Miten eristää veneen oikeaoppisesti

Eristepuuhissa

Minulla tuo purjehduskausi on aina melko pitkä ollut, aikaisin jäiden lähdettyä aloitan ja hieman ennen jäiden tuloa lopetan. Viime kausi alkoi 02.04 ja loppui 22.12.
Veneenä on 1985 vuoden Omega 36. Itse rungon sisäpuolinen eristäminen olisi aika helppo homma kun vaan tietäisi mikä olisi oikea eristysmateriaali niitä kun nykyään on vaikka kuinka paljon eri sortteja. Löytyy yksi sellainen 30 mm paksuinen hieman taipuva levy (nyt en nimeä muista) jolla mainoksen mukaan saisi melkein 100 mm vuorivillaa vastaavan eristyksen. Kallis kuin mikä sen neliöhinta on mutta vaikuttaisi muuten olla kovin sovelias tarkoitukseensa, varsinkin kun on taipuisa.
Jos olisi jollakin tietoa /kokemusta niin ottaisin mielelläni opikseni. Tottakai voisi uhrata rahansa parin Eberiin mutta mieluummin ei koska asennuksineen päivineen aika kallis lysti ja sitten polttoaineet päälle. Pahimassa tapauksessa löpötankki tyhjä kun sitä moottoria haluaisi käyttää.

39

1096

Vastaukset

  • Tuo taipuisa levy on pilkkihaalarit ja karvahattu läpillä. Voi laittaa seinään tai itsesi päälle vapaa valintaisesti. Eberin tilalle voit käyttää auton sisätilalämmitintä, kun veneessäsi on jo se tehokas invertteri.

    • Kiitos asiallisesta kommentistasi. Juuri tällaista neuvoa tarvitsen.


    • Eristepuuhissa kirjoitti:

      Kiitos asiallisesta kommentistasi. Juuri tällaista neuvoa tarvitsen.

      Ainakin Etra myy 3 ja 5-6mm vaahtomuovia 1,5m levyisenä metritavarana. Liimasin telaamalla vesiliukoista kontaktiliimaa molemmille pinnoille. Jos pinta jää näkyville, eikä garneerauksen alle, niin tarvitaan kerros verhoilumuovia. 30mm levystä ei ole kokemusta mutta epäilen mahdottomaksi taivuttaa veneen rungon epäsäännöllisiin muotoihin. Kokeilemalla selviää.
      Eberi luultavasti on suurempi riski akkukapasiteetille kuin polttoainetankille. Syksyllä valoisaa aikaa ei ole montaa tuntia. Lämmitetty pakkasilma on epämiellyttävän kuivaa, kurkku oli aina karhea aamulla.


    • Joo, eikös ollutkin asiallinen vastaus asialliseen kysymykseen. Seuraavaksi ehdotetaan tietysti sisäistä villapaitaa.
      Odottele, niin saat kohta hyvänkin vastauksen kenties. Itse olen veneen kokenut hankalaksi, koska lämmön ulosvirtaamakohdat ovat aina yläosissa, Esim Tuuletusluukku ja kulkuaukot. Lämpö menee harakoille. Joissain tapauksissa lattialämmitys olisi teutettavissa. Turkin levyjen alareunoihin sähkövastus tms. Kertokoot kokeneemmat tarkemmin.


  • Tuo supereriste mitä tapailit? on nimeltään aerogeeli, joka ei kestä kosteutta.
    Polyuretaani on myös hyvä eriste ja helposti työstettävä.
    En uskalla lausua paljoakaan veneen eristämisestä, koska se eroaa merkittävästi talonrakennuksesta, mutta konsenssin kanssa täytyy siinä ainakin olla tarkkana.
    Olin kerran vuosia sitten purkamassa lentokonetta, jolla pystyi lentämään jatkuvien pakkasten korkeuksilla.
    Siinä oli 10 cm paksu eriste ja ne eristeet oli pakattu eräänlaisiin muovipusseihin. Luultavasti tuon kondenssin takia ???
    Omassa brittiveneessäni on sanwichrunko ja lisäksi sisäseinän ja rungon välissä iso ilmarako (2 - 10 cm). Kondenssia en ole siellä nähnyt muualla kuin takatavaratilojen ja cockpitin alueella.
    Minä tosin liikun veneellä vain kesäaikaan, joten en tiedä miten siellä noilla sinun keleilläsi tarkenisi.
    Eiköhän täällä ole enemmän asiasta tietäviä mukana, jotka pystyvät antamaan ohjeita asiassa.

