Hallitus laati sopeutumisstrategian ilmastonmuutokseen
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on laadittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä sopeutumisstrategia. Muistio on osa hallituksessa valmisteilla olevaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa.
Työhön on osallistunut maa- ja metsätalousministeriön lisäksi viisi muuta ministeriötä, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.
Strategia pohjautuu asiantuntijoiden arvioon, jonka mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä, mikä lämmittää maapalloa ja aiheuttaa muutoksia ilmastoon.
Suomen keskilämpötilan arvioidaan nousevan 4 - 6 astetta vuoteen 2080 mennessä ja keskimääräisen sademäärän noudevan 15 - 25 prosenttia.
Kuitenkin jo vuoteen 2025 mennessä lämpötilan odotetaan nousevan kaksi astetta vuosien 1961 - 1990 tasosta.
Säätilan ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuskausien, myrskyjen ja rankkasateiden odotetaan yleistyvän.
Strategia kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia keskeisillä toimialoilla: maa- ja elintarviketalous, metsätalous, kalatalous, porotalous, riistatalous, vesivarat, luonnon monimuotoisuus, teollisuus, energia, liikenne, alueiden käyttö ja yhdyskunnat, rakentaminen, terveys, matkailu sekä vakuutustoiminta.
Strategiassa esitetään arviot Suomen kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen ja määritetään toimenpiteitä, joilla sopeutumista voidaan parantaa.
Strategian mukaan nopeimmin on käynnistettävä pitkävaikutteiset ja ääreviin sääilmiöihin liittyvät toimet, kuten metsänhoito ja puunkorjuu, tulvantorjunta, liikenne, rakentaminen ja yhdyskuntasuunnittelu. Myös havainnointi- ja varoitusjärjestelmiä sekä hallinnon ja eri toimialojen valmiuksia tulee kehittää.
YLE24
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on laadittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä sopeutumisstrategia. Muistio on osa hallituksessa valmisteilla olevaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa.
Työhön on osallistunut maa- ja metsätalousministeriön lisäksi viisi muuta ministeriötä, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.
Strategia pohjautuu asiantuntijoiden arvioon, jonka mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä, mikä lämmittää maapalloa ja aiheuttaa muutoksia ilmastoon.
Suomen keskilämpötilan arvioidaan nousevan 4 - 6 astetta vuoteen 2080 mennessä ja keskimääräisen sademäärän noudevan 15 - 25 prosenttia.
Kuitenkin jo vuoteen 2025 mennessä lämpötilan odotetaan nousevan kaksi astetta vuosien 1961 - 1990 tasosta.
Säätilan ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuskausien, myrskyjen ja rankkasateiden odotetaan yleistyvän.
Strategia kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia keskeisillä toimialoilla: maa- ja elintarviketalous, metsätalous, kalatalous, porotalous, riistatalous, vesivarat, luonnon monimuotoisuus, teollisuus, energia, liikenne, alueiden käyttö ja yhdyskunnat, rakentaminen, terveys, matkailu sekä vakuutustoiminta.
Strategiassa esitetään arviot Suomen kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen ja määritetään toimenpiteitä, joilla sopeutumista voidaan parantaa.
Strategian mukaan nopeimmin on käynnistettävä pitkävaikutteiset ja ääreviin sääilmiöihin liittyvät toimet, kuten metsänhoito ja puunkorjuu, tulvantorjunta, liikenne, rakentaminen ja yhdyskuntasuunnittelu. Myös havainnointi- ja varoitusjärjestelmiä sekä hallinnon ja eri toimialojen valmiuksia tulee kehittää.
YLE24
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihminen on ennenkin koittanut hallita palloa onnistumatta. Luoja säät säätää ja hienolla systeemillä ol huoleti. Bisnes vaatii Kiotoa, joku hyötyy pohjoisen poika maksaa.....tääll ei ilman läpöö selvii vai mitä.
Tietysti keskustan hallussa oleva. Tavoitteet varmasti semmoset, että taatan keskustaväestön elinolosuhteet ja pysyvät turpeessa kiinni loppuun saakka, vaikka maailma kaatuisi.
Keskustan olisi pitänyt vuosikymmeniä sitten havaita, että sen maataloustukipolitiikka johtaa ainakin Suomen osalta erityisesti ympäristö vaikutuksiltaan kestämättömään tilanteeseen.
Maataloustuontatoa olisi pitänyt rajoittaa tai etsiä välineitä, joilla poistetaan sen ympäristö vaikutukset.
Maataloustuki olisi pitänyt siirtää kestävään kasvuun, tutkimukseen ja koulutukseen aloille joilla ei ole ainakaan samanlaisia uhkia kuin maataloudessa on.