hallitus aikoo yhtiöittää osan nykyisten TE-toimistojen palveluista sen jälkeen, kun uudet maakunnat aloittavat vuoden 2019 alussa. Muutoksen tarkoitus on parantaa työttömien palveluita ja tehdä töiden löytyminen entistä jouhevammaksi.
Niin sanottu pakkoyhtiöitys on herättänyt paljon närää muun muassa nykyisessä oppositiossa, jonka mukaan hallitus avaa samalla ovet yksityisille yrityksille, jotka käärivät voitot julkisesti rahoitetulla toiminnalla.
Hallitus päätti viime keväänä, että maakunnille siirretään tehtäviä mm. ely-keskuksista, työvoimatoimistoista ja aluehallintovirastoista. Työvoimapalvelut menevät HS:n mukaan kokonaan maakuntien järjestettäviksi.
Kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sanoo HS:lle, että maakunnat ovat vastuussa palveluiden saatavuudesta, määrärahoista ja esimerkiksi työttömyysturvasta. Palveluiden tuottaminen tapahtuu kilpailluilla markkinoilla.
- Se tarkoittaa, että maakunta sitten ostaa tuotannon julkisomisteisilta yhtiöiltä, yksityisiltä yhtiöiltä tai yhdistyksiltä, sanoo Tonttila, jonka mukaan uudistus tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan TE-toimistojen henkilöstön määrään.
Työhallinnon työntekijöitä edustavan Eija Tuutin mukaan valtio on leikannut jatkuvasti TE-toimistojen resursseja ja samaan aikaan lisännyt tehtäviä.
- Me olemme saaneet valtavasti ihmisiä työelämään ja koulutukseen. Työttömien kokonaismäärä ei ole supistunut, mutta se johtuu siitä, että firmat ovat koko ajan irtisanoneet lisää väkeä, Tuutti kertoo HS:lle.
Niin sanottu pakkoyhtiöitys on herättänyt paljon närää muun muassa nykyisessä oppositiossa, jonka mukaan hallitus avaa samalla ovet yksityisille yrityksille, jotka käärivät voitot julkisesti rahoitetulla toiminnalla.
Hallitus päätti viime keväänä, että maakunnille siirretään tehtäviä mm. ely-keskuksista, työvoimatoimistoista ja aluehallintovirastoista. Työvoimapalvelut menevät HS:n mukaan kokonaan maakuntien järjestettäviksi.
Kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sanoo HS:lle, että maakunnat ovat vastuussa palveluiden saatavuudesta, määrärahoista ja esimerkiksi työttömyysturvasta. Palveluiden tuottaminen tapahtuu kilpailluilla markkinoilla.
- Se tarkoittaa, että maakunta sitten ostaa tuotannon julkisomisteisilta yhtiöiltä, yksityisiltä yhtiöiltä tai yhdistyksiltä, sanoo Tonttila, jonka mukaan uudistus tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan TE-toimistojen henkilöstön määrään.
Työhallinnon työntekijöitä edustavan Eija Tuutin mukaan valtio on leikannut jatkuvasti TE-toimistojen resursseja ja samaan aikaan lisännyt tehtäviä.
- Me olemme saaneet valtavasti ihmisiä työelämään ja koulutukseen. Työttömien kokonaismäärä ei ole supistunut, mutta se johtuu siitä, että firmat ovat koko ajan irtisanoneet lisää väkeä, Tuutti kertoo HS:lle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
TE keskuksissa lienee yli 2200 henkilöä töissä. Suomessa on 311 kuntaa (2017 alussa). Tarkoittaa että yli 7 henkilöä jokaisessa kunnassa teoreettisesti etsii työttömille töitä. Lienee sanomattakin selvää, että kaikki TE keskusten peruspalvelut voidaan hoitaa mobiilisti. Heti säästyi 150 meur.