    • Kiitos tiedosta eli sitä aerogeeliä en ainakaan kokeile. Se 30 mm eriste oli kyllä ihan levymateriaalia mutta melko taipuisaa. Olen sitä 3 vuotta sitten Dusseldorfin venemessuilla käsin koskettanut ja todellakin oli suhteellisen taipuisaa. Suosittelivat että sitä käyttäisi vesilinjan yläpuolella jos päämääränä on eristää kylmän ulkoilman ulkopuolelle. Vesilinjan alapuolinen tila ei ole ollut ongelmallinen koska edellinen omistaja oli sen jo tosifiksusti eristänyt ja tuuletus oli jo silloin lisäventtilaattoreilla hoidettu eli kosteusongelmia ei ole ollut sillä alueella. hieman on "seinät" hikoillut kun lämmittää ja ulkona öisin jopa nollakeli. Tähän ongelmaan oikeastaan haen apuja ja samalla saada oikeasti vähän paksumpaa kylmää eristävä ainetta "seinniin"


  • Veneessä ilmanvaihto, ikkunat, luukut ja turkkilevyt aiheuttavat merkittävän lämpöhukan. Aivan turha on kylkiä eristää noin hyvin ellei sitten laita myös tuplalaseja jne. Seinille kertyvään kosteuteen riittää jo muutaman millin paksuinen verhoilumateriaali.

    Mitä tuolla nyt on kyljissä?

    • Jaa. Minulla on alumiinivene ja kyllä on mukavaa että seinät on eritetty. Lattia on ihan lämmin, pilssisää 20-30 cm tyhjää eritävää ilmatilaa. Usein vesikin on lämpimämpi kuin ulkoilma, varsinkin sykyisin kun lunta sataa kannelle. Seinät kyllä hohkaisi kylmää ilman eristystä, tosin vaimo vilukissana (tai yleensäkin kissana) laittaa makuualustan seinää vasten, kun ulkona on alle 10 astetta. Pakkasellakin veneillään ja Reflex kamiina lämmittää patterit. Taas Joakim on tietävinään.

      Minulla oli yhtenä sykysä sisäkaton remonti menossa. Eli oli ei ollut eristeitä eikä sisäkaton levyä. Jo alkusyksytä oli pirun kylmä, vaikka Reflex oli täysillä. Remontin jälkeen eli eristyken (20 mm saunasatu finnfoam) jälkeen kamiinan säätöä ei voi pitää edes puoliteholla kun vene lämpenee liikaa. Että on sillä erityksellä merkitystä.


    • Kauden_jatkaja kirjoitti:

      Jaa. Minulla on alumiinivene ja kyllä on mukavaa että seinät on eritetty. Lattia on ihan lämmin, pilssisää 20-30 cm tyhjää eritävää ilmatilaa. Usein vesikin on lämpimämpi kuin ulkoilma, varsinkin sykyisin kun lunta sataa kannelle. Seinät kyllä hohkaisi kylmää ilman eristystä, tosin vaimo vilukissana (tai yleensäkin kissana) laittaa makuualustan seinää vasten, kun ulkona on alle 10 astetta. Pakkasellakin veneillään ja Reflex kamiina lämmittää patterit. Taas Joakim on tietävinään.

      Minulla oli yhtenä sykysä sisäkaton remonti menossa. Eli oli ei ollut eristeitä eikä sisäkaton levyä. Jo alkusyksytä oli pirun kylmä, vaikka Reflex oli täysillä. Remontin jälkeen eli eristyken (20 mm saunasatu finnfoam) jälkeen kamiinan säätöä ei voi pitää edes puoliteholla kun vene lämpenee liikaa. Että on sillä erityksellä merkitystä.

      Alumiini johtaa lämpöä lähes 1000-kertaisesti lasikuitulaminaattiin verattuna ja on paksuudeltaan n. puolet.

      Lasikuitulaminaatin lämmönjohtavuus on n. 0,4 W/mK eli 10 mm paksu laminaatti johtaa 20 C lämpötilaerolla 800 W/m2. Alumiinilla vastaava luku on n. 200 W/mK eli 5 mm alumiini johtaa 20 C lämpötilaerolla 800 kW/m2. Käytännössä siis alumiiini pysyy kylmänä tai eri puolen lämmönsiirrosta riippuen jossain puolivälissä ulko- ja sisälämpötilaa.

