. Omaani kohtaan en ole koskaan tuntenut mitään mieltymystä. Epäilin aina hänen olevan kopea, niin kuin hän onkin, mutta Jumala tahtoi minun säälivän yksinäistä." Tämä oli vain puolitotuutta. Luther piti paljon Kathesta ja lapsiaan hän rakasti paljon. Lutherin talo oli vanha augustiiniluostari ja aina täynnä vieraita. Lisäksi vielä joukko opiskelijoita söi ja asui hänen luonaan. Noilta aterioilta on jälkipolville jääneet hänen pöytäpuheensa, jotka hänen ystävänsä kirjoittivat muistiin. Nuo kirjoitukset hahmottavat Lutherin arkipäivän ihmisenä, hilpeänä ja hurskaana. Kerrankin hän toteaa pöytäpuheessaan, että huomenna minun pitää pitää luento Nooan päihtymyksestä. Siksi aion tänä iltana juoda niin paljon viiniä ja olutta, että voin omasta kokemuksesta puhua pahasta. Historia ei tosin kerro kävikö näin. Toisinaan hän taas sanoi itsestään humoristisesti, mutta puoli tosissaan, että" tuhanteen vuoteen ei Jumala ole antanut yhdellekään piispalle niin suuria lahjoja kuin minulle" Tästäkään ei ole varmuutta puhuiko hän hengellisistä vaiko maallisista lahjoista vaiko kummastakin. Varmaa on vain, että lahjoja hänellä oli, ja ne oli saatu Jumalalta. Luther oli suora ja pelkäämätön mies, joka löysi Raamatun ilosanoman. Olkoon hän myös meille esikuva uskossa, opissa ja elämässä.
Tähän julistukseen tuli välitön vastaus itse paavi Leo kymmeneltä, jolloin hän lähetti pannabullan Wittenbergiin, jossa Luther ja hänen opetuslapsensa julistettiin kerettiläisiksi, ja lainsuojattomiksi, ellei hän heti, ja julkisesti peruisi puheitaan. Tuolloin Luther suivaantui todella, ja muisti miten Juhana Hus oli poltettu paavin toimesta 100 vuotta aiemmin Prahassa kerettiläisenä.
Tällöin Luther otti lamppuöljyä ja paavin bullan, sekä kaikki paavin kirjat ja marssi Wittenbergin torille, ja poltti ne julkisesti, ja käski "opetuslapsiaan" tekemään samoin ja tuomaan paavin kirjat poltettavaksi. Tämä ei vielä riittänyt, mutta Luther haki vielä kirkkolain ja poltti sen viimeisenä, ja julisti juhlavasti, että tämä ei sido kristityn omaatuntoa, ja siksi sen poltan. Näin siis kävi Wittenbergissä 1520. Tässä on elävä todiste siitä, että kirkkolait eivät siis sido kristityn omaatuntoa, eikä uskoa, silloin kun ne tulevat vastaan Jumalansaa ja Lutherin oppia. Lutherilla oli Saksassa voimallisia suojelijoita kuten monet ruhtinaat, joten paavi ja keisari ei käytännössä päässyt käsiksi häneen, ja niinpä keisari yritti selvittää pulman kutsumalla Lutherin Wormsin valtiopäiville. Lutheria varoitettiin menemästä Wormsiin, mutta Luther vastasi, että vaikka Wormsissa olisi yhtäpaljon paholaisia, kuin kattotiiliä, menisin kuitenkin, koska minut on kutsuttu sinne. Luther oli saanut kyllä turvakirjan, mutta Fredik Viisas ei luottanut siihen, ja paluumatkan alussa Fredik Viisas " ryösti" Lutherin Wartburgin linnaan, jossa hän käänsi Uuden Testamentin kreikasta saksaksi.
Luther oli todellinen velikulta, ja ei niin synnitön mitä jotkut on antanut ymmärtää. Hänellä ihmisenä oli omat hyveensä ja paheensa. Hän oli kansanomainen ja käytti kieltä jota ihmiset yleisesti tuolloin käyttivät, ja saarnaajana hän oli juhlava ja käytti kieltä jonka jokainen saksalainen ymmärsi. Perhettä ja avioliittoa hän arvosti suuresti, ja avioliittoon Luther meni Katharina von Bora nimisen nunnaluostarista karanneen nunnan kanssa omin sanoin " taistellakseen paavia vastaan ja kiusatakseni paholaista"! Ilmeisesti Luther ei ollut liikaa tunteiden vietävissä, koska itse hän kertoo tunteettoman suorasukaisesti, " jos olisin neljätoista vuotta sitten haulunnut ottaa vaimon, olisin valinnut Eva von Schönfeldin, joka nyt on Basiliuksen vaimo. Omaani kohtaan en ole koskaan tuntenut mitään mieltymystä. Epäilin aina hänen olevan kopea, niin kuin hän onkin, mutta Jumala tahtoi minun säälivän yksinäistä." Tämä oli vain puolitotuutta. Luther piti paljon Kathesta ja lapsiaan hän rakasti paljon. Lutherin talo oli vanha augustiiniluostari ja aina täynnä vieraita. Lisäksi vielä joukko opiskelijoita söi ja asui hänen luonaan. Noilta aterioilta on jälkipolville jääneet hänen pöytäpuheensa, jotka hänen ystävänsä kirjoittivat muistiin. Nuo kirjoitukset hahmottavat Lutherin arkipäivän ihmisenä, hilpeänä ja hurskaana. Kerrankin hän toteaa pöytäpuheessaan, että huomenna minun pitää pitää luento Nooan päihtymyksestä. Siksi aion tänä iltana juoda niin paljon viiniä ja olutta, että voin omasta kokemuksesta puhua pahasta. Historia ei tosin kerro kävikö näin. Toisinaan hän taas sanoi itsestään humoristisesti, mutta puoli tosissaan, että" tuhanteen vuoteen ei Jumala ole antanut yhdellekään piispalle niin suuria lahjoja kuin minulle" Tästäkään ei ole varmuutta puhuiko hän hengellisistä vaiko maallisista lahjoista vaiko kummastakin. Varmaa on vain, että lahjoja hänellä oli, ja ne oli saatu Jumalalta. Luther oli suora ja pelkäämätön mies, joka löysi Raamatun ilosanoman. Olkoon hän myös meille esikuva uskossa, opissa ja elämässä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hieno kirjoitus. :)
HUSS. POLTETTIIN 1415 -7.6 . M.LUTHER TOIMI 1512 JO TOHTORINA .
