Tämän päivän hesarissa Rkp romuttaa kaavailut yhteisestä porvaripresidenttiehdokkaasta.
”Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam pitää mahdollisena, ettei Rkp aseta ehdokasta vuoden 2006 presidentinvaaleihin.
”Oma analyysini lähtee siitä, että jos (Tarja) Halonen on ehdokkaana – mitä pidän todennäköisenä ellei varmana – puolueen kannattaa asettaa oma ehdokas vain siinä tapauksessa, että voimme saada normaalit kannatuslukumme. Enkä pidä kovin todennäköisenä, että löytäisimme ehdokkaan, joka siihen pystyisi – jos Halonen on mukana”, Enestam pohtii.
Enestam näkee päätöksessä kytköksen myös eduskuntavaaleihin, jotka pidetään vain vuosi presidentinvaalien jälkeen. ”Jos ehdokkaamme saa 2-3 prosenttia äänistä, se ei ole omiaan kannustamaan ihmisiä seuraaviin vaaleihin…””
Siinä meni ”porvaripresidenttiehdokas” niin Kanervan Ikeltä kuin ns. keskustaporvareilta. Rkp niittautuu demarien kylkeen ja pyrkii varmistamaan ikuisuushallituspaikkansa menemällä Halosen taakse jo hyvissä ajoin.
”Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam pitää mahdollisena, ettei Rkp aseta ehdokasta vuoden 2006 presidentinvaaleihin.
”Oma analyysini lähtee siitä, että jos (Tarja) Halonen on ehdokkaana – mitä pidän todennäköisenä ellei varmana – puolueen kannattaa asettaa oma ehdokas vain siinä tapauksessa, että voimme saada normaalit kannatuslukumme. Enkä pidä kovin todennäköisenä, että löytäisimme ehdokkaan, joka siihen pystyisi – jos Halonen on mukana”, Enestam pohtii.
Enestam näkee päätöksessä kytköksen myös eduskuntavaaleihin, jotka pidetään vain vuosi presidentinvaalien jälkeen. ”Jos ehdokkaamme saa 2-3 prosenttia äänistä, se ei ole omiaan kannustamaan ihmisiä seuraaviin vaaleihin…””
Siinä meni ”porvaripresidenttiehdokas” niin Kanervan Ikeltä kuin ns. keskustaporvareilta. Rkp niittautuu demarien kylkeen ja pyrkii varmistamaan ikuisuushallituspaikkansa menemällä Halosen taakse jo hyvissä ajoin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
RKP:n kannalla ei ole paljon merkitystä presidentinvaalissa. Vaalihan on suora kansanvaali, jossa ratkaisevaa on ehdokkaiden uskottavuus, ei se miten puolueet heitä asettavat tai kannattavat. Tätä henkilökeskeisyyttä osoittaa selkeästi viime presidentin vaalien alla muodostunut gallup-suosio.
Jossain vaiheessa Elisabeth Rehn sai paljon kannatusta ja jo Ahtisaaren merkittävin vastaehdokas, sitten Riitta Uosukaisen suosio kasvoi. Kun vaaliesiintymiset alkoivat, Halonen ja Aho alkoivat erottua muista suuremman asiantuntemuksensa ja sanavalmiutensa ansiosta. Lopulta ehkä Ahon arvokonservatiiviset kannanotot olivat hänen kohtalonsa. Raimo Ilaskivi saattoi ratkaisevasti edesauttaa Halosen valintaa, kun hän näkyvästi otti sellaisia kantoja, josta Kokoomuksen liberaali siipi järkyttyi ja alkoi tehdä vaalityötä Kirsi Pihan johdolla Halosen hyväksi.
RKP:tä muuten äänestävät äänestävät presidenvaalissa sitä ehdokasta, jonka katsovat parhaaksi. Ei siinä RKP:n oman ehdokkaan poisjäämisellä ole mitään suurempaa merkitystä. Ongelma on vaan se, ettei tahdo löytyä miltään suunnalta sellaista ehdokasta, jolla olisi mahdollisuuksia tällä hetkellä haastaa Halonen.
Täällä eräs kirjoittaja on väittänyt, että Kekkonen sai kansalta valtavan kannatuksen ja varauksettoman luottamuksen toimintansa ansiosta. Itse epäilen tätä Kekkosen osalta kovasti, mutta Halosen kohdalla tämä teoria näyttää pätevän oikein hyvin. Halosen kannatus on valtavaa ja luottamus häneen varauksetonta. Halosella ei ole ollut mitään vaikeita pulmia ratkaistavana ja hän on onnistunut irrottautumaan vasemmistodemarin leimasta kohtalaisen hyvin. Lisäksi hänen asiantunteva otteensa ja rehellinen habituksensa vetoavat kansaan.
