Onko suomenkielistä ohjelmointikieltä?

Commodore 64:lle esiteltiin aikoinaan Mikrobitti-lehdessä suomenkielinen basic-tulkki tai oikeastaan ohjeet sen suomentamiseksi.

Ei ole eikä oikein ole syytäkään.

Aikoinaan oli muistaakseni excel 4.0 tai 5.0 suomenkielinen vba koodausympäristö

Mutta hankalaa se oli kun ohjeet piti kuitenkin etsiä englanniksi

Suomen rakenne ei ole oikein sopiva tuohon.
Mieti nyt vaikka "1 to 5" olisi "1:stä 5:en"
Suomi on liian epäjohdonmukainen kieli jo pelkkään puhumiseen, ohjelmoinnista nyt puhumattakaan.

https://www.riemurasia.net/kuva/Kuusi-palaa/160917

Näyttäähän niitä olevan monenkielisiä ohjelmointiympäristöjä, mutta monet kielet suomen lisäksi yhä puuttuvat:
https://en.wikipedia.org/wiki/Non-English-based_programming_languages

Ei ne ole edes englantia ne yleisimmät ohjelmointikielet vaikka siltä äkkivilkaisulla näyttäisivät.

# Pitäisi olla kieletön kieli!

? (x > 10) {
@ "{x} on suurempi kuin 10\n";
}

Typerintää on tehdä ohjelmointikielestä miljoona eri kieliversioita muka käyttöä ja omaksumista helpottamaan. Sillä aiheutetaan vain sekaannusta, eikä ne käännökset kuitenkaan ole niin sujuvia. Esimerkkinä Excelin suomennetut taulukkofunktiot, joista ei ota Erkkikään selvää.

Omaksi ilokseen voi tietenkin jokainen tehdä mitä haluaa.

http://www.computerhope.com/issues/ch001621.htm
Natsi-Saksassa kehitetty Plankalkül (by Konrad Zuse) Z3 häkkyrälle 1943-45 oli 1. ohjelmointikieli.

Ohjelmointikieli tehdään tekemällä kääntäjä, joka kääntää sitä ohjelmointikielellä tehtyä ohjelmaa konekieliseksi ohjelmaksi.

Voit tehdä suomen kielisen ohjelmointikielen vaikka itse.

Tosin on siinä syntaksissa niin vähän tavaraa, ettei sen suomentamisesta juuri mitään hyödy. Englanninkielessä on se hyvä puoli, että netti on pullollaan esimerkkejä, ja kaikki ne suoraan käytettävissä.

Ensimmäinen ohjelmointikieli lienee tehty käsi pelillä, tekemällä ensimmäinen kääntäjä suoraan konekielisillä komennoilla joita tietokone suorittaa.

Jumala loi suomenkielisen ohjelmointikielen heti Aatamin ja Efvan luomisen jälkeen.

ei oo varsinaisesti ohjelmointikieli mutta kyselykieli kuiteski :D

https://poltsi.fi/Misc/korsosql.html

Koodaa itse...

Kyllä toki suomenkielinen ohjelmointikieli on olemassa.

Kielen nimi on eCi -kieli, ja sen on kehittänyt Osmo A Wiio hyödyntäen C -kielen esiprosessoria.

Esimerkiksi:

#define arka volatile

Kieli on esitelty tarkemmin Tietokone -lehdessä, muistaakseni joskus 1985..1989.

Jos löydän tarkan numerotiedon ko. lehdestä, täydennän myöhemmin tänne.

Muussa tapauksessa kannattanee tutustua Tietokone -lehden omaan arkistoon, numero on niin vanha, ettei kirjaston arkistosta välttämättä enää löydy.

Toteutustavasta johtuen eCi -kielen sekaan voi vapaasti miksata tavallista C -kieltä.

Eli suomenkielinen ohjelmointikieli on kyllä olemassa, kokonaan eri asia on se, kannttaako sen käyttö.

C -kieli kun on perusteiltaan vaarallinen, eli suorastaan houkuttelee ohjelmoijan kirjoittamaan koodia, jossa on puskurin ylivuotohaavoittuvuus, vertaa atlanttiin syöksynyt lento AF 447, jossa Airbusin kaistapäinen lentotietokoneen ohjelmointityö oli tehty tavalla, joka nimenomaan houkutteli lentäjän tekemään vaarallisen virheen, jonka kokemattomampi lentäjä sitten tekikin. Koneen kapteeni tuli lepotilasta paikalle ohjaamoon hätätilanteessa, vaikka olikin lepovuorossa, mutta liian myöhään, eikä enää ehtinyt pelastaa konetta ennen mereen syöksyä.