      Jos laminaatti on kerrosrakenteinen, se on jo erinomainen eriste. Balsan lämmönjohtavuus on 0,048 W/mK. 10 mm balsakerroksen läpi siirtyy enää vajaat 100 W/m2 20 C lämpötilaerolla.

      Ensimmäisessä veneessäni oli kyljet paljasta umpilaminaattia. Liimaamalla seinään 3 mm PVC-verhoilu (Pelon Marina) loppui veden valuminen seinillä ja seinä ei enää tuntunut epämielyttävältä paljasta ihoa vasten. Tuon lämmonjohtavuus lienee n. 0,1 W/mk eli 3 mm tuota + 10 mm lasikuitua tarkoittaa n. 300 W/m2 lämmönsiirtoa 20 C lämpötilaerolla. Eli lämpöhukka tippui 60%.

      Jos haluaa parempaa, 5 mm vaahtomuovieriste (0,04 W/mK) tuon alle niin ollaan kerrosrakenteen 100 W/m2 20 C arvossa.

      100 W/m2 on tietysti vielä paljon vaikkapa taloihin verrattuna, mutta vapaata (ei kaappia, patjaa tms.) pintaa on aika vähän ja ikkunoista/luukuista menee kuitenkin ~1000 W/m2. Siksi ei ole merkittävää hyötyä eristää kylkiä 100 mm villlaa vastaaviksi (20 C lämpöhäviö alle 10 W/m2).


    • Joakim1 kirjoitti:

      Alumiini johtaa lämpöä lähes 1000-kertaisesti lasikuitulaminaattiin verattuna ja on paksuudeltaan n. puolet.

      Lasikuitulaminaatin lämmönjohtavuus on n. 0,4 W/mK eli 10 mm paksu laminaatti johtaa 20 C lämpötilaerolla 800 W/m2. Alumiinilla vastaava luku on n. 200 W/mK eli 5 mm alumiini johtaa 20 C lämpötilaerolla 800 kW/m2. Käytännössä siis alumiiini pysyy kylmänä tai eri puolen lämmönsiirrosta riippuen jossain puolivälissä ulko- ja sisälämpötilaa.

      Jos laminaatti on kerrosrakenteinen, se on jo erinomainen eriste. Balsan lämmönjohtavuus on 0,048 W/mK. 10 mm balsakerroksen läpi siirtyy enää vajaat 100 W/m2 20 C lämpötilaerolla.

      Ensimmäisessä veneessäni oli kyljet paljasta umpilaminaattia. Liimaamalla seinään 3 mm PVC-verhoilu (Pelon Marina) loppui veden valuminen seinillä ja seinä ei enää tuntunut epämielyttävältä paljasta ihoa vasten. Tuon lämmonjohtavuus lienee n. 0,1 W/mk eli 3 mm tuota + 10 mm lasikuitua tarkoittaa n. 300 W/m2 lämmönsiirtoa 20 C lämpötilaerolla. Eli lämpöhukka tippui 60%.

      Jos haluaa parempaa, 5 mm vaahtomuovieriste (0,04 W/mK) tuon alle niin ollaan kerrosrakenteen 100 W/m2 20 C arvossa.

      100 W/m2 on tietysti vielä paljon vaikkapa taloihin verrattuna, mutta vapaata (ei kaappia, patjaa tms.) pintaa on aika vähän ja ikkunoista/luukuista menee kuitenkin ~1000 W/m2. Siksi ei ole merkittävää hyötyä eristää kylkiä 100 mm villlaa vastaaviksi (20 C lämpöhäviö alle 10 W/m2).

      Jatketaan vielä, että ko. arvot olivat vain rakenteeen lämmönsiirtoja. Lisäksi molemmin puolin on vielä lämmönsiirto pinnasta ilmaan tai veteen. Ilmalle ne ovat suuruusluokkaa 100 W/m2.

      Nykyinen veneeni on 35-jalkainen kerrosrakenteinen. Kyljissä on verhoillut vanerilevyt ei muuta eristettä. 4 kW lämppärillä saa helposti 20 C lämpötilaeron ulkoilmaan ja veteen. Muutaman tunnin käy täysillä sitten pienentää tehoa.


