kissa ei välitä ja on arka voiko se muuttua?

Se voi olla kipeä jos noin on muuttunut veisin varmuuden vuoksi lääkäriin

Et kertonut kissasi ikää, mutta jos se on 8kk tai vanhempi, vie se heti eläinlääkääriin kastroitavaksi (pallien poistoon). Leikattu uros on mukavampaa seuraa, eikä hiekkalaatikko haise niin väkevälle pissalle. Samoin mahdollinen nurkkien, kenkien ym. merkkaaminen vähenee tai loppuu.
Toiseksi, älä tee lähempää tuttavuutta väkisin. Anna kissan pikkuhiljaa tutustua sinuun sen omilla ehdoilla.
Kolmanneksi, ole itse rauhallinen ja älä hermostu. Olet voinut tehdä itse kissastasi aran ja se pelkää sinua ja hermostumistasi. Kissa on kissa ja ota huomioon sen lajille tyypillinen käyttäytyminen. Kissa on herkempi kuin koira. Älä kohtele kissaasi koskaan väärin; älä huuda sille tai kohtele muutenkaan sitä kaltoin.

Järjestä sille kiipeilytelineitä ja raapimispuu, sekä leluja. Anna sille herkkuja esim. aina kun itse juot aamukahvia tai teetä. Huomioi sitä ja leiki sen kanssa. Jos se antaa silittää, kehu sitä sanoin. Oma kissani alkaa kehräämään kun katson sitä silmiin ja kehun sitä sanoin, eikä tarvitse edes koskea siihen. Ylistän sille sen kauneutta ja söpöyttä.

Älä pyri dominoimaan kissaa vaan käyttäydy kuin olisit sen palvelija. Hyvä palvelija saa suosionosoituksia ja arvostusta.

Jos koko ajan kiinnität siihen huomiota ja vikittelet sitä luoksesi, kissa ei tule!
Kun meille tulee vieraita, kissani menee yleensä sen luo, joka on siitä vähiten kiinnostunut. Kun kissan antaa olla rauhassa, ei tuijota sitä, niin se itse tulee lähelle. Heitä sille paperi palloja vedä lattiaa pitkin narua tai nauhaa ym. niin kyllä se hakeutuu seuraasi, jos on terve! Ehdottomasti kannatta leikkauttaa!!

Leikkauta uros. Saat siitä kultaisen kainalokollin, joka puskee sinua ja kehrää, saattaa tulla syliinkin, jos annat sen valita itse oikean hetken. Muutoksessa menee aikaa vähintään viikkoja tai kuukausia, mutta vuosien mittaan siitä kehkeytyy varmasti ihana kaveri. Puhu kissallesi paljon. Puhu aina kun lähestyt sitä, silloin kissa tunnistaa ystävälliset aikeesi paremmin. Mitään rohkeuden perikuvaa kissastasi tuskin silti koskaan tulee.

Leikkaamattomalla kollilla on mielessä vain tyttökissat, ei se ihmisistä välitä.

Luovu kollistasi. Se ei pidä sinusta.

Lause "aina kun otan sen viereeni" paljasti missä on vika.
Anna kissan päättää milloin se haluaa viereesi.
Aina tavatessa puhele rauhallisesti pari sanaa mutta älä painosta millään lailla.

Kiinnostava aloitus. Itselläni on päinvastainen systeemi kotona odottamassa- joka kerta kun kotiudun, myös pian tänä iltana. Kynnysmatolla kissa kyöhnää jo jaloissa juttelemassa ja puskemassa, hyvä kun saan riisua ulkovaatteet. Rapsutusta, syliin, ruoka-astian täyttö, pyrin pesulle ja hyvä kun rauhassa pääsen. Suihkusta tultua en pääse kylppäristä- oven avattuani kissa on puskemassa minua voimakkaasti kehräten, ja ihan sekaisin onnesta näyttää olevan. Puen, koitan syödä, ym. ja joka asiassa sama juttu. kissa on mukana, hyvin lähellä, ja vasta väsyttyään totaalisesti menee omaan rauhaansa vähäksi aikaa.