Suosittelen Delphiä, sillä kun huolellisuutta noudattaen koodaat, ei synny vaarallisia puskurin ylivuotohaavoittuvuuksia.

Lisäturvaksi kirjoita koodisi alkuun Delphissä:

{$R } // R -kirjaimen jälkeen kuuluu olla plus -merkki, jos Suomi24:n forumsofta onnistuu sössimään plus -merkit pois.

Tuo EI OLE huolellisen ohjelmointityön korvike, vaan lisäturva, eli ns. "viimeinen hätävara" !

Eli tuo estää useimmissa tapauksissa (ei koske Move eikä FillChar) puskurin ylivuotohaavoittuvuuden syntymisen, mutta väärin tehty koodi pitää toki silti korjata oikeaksi, muuten seurauksena on ERangeCheck -poikkeus!

C -kieli siis houkuttelee ohjelmantekijöitä vastaavalla tavalla koodaamaan väärin, kuin Airbusin lentotietojärjestelmä houkutteli AF-447:n lentäjää tekemään työssään vaarallisen virheen, joka sitten surmasi kaikki koneessaolijat.

C -kielen suunnittelu on täynnä idioottimaisuuksia, tässä muutama:

1)

if (a=5) {
printf("muuttujan a arvo on 5.\n")
}

viattomalta näyttävä virhe, mutta tuo SIJOITTAA arvon 5 muuttujaan a, ja siksi AINA tulostaa: muuttujan a arvo on 5.

2) miksi C -kielessä on erikseen BITWISE AND ja LOGICAL AND ?

8086 ja 80386 -assemblereissa on vain AND ja OR, ei ole tarvetta erilliselle BITWISE AND ja LOGICAL AND -toiminnoille.

Samoin Delphissä on vain AND ja OR, ei ole tarvetta erilliselle BITWISE AND ja LOGICAL AND -toiminnoille.

Herättää toki kysymyksen: mksi ja mihin C -kieli tarvitsee erikseen LOGICAL ja BITWISE -versiot boolen operaattoreista (and, or, xor, not)

kun sekä assemblerissa että Delphissä moisia ei tarvita.

Vastaus: Delphissä boolean on oma erillinen tyyppinsä, ja lähdekooditasolla boolean ei ole yhteensopiva integer -tyypin kanssa.

Konekielitasolla
Delphissä boolean:

FALSE = 0
ja
TRUE = 1

C -kielessä ei ole omaa erillistä boolean -tyyppiä, vaan C -kielessä (väärin)käytetään int -tyyppiä tähänkin.

Ja

C -kielessä vastaavat numeroarvot

FALSE = 0
ja
TRUE = mikä tahansa nollasta poikkeava arvo, lukualueen rajoissa toki.

Eli siis C -kielessä 2 ja 4 ovat molemmat kelvollisia arvoja kuvaamaan totuusarvoa TRUE.

Jos BITWISE -tyyppisellä operaattorilla käsiteltäisi näitä:

a = 2 AND 4;

vaikka sekä 2 että 4 ovat C -kielessä TRUE, niin BITWISE -tyyppisellä operaattorilla a = 0 eli FALSE.

Siis TRUE and TRUE = false ???

no, juuri tuosta syystä C -kielessä on pakko olla erillinen LOGICAL and -operaattori, joka ottaa tuon huomioon.

C -kielen käyttäjät yleensä väittävät, että C -kieli on nopein.

Mutta jos ohjelmassa tehtäisiin pelkästään totuusarvojen käsittelyä, niin tuosta erosta johtuen Delphin voisi olettaa olevan tällaisessa tehtävässä C -kieltä nopeampi. Kummatkin kääntyvät konekieleksi, mutta C -kielessä bitwise AND vaatii useamman konekielikäskyn, kun Delphissä riittää yksi.

Myös merkkijonokäsittelyssä ei ole Delphin voittanutta.

Ja ainakin 99% ohjelmista tarvitsee merkkijonoja, jos ei mihinkään muuhun, niin esim. hakemisto- ja tiedostonimet, URLit, windows -rekisteriavainten nimet jne.

Moni ohjelma toki muuhunkin, mutta tuossa esimerkkejä.

Sumuisen logiikan kirjoittamiseen soveltuisi parhaiten savon kieli.

Luonnollisin ohjelmointikieli on tietysti luonnollinen kieli. Englannin kielellä pystyy ohjelmoimaan ainakin tällä: http://supernova.sourceforge.net/

Tähän sopisi myös suomen kieli ja sitä tarvittaisiinkin. Tosin em:n kaltainen opettaisi ja hajoittaisi samalla englantia.