  • Sandwichkylkeä tai kantta ei minusta kannata lisäeristää. Umpilaminaatti kyljessä kannattaa. Kulkuaukkoon ja luukkuihinkin voi helposti virittää pyyhkeen tai huovan lisäeristeeksi. Kun nuorempana purjehdin pakkaskelissä niin en muista kylkien kondenssin olleen ongelmana. Metalliosia, kuten valoventtiilien ja luukkujen alumiinikehyksiä, ei pysty eristämään tai lämmittämään kuivaksi. Ei sisäilmaa kannata yrittää lämmittää mihinkään koti- ilman lämpötilaan lämpöhukan vuoksi vaan villapaita, pipo ja makuupussi on tarpeen.

    • Entäs ja, kun sandwits kostuu ajan kanssa ja muodostaako sitten kylmösillan, mitäs sanno seppomarti.

      Paskempaa kylkirakennetta toivottavasti ei enää keksitä, uutena jäykkä ja kevyt, vanhana jotain muuta.


    • surkeanlaadunmittari kirjoitti:

      Entäs ja, kun sandwits kostuu ajan kanssa ja muodostaako sitten kylmösillan, mitäs sanno seppomarti.

      Paskempaa kylkirakennetta toivottavasti ei enää keksitä, uutena jäykkä ja kevyt, vanhana jotain muuta.

      Ei ole ollut missään veneessä märkää sandwichia. Enkä purjehdi enää kylmässä ilmassa eli en osaa sanoa mitään. Asuntovaunuissa sanotaan myös olevan märkiä kerrosrakenteita. Luultavasti ovat kylmiä.
      Pilssin lämpöeristäminen luultavasti on turhaa. Lyhyttä aikaa Suomen syksyä lukuun ottamatta vesi on ilmaa kylmempää. Ottamalla sisää tuleva ilma tai lämmitettävä ilma pilssin kautta saisi kosteuden tiivistettyä sinne kylmän kammion peuiaatteella. Tästäkään ei minulla ole käytännön kokemusta.


    • surkeanlaadunmittari kirjoitti:

      Entäs ja, kun sandwits kostuu ajan kanssa ja muodostaako sitten kylmösillan, mitäs sanno seppomarti.

      Paskempaa kylkirakennetta toivottavasti ei enää keksitä, uutena jäykkä ja kevyt, vanhana jotain muuta.

      Onko sinulla jotain tietoa sandwhichkylkien rakenne- ja kosteusongelmista? Erittäin harvinaisia väittäisin. Kansissa on hiukan enemmän ongelmia, mutta nekin pääosin ruuvattuihin tiikkikansiin liittyviä. Aika monessa veneessä on myös ollut paikallinen ongelma kannella seisovan maston jalassa, jossa vaneripala on mädäntynyt jalan alta.


  • Voisko se olla finnfoam-tyypistä matskua? Ite laitoin 5v sitten löpökamiinan vesikierukalla, ja vesipatterit etu- ja takapunkan alle. Veneenä mulla omega 34, kamiina dickinson newport, tilasin canadasta. Pidän keväällä ja syksyllä pidempiäkin jaksoja päällä, enimmäkseen minimiteholla, toimii ilman sähköä, ja ei ole ilmaantunut tarvetta lisäeristykselle. Saa polttaa löpöä, laitoin erillisen gravitaatiotankin, toimii kuin ennen vanhaan junan vessa!

  • Oletko nyt ihan varma että veneen (omega 36) lisäeristäminen olisi ihan helppo homma??!

  • Lasikuitulaminaatin lämmönjohtavuus on n. 0,4 W/mK eli 10 mm paksu laminaatti johtaa 20 C lämpötilaerolla 800 W/m2.

    Pitänee paikkansa mutta jos tähän laittaa päälle 30 mm uretaanilevyn niin samalla lämpötilaerolla lämpöä vuotaa noin 17 W/m2. 10 mm eriste tuottaisi noin 51 W/m2.

    Jos saat eristettyä veneestä 5 m2 niin lämmityksen tehontarve pienenee ~3900 W.
    Mitä ohuempia eristeet ovat niin työvirheiden merkitys kasvaa.

  • Kiititos monesta arvokkaasta vihjeestä. Useampi niistä on harkitsemisen arvoisia.
    Myös Eristäjä_Erkin vikkiä pitänee harkita :=)

  • Polyuretaani ei ime kosteutta. Levyjä on vaikea taivuttaa ja vaahto sotkee.

    Sen saa kuitenkin niin tiiviisti, ettei rakoihin mahdu hirveästi kosteutta.