Käytäppä kisusi eläinlääkärissä. Leikkautus voi auttaa. Myös peruskokeet on hyvä otattaa.
Muuten: kissat ovat erilaisia. Ja siksi kerroin alun esimerkin ihan elämästä. Sinun kissallasi voi olla masennusta, kissakaverin puutetta, metsästysmaastojen puutetta, mitä vain. Tai lähestyt sitä liian innokkaasti, tai se yksinkertaisesti kaipaa eriluonteista ihmistä kuin sinä.
Et tiedä mikä kissallasi on, ennenkuin perehdyt asiaan.
Virhe? Tuppautuminen. Juttelet sille! Et koske. Tarjoilet, sanot no nyt on ruokaa. Söisitkö?
Siivoat vessan. Kerrot, katsos nyt ei vessasi haise. Mutta- et koske koko kissaan. Leikität, et koske. Jatkat tätä tyyliä järjestelmällisesti. Voit kurkata aina välillä kun murjottaa, huikata: terve! Näyttää lelua, hei leikitäänkö.
Anna kissasi valita, mitä tekee, miten tekee, tutustut- vaikka teet pieniä päiväkirjamerkintöjä. Jos kissaasi alkaa kiinnostaa, mikä tyyppi olet, se kyllä ottaa itse sinusta selvän, kokeilemalla kiinnittää huomiotasi.
-naukuen, tms ääniä.
-ylenpalttinen tervehtimisrituaali(oma kissani!)
-tiputtelee kotona ollessasi tavaroita/järjestää jotain muuta radikaalia/kynsii lahkeitasi...
Ja sitten kun tätä ilmenee, ota vakavasti, mutta älä huonotuulisena. Jaa, ai tipahti? Ruokakuppisi on liki täysi, mistä on kysymys? Menet alemmas, kissan tasolle, isket silmää, räpytät silmiä. Ele tarkoittaa ystävyttä kissojen kielellä. Tuijotus tarkoittaa uhkaa. Voit maata vaikka matollakin välillä, jokin kisun lempilelu itsesi päällä. Varo kumminkin silmiäsi- naamaasi, jne.Mutta- älä edelleen koske itse aktiivisesti kissaan, se saa valita onko lähelläsi, vai ei.

Näitä kaikkia.
Jos kisustasi löytyy jokin hoitoa vaativa sairaus, se selittää masentelutkin, mutta ellei, niin teillä alkaa pitkä mutta antoisa tie- tutustumalla!
En ole kisupsykologi, joka sanoo hyi. Mutta tuossa toimintatapa-arsenaalista pieni osa.
Enkä ihmistuntijakaan, joten itse harkitset minkä teet- otatko jopa kaveriksi kissalle kissan. Yksi perussääntö. Kissalla ei ole palveltavia.
Oliko se jo alussa miten sinun perääsi? Siinäkin on pohdittavaa.

Oletko tarkistanut ettei sinulla ole dödö pettänyt? Jos haiset ja kissaasi oksettaa, ei mikään ihme jos ei tule viereen. Tarkista siis ensin haisetko kakalle.

Tuskin se on hajuista niin kiinni- ei "meillä" ole. Ammattini vuoksi päädyn kotiin usein vaikka mille haisten. Hielle ja mattopölylialle. Öljyille, kuivalle metallipölylle, leikkuunesteille(koneistus).
jne.
Aina kelpaan, kumma kyllä. Kissani haistaa, on joitain käsivoiteita, ym. mitä se kavahtaa, ja tietenkään edes oman pissinsä hajusta tms. se ei pidä. Joskus kiukuttelee, jos kissapaikasta tulen töistä. Koirista pitää, niiden tuoksu ei sitä ällötä.
Valkosipuli ja sitrukset on ihan kammotus, samoin inkivääri- jota syön.
kiinnostaisi tietää, onko aloittaja jo keksinyt, tai el selvinnyt, mikä kisulla on ongelmana. Vastaisuuden varalle, jos muidenkin kisut yks kaks muuttavat käytöstä, epäsosiaaliseen suuntaan.
Kissat ovat erilaisia. Mietin aikuisen leikkaamattoman kollin tapoja. Hoitaa reviiriä, metsästellä, tarjotella itseään sukua jatkamaan. Vuotuisen toiminnan määräjärjestys taitaa olla tuossa.
Tärkein on reviirin stabiili tilanne. Omasta leikatusta narttukissastani tulee aggressiivinen "suohonlaulaja", jos reviirillään tapaa/haistaa, toisen kissan. Edes huomattavasti isomopi, vahvempi kissa ei jää. Sitten päivystää kauan vielä jälkeenpäinkin tarkkailemassa. Ja me olemme valjasporukkaa...