Miten aistiärsykkeet vaikuttavat autistiin?

Laivalla, kun menimme mutsin kanssa kauppaan niin varashälytin alkoi soimaan ilman mitään syytä. En varastanut sieltä mitään, eikä mun mutsikaan varastanut sieltä mitään. Kukaan ei sanonut meille mitään.

Aistiärsykkeet vaikuttavat aspergeriin - ja kaikkiin muihinkin erityisherkkiin - normaalia voimakkaammin. Aspergeri joutuu helposti ylivirittyneisyyden tilaan. Muistan itse olleeni ainakin parisen tuntia aivan sekaisin, kun kerran paloauto yhtäkkiä pani juuri kohdallani kovaäänisen hälytyssireenin päälle. Aivoni menivät ikään kuin sokkiin enkä päässyt siitä olotilasta eroon minuuteissa vaan siihen meni tunteja. Sama tapahtui, kun olin kerran uudenvuodenaattona eräässä kaupungissa, jossa äkkiarvaamatta alettiin paukutella uudenvuodenraketteja aivan vieressäni. Siinä syntyy juuri sauliuksen kuvaama "outo ja poissaoleva" olotila. Aspergereilla tällainen erityisen herkkä reagointi johtuu biologisista syistä, se johtuu normaalista poikkeavasta synnynnäisestä neurobiologiasta. Heidän aivonsa todella aktivoituvat enemmän kuin muiden. Syyt ovat useissa normaalista poikkeavissa geeneissä. Syyt eivät ole kasvatuksessa.

Aspergerille on tärkeää palautuminen tasapainotilaan tuollaisten voimakkaiden aistiärsykkeiden jälkeen. Esim. vetäytyminen tarvittavaksi ajaksi tuttuun paikkaan, jossa saa olla yksin ilman mitään häiriöitä, riittää usein tasapainoon pääsemiseksi. On annettava itselleen aikaa ja on "itsekkäästi" otettava etäisyyttä muihin, koska on todella muita herkempi joutumaan ylivirittyneisyyden tilaan,
ylikierroksille, joka jatkuessaan (yltyessään uupumiskierteeksi) voi johtaa suoranaiseen romahtamiseen ja loppuun palamiseen.

Aspergerit - kuten muutkin erityisherkät ihmiset - ovat parhaimmillaan tärkeitä "palovaroittimia", esim. työpaikalla sellaiset ihmiset vaistoavat ensimmäisinä, jos siellä on jokin asia pahasti pielessä.
Erityisherkkyys on otettava positiivisena kykynä - ei negatiivisena häiriönä. Ihminen, jolla erityisherkkyys on, joutuu sen kanssa helposti monella tapaa tilanteisiin, joissa hänet käsitetään väärin. Mutta jokainen erityisherkkä yleensä pikku hiljaa oppii selviytymään sen kanssa hyvin, erityisesti oppii näkemään, miten todella prosessoi aistitietoa normaalia herkemmin, ja oppii välttämään tilanteita, joissa aistiärsykkeitä tulee liikaa. Tällaisen oppimisen ydin on sen tajuamista, että erityisen herkkä aistiärsykkeisiin reagoiminen on arvokas erityiskyky, joka monilta puuttuu.

Kirkkaat valot, pahimmat ovat välkkyvät strobovalot, aiheuttavat melkein tajuttomuuden. Pää menee ihan sekaisin. Kuulen loisteputkien sirinän, samoin tietokoneen hurina tekee huonovointiseksi. Kuulen sen inhottavan vinkunan toisesta huoneestakin. Ulkona olevat sähköjohdotkin vaikuttavat, niiden alla tai läheisyydessä tulee kuvottava olo. Ihoa alkaa kuumottaa oudosti.

Vaatteet ovat vaikea paikka, koska mitään puristavaa en siedä. En sukkia, en alusvaatteita :) Kuljenkin melkein aina löysissä kaavuissa, jep. Kengistä olen ääri tarkka.

Niskahierontaa ei. Ei kampaajakäyntejä. Suihkussa on aluksi jopa kipeää olla, mutta kylvystä tykkään. Kylpeä voisin aina ja kaikkialla.
Olen diagnoositon assinainen, joka koko elämänsä on ollut vähän outo. Erakko ja sosiaalisesti vetäytyvä, aina väsynyt ja unelias. Paitsi kun pääsen työflow´hun, silloin menee lujaa.

Yleltä tuli juuri dokumentti erityisherkistä. Löytynee Areenasta. En tajunnut pätkääkään, kun siinä yritettiin selittää ja selventää, kuinka erityisherkät tuntevat ja ajattelevat syvemmin

Miten tavallisia arkipäivän asiota ja sattumia tunnetaan ja ajatellaan syvemmin?