MUTTA USKON SAI 1516 ... 1520 SE KIRJA ROVIO OLI TULESSA
SIITÄ OLI KULUNUT 105 VUOTTA.
-
HÄN POLTTI KATOLISEN KAANONIN , OLIKO SE KIRKKO LAKI. ?
MUUTAKIN PIENTÄ SIINÄ OLI . . .
-
Lutherin kirja-rovio oli 1521 !
Kysymyksessä oli samanlainen paavin kirkko, kun apostolisluteriulainen kirkko on tänään. Jellivaaran paavin laatimin laein. Ne poltettiin ja paavi istuu nyt Jellivaarassa eksytetyn laumansa kanssa.
Me evankelisluterilaiset tunnustamme lutherin oppia, luterilaisen kirkon lait ja kirkkojärjestys on hyvä ja sitä evankelisluterilaiset noudattavat Martti Lutherin tavoin.
Sinä se ittees paaviks oot täällä ylentämässä.
Tee parannus!
Kaverilla täytyy olla ongelmia henkisellä puolella, sama mylly pyörii koko ajan. Samaa luokkaa kuin kitaramiehellä.
Mitä Lutheriin tulee, olen lukenut jostain että omien lahjojensa kehuminen ei ollut ylpeyttä vaan realistista kiitosta Jumalalle.
Ei se ihan noin mennyt, kuin alottaja sanoo.
Uskonpuhdistus eteni vähitellen.
Esikoislestadiolaisuus Suomessa Ruotsissa vastaa lähinnä Thomas Müntzerin ja Karlstadin hurmahenkisyyttä, joita vastaan Luther taisteli.
Lukekaa Valituista Teoksista ns. Invocavit-viikon saarnat, vaikka ensimmäinen, niin huomaatte kuinka Esikoislestadiolaisuuden muutoshenki on kaikkea muuta kuin Pyhää Henkeä.
Luther oli tällaista touhua vastaan.
Maallikkojen kaste ja ehtoollinen oli Lutherille suurta jumalattomuutta
-------
Ei Suomen kirkkolaki ole lainkaan sama asia kuin katolisen kirkon kanoniset säädökset.
Eivät esikoiselstat ole samassa tilanteessakaan, kun heillä olisi ollut täysi vapaus toimia kirkossa ja samalla pitää kiinni omasta opetuksestaan kenkään siitä määräämättä.
Valheet ja verukkeet eivät koskaan poistu ehtoollisseparatismista.
Unohtitko Lutherin kokemuksia armon järjestystä? Se on paras esimerkki meille. Usein ihmisiä eivät huomata kuinka Luther oli 2v lain alle ja kuinka hän uudestisyntynyt. Nyky-ajan konservatiiviset haluavat korvata kristillisyys väärin päin, yrittävät saada ulkopuolisen malli oikein vaan...
Luther eli luostarissa munkkina ja ahkeroi synnin pois panijana ja parannuksen tekijänä juuri niin kuin lapinvanhimmat ovat aina lähetysmiesten kanssa opettaneet.
Sitten hän joutui umpikujaan, koska huomasi, että synnin ja Perkleen pelkäämisen tie,
ei vie häntä pyhyyteen, vaikka hän kuinka rippi-isänsä kaulaan menolla tätä yritti.
Aina huomasi olevansa kuitenkin vain sama syntinen.
Sitten professorina Wittenbergin luostarin tornikamarissa aukesi Roomalaiskirjettä lukiessa armo: Vanhurskas on elävä uskosta.
Uskosta lähtee uusi elämä ja voima syntiä vastaan, ei lain teoista ja itsevanhurskaudesta.
Tämän on moni Esikoiset r.y.ssä kokenut aivan Lutherin tavalla.
oletkos Malmivaara saarnaaja, eli ihan lukija vaan?
Eipä tainnut asia mennä ihan noin, Lutherin kohdalla kuten kirjoitat. Ainakaan Lutherista ja hänen vanhurskauttamisesta kirjoitettu historia ei tunne asiaa noin. Taitaa olla historia sinulla vain kuulopuheiden varassa. Jos on jotain varmaa lähdettä tekstillesi, niin liitä tähän. Minä kirjoitan sitten myöhemmin todellisen version tapahtumista, jonka kiistaton historia vahvistaa.
Jos hänen oma kertomuksensa ei sinulle kelpaa, minkäs minä sille voin.
Tuo sinä lähteesi. Onko hän itse käynyt kertomassa sinulle lisää?
Minun lähteeni on viime kädessä Weimarin laitos. Kuulopuheena sitä ei yleensä ole pidetty. Kerta se ensimmäinenkin.