    • nii ne eristevalmistajat sanoo mut avaappa vaikka joku vanha terhi vene niin on se urtsu vaan aika märkää


  • Parasta olisi, jos alla olisi CA ja saalinkilippu sekä kaminan korsteeni katolla. Korsteeniin saisi vaikka pöytäliinan trimmiin apupurjeeksi.

    Silloin voisi murtaa nämä ohuet nykyjäät ja tehdä väylää muille kuttaperkka huvikuunareille.

  • Lämpöeristeeksi ainoa oikea ja toimiva on nykytiedoilla polyuretaani ruiskuttamalla suoraan runkoon ennen sisustamista n.5cm vahvuisena, kaikki muut levyt yms. on lähinnä "tekohengitystä" koska ne on lähes mahdotonta saada riittävän tiiviksi ja runkoon kiinni ettei tulisi kondensio ilmiötä ja sen takia kosteus ongelmia.

    Monet kirjoittajat neuvoivat lämmittimiä vaikka alkuperäinen kirjoittaja kysyi (lämpö) eristämisestä ??

  • Mainittu Mads eristää nyt seuraavaa paattiaan, Armaflex vaahtokumilla. Valitsi laadun jossa liima valmiina.
    https://youtu.be/Ru6xqtb0BcI?t=133
    Etra myy umpisolukumia, tosin moni muukin, rullatavarana. Veneissä on kyllä herkästi kondenssiongelmia, mutta ne paljon kiini miten lämmittää venettään, ja paljonko kokkaillan. Ja tietysi myös siitä miten mnärkiä tamineita sisälle kannetaa ja miten paljon nuoriso viihtyy suihkussa. jne.
    Joka tapauksessa on inhaa jos punkan patjat kastu valuvasta kondenssista, mutta toisaalta, kylmä seinä myös kerää ilmasta liikaa kosteutta, ja jos sen kosteuden johtaminen pilssiin on tehty järkevästi, ilmankosteus vähenee mitä kylmemmät seinät.

  • Lähes ainoa ja paras eriste on ruiskutettava polyuretaani vaahto veneen sisäpintoihin
    ja se olisi pitänyt tehdä jo veneen rungon valmistusvaiheessa ennen sisätilojen töitä.

    Muut eristeet ja niiden asennus on lähes turhaan työtä ja kondensivesi ongelmat alkavat ilmetä ennen pitkää.

    • Olen samaa mieltä, että ruisku-uretaani on ylivoimainen eriste.
      18m teräspurjeveneen eriste (n 50mm) toimii 30 vuoden käytön jälkeenkin erinomaisesti.
      9kW vesikiertolämmittimellä on pärjätty vielä uudenvuoden purjehduksillakin .
      Uretaaniruiskutus saattaa olla ehkä mahdotonta valmiissa veneessä, joten
      joku liimattu levy lienee ainoa ratkaisu jälkiasennukseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen samaa mieltä, että ruisku-uretaani on ylivoimainen eriste.
      18m teräspurjeveneen eriste (n 50mm) toimii 30 vuoden käytön jälkeenkin erinomaisesti.
      9kW vesikiertolämmittimellä on pärjätty vielä uudenvuoden purjehduksillakin .
      Uretaaniruiskutus saattaa olla ehkä mahdotonta valmiissa veneessä, joten
      joku liimattu levy lienee ainoa ratkaisu jälkiasennukseen.

      höyrynläpäisy on rakenteessa siten, että eriste kuivuu ulospäin koska sillä puolella vesihöyrynvastus on pienempi. Kosteuden siis pitäisi fysiikan lakien mukaan poistua eristeestä ulospäin. Kun uretaani ruiskutetaan suoraan runkoon kiinni se voi kuivua vain sisäänpäin ja tämä ei ole mahdollista kuin siinä tilanteessa että teräsrakenteen ulkopuolella on paljon lämpimämpi kuin sisäpuolella...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen samaa mieltä, että ruisku-uretaani on ylivoimainen eriste.
      18m teräspurjeveneen eriste (n 50mm) toimii 30 vuoden käytön jälkeenkin erinomaisesti.
      9kW vesikiertolämmittimellä on pärjätty vielä uudenvuoden purjehduksillakin .
      Uretaaniruiskutus saattaa olla ehkä mahdotonta valmiissa veneessä, joten
      joku liimattu levy lienee ainoa ratkaisu jälkiasennukseen.