Demokratian kannalta olisi kuitenkin toivottavaa, että löytyisi varteenotettava vastaehdokas. Valta ei saisi koskaan olla liian itsestäänselvää, ettei tulisi paluuta kekkosiin.
Asia on aivan kuten esität. Oleellista asiassa on juuri se, että kun Kokoomuksen Harri Holkeri aiemmin, ja Rkp:n Jan-Erik Enestam nyt, esittävät asiallisesti koko presidentinvaaleista luopumista Halosen hyväksi, sen mukana demokraattinen prosessi heikkenee.
Kansahan nykyään todellakin äänestelee mitä haluaa, siihen eivät ryppyotsaiset besserwisserit enää pääse väliin, mutta olisi todella tärkeää, että presidentin tärkeimmästä ulottuvuudesta - ulkopolitiikasta - ja sen suunnasta käytäisiin syventävää keskustelua (vaikka eihän sekään monien äänestyskäyttäytymiseen vaikuta). Halosen aikana nato-ulottuvuus ja eu:n sotilaallinen kehittäminen eivät Suomen toimesta etene. Pitäisi pohtia, onko se hyväksi Suomelle.
vähättelyllä voi olla aivan päinvastainen vaikutus lopuksi.Ihmiset alkavat vaatimaan kunnon vaalia,se antaisi hyvän ponnahduslaudan jolekkin sopivalle henkilölle.
Halonen yleensä aistii kansan mielipiteen hyvin,puhuu siten kun enemmistö odottaa,toimii joskun jonkinlaisena asioiden korjaajana.Loppujen lopuksi aika taitava nykyisessä tilanteessa,minä tosin en koskaan tule häntä äänestämään.
Halonen voi nyt olla suosittu, kun vastaehdokkaita ei ole asetettu eikä tiedossakaan ole muita kuin Vnhasen mahdollisuus kepun ehdokkaaksi.
Aiempien vaalien kokemuksesta voi ennustaa, että istuvan presidentin nykyinen suosio tulee ilman muuta pienenmään, kun muut ehdokkaat varmistuvat ja vaali lähenee.
Demokratian ja etenkin ulkopolitiikan linjanvetojen kannalta olisi paikallaan, että presidentin vaaliin asetettaiai mahdollisimman päteviä ehdokkaita ja että vaalikeskustelusta tulisi vaihtoehtoisia linjauksia esiin tuova. Vasta kunnollisten asiavaihtoehtojen pohjalta toteutuu demokratia, vaikka kyseessä onkin suora henkilövali.
Yhteistä porvariehdokasta en kuitenkaan kannata 1. kierrokselle, vaikka toivon porvareiden ryhmittyvän sen vastaehdokkan taakse, joka nousee Halosta vastaan 2. kierrokselle. En nimittäin usko, että Halonen valitaan suoraan 1. kierroksella, jos puolueet asettavat kukin omat ja riittävän hyvät ehdokkaansa, mikä olisi todella tarpeen demokratian toteutumisen kannalta.
Emme kaipaa mitään leikkivaaleja, jossa puolueet ikään kuin ennalta luovuttavat Halosen hyväksi eivätkä ota ehdokasasettelua tosissaan. Kun näyttää, että keskustan ehdokkaaksi valitan pääministeri Vanhanen, tulisi ainakin kokoomuksen löytää itselleen mahdollisimman vahva nimi ehdokkaaksi.
Myös RKP:lta odottaisin omaa ehdokasta, samoin vihreiltä, kd:lta ja perussuomlaisilta. Vasemmistoliitto mennee suoraan Halosen taakse, ja muilla puolueilla ei ole niin suurta väliä.
Enestam viestii, että RKP ei aseta omaa ehdokasta, mikä on perusedellytys sille, että RKP voisi olla porvarillisen rintaman yhteisehdokkaan takana. Siis tuohan pelkästään tukee Kanervan avausta.
Voi tietenkin ajatella, että Rkp hakee yhteistä porvariehdokasta "sammutetuin lyhdyin". Eli että yhteisehdokkaasta sovitaan kulisseissa. Uskoisin kuitenkin, että Enestam vannoo uskollisuuttaan "voittajalle" ja ajattelee edustamansa liikkeen hyötyvän siitä.