      no jaa rakennusvaiheessa tekee tuplarungon ja vetää alipaineen sinne niin 4cm ilmaraolla pääsee jo 20cm villaa vastaavaan eristykseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      höyrynläpäisy on rakenteessa siten, että eriste kuivuu ulospäin koska sillä puolella vesihöyrynvastus on pienempi. Kosteuden siis pitäisi fysiikan lakien mukaan poistua eristeestä ulospäin. Kun uretaani ruiskutetaan suoraan runkoon kiinni se voi kuivua vain sisäänpäin ja tämä ei ole mahdollista kuin siinä tilanteessa että teräsrakenteen ulkopuolella on paljon lämpimämpi kuin sisäpuolella...

      riskirakenne siis


    • Anonyymi kirjoitti:

      no jaa rakennusvaiheessa tekee tuplarungon ja vetää alipaineen sinne niin 4cm ilmaraolla pääsee jo 20cm villaa vastaavaan eristykseen.

      Ja meinaatko, että se alipaine pysyy kuin ikkunalaseissa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?


  • Jos veneestä mielii talviasuttavan niin runkomateriaaliksi valitsisin teräksen ja eristeeksi uretaani. Rakenne menisi näin runko/ vähintään 5cm tuuletusväli/10cm uretaanieriste/sisäpinta. Ja sitten tulisi huolehtia että rungon hikoilema kondenssivesi ensisijaisesti tuulettuu mutta ääritilanteessa pääsee valumaan pilssiin eikä kerrytä vesialtaita minnekkään muualle. Sitten talotekniikka kohalleen eli lähinnä pieni alipaine sisälle niin pienet ilmavuodon eivät aiheuta kosteushaittoja. Ilmanvaihto ja muut lvi hommat sitten oman maun mukaan

  • enemmänkin eristettä voi laittaa mutta 10cm uretaania vastaa 20cm villaa että kyllä sillä jo pärjää.

  • 2cm tyhjiöeriste vastaa noin 10cm villaa

    2cm aerogel vastaa melkein 10cm villaa

    5cm uretaanieriste vastaa noin 10cm villaa

    10cm eps eli styroxi finfoam ym ym vastaa noin 10cm villaa

  • Ylempänä mainitaan eristeenä ruiskutettava polyuretaani. Kuka selvittäidi minulle tuntematonta tekniikkaa. Sekoitetaanko komponentit ruiskutusvaiheessa ja miten paisuessaab pysyvät veneen pystypinnoilla tai katossa?

  • teräsveneen eristäminen ei eroa paljoakaan esimerkiksi peltikaton sisäpuolisesta eristämisestä. Kyllä sinne on suositeltavaa se tuuletusrako jättää sanokoon eristevalmistajat mitä hyvänsä. Kesäkäytössä ongelmia ei ilmene mutta suomen pakkasilla talvikäytössä rakenne on tuhoon tuomittu. Täytyy myös pitää huoli että se tuuletusrako todella tuulettuu.

    tässä tarinaa
    "
    Ostettiin vanha talo vuonna 1995. 1920 rakennettu mansardikattoinen villa.

    Edellinen isäntä oli semmoinen lahjakas tee-se-itse -mies.

    Hän oli laittanut kuistin lämpimäksi ruiskuttamalla katon jyrkempään osaan polyureteenia. Hän vuorasi rakenteen ensin sisältä kipsilevyllä, jätti noin 10cm raon, joka ruiskutettiin täyteen PU-vaahtoa. Tämä tapahtui 1994.

    Me tehtiin remonttia 1996. Samalla tutkin eteisen kattoa. Otin kipsilevyä pois ja kaivoin uretaanin sisältä kattotuolin näkyviin. Se oli märkä. Niin märkä kuin puu voi olla. Kun siihen painoi puukkoa, vesi tirisi vastaan.

    Kaivoin sitten kauttaaltaan näkyviin kattotuolit ja ruoteet, ja pellin. Kaikki puuaines oli yhtä märkää, ja pelti ruosteessa. Puu ei ollut kuitenkaan vielä mätää.

    Rakensin systeemit uusiksi mutta jätin tuuletusraon.

    Kokeile vaan sinäkin PU-vaahtoa, mutta katso muutaman vuoden päästä mitä on tapahtunut. Kerro sitten meille."

  • kyllähän näillä leveysasteilla veneiden pitäisi olla eristettyjä jo tehtaalta.

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    311
    2817