Käytän mäntysuopaa aika reilusti ensisijaisesti mustaherukkaa vaivaavan äkämäpunkin, mutta myös muiden tuholaisten torjuntaan. Käsittelen myös kasvualustan runsaalla mäntysuovalla äkämäpunkin talvehtimisen estämiseksi maaperässä.
Onko mäntysuovalla todettu olevan mitään haittaa marjapensaille ???
Pensaat ainakin näyttää kasvavan aika hyvän näköisinä ja ovat terveemmän näköisiä kuin ne pensaat mitkä ei ole saaneet mäntysuopakäsittelyä.
Onko tutkittu ???
Onko mäntysuovalla todettu olevan mitään haittaa marjapensaille ???
Pensaat ainakin näyttää kasvavan aika hyvän näköisinä ja ovat terveemmän näköisiä kuin ne pensaat mitkä ei ole saaneet mäntysuopakäsittelyä.
Onko tutkittu ???
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ei mitään haittaa.
En ole huomannut olevan mitään haittaa. Jos kasvua rehevöittävää vaikutusta ei pidetä haitallisena.
Mäntysuopapaketeissa ja pulloissa on ollut ohjeita torjunta-ainekäyttöön. Mäntysuopa on niin kuin mikä tahansa muukin torjunta-aineena käytetty myrkky.
Netistä löytyy useitakin ohjeita mitkä perustuu mäntysuopaliuoksen käyttöön erilaisten tuholaisten torjuntaan.
Maistuuko marjat mäntysuovalle jos sitä käyttää raakilevaiheessa punkin torjuntaaan.
Minkähän vuoksi viestini on poistettu? Kertokaa ihmiset rakkaat, mikä siinä rikkoi sääntöjä, niin opettelen vastaisuudessa toimimaan säännöstön rajoissa.
Mitä mahdoit niissä kirjoittaa? En ehtinyt niitä lukemaan.
Vastasin nimimerkille "Enehtinyt" ja vastaukseni poistettiin sääntöjen vastaisena. En ilkeillyt kenellekään, puhuin ihan vain tavallisia asioita. Olen edelleen ihan ymmälläni. Onko kenellekään muulle käynyt tällaista?
Ihan silkkaa jääräpäisyyttäni laitan vielä uudestaan eri viesteihin kaikki asiat, joista olen puhunut, jotta minulle ja mahdollisesti jollekulle muullekin valkenisi, mitä ei saa sanoa.
Mäntysuopa tappaa valikoimatta. Siinä menevät siis samalla sekä maasta että kasvista myös ne ötökät, jotka söisivät tuhohyönteisiä.
Mäntysuopa tappaa maasta ne öttiäiset, jotka kuohkeuttaisivat maata ja muuttaisivat kasvijätettä mullaksi.
Mäntysuopa ei ole torjunta-aineeksi hyväksytty. Sitä ei ole tutkittu tarpeeksi.
Samoin tappaa muutkin torjunta-aineet - ja vieläkin tehokkaammin kuin mäntysuopa.
Ei se olekaan torjunta-aine. Se on kuitenkin käytännössä ainoa aine millä kotitarvepuutarhuri pystyy torjumaan mustaherukan äkämäpunkkia. Se on myös käyttäjälle turvallinen.
Mitä haittaa mäntysuovasta on herukkapensaille?
Ei se kasvua haittaa - lannoitteena tuntuu toimivan.
Tässäpä linkki sivustoon, josta löytyy erinomaisen paljon erinomaisen täsmällistä tietoa: http://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/species?id=486 eli www.ötökkätieto.fi
Kiitos minulle vastanneelle fiksulle puutarhaihmiselle! Minun käsittääkseni mikään noista minulle kirjoitetuista vastauksista ei todellakaan ole sellainen, että sen takia viestini pitäisi poistaa. Lisäksi mainitsin minäkin aikaisemmissa poistetuissa viesteissäni, että melkein kaikki torjunta-aineet todellakin tappavat valikoimatta.
Saako mäntysuopakäsittelyllä todellakin mustaherukanäkämäpunkin häipymään? Kuinka usein ja millä tavoin (suihkuttamalla?) sitä pitää käyttää? Maailmassa - ja erityisesti puutarhamaailmassa - liikkuu erittäin paljon sellaista tietoa, joka todellisuudessa ei ole tietoa lainkaan. Aloittaja kyllä kertoo pensaidensa voivan hyvin, mutta jos vuodesta toiseen joutuu samaa öttiäistä samoista pensaista torjumaan, herää epäilys, tehoaako käytetty torjuntakeino laisinkaan.
Ei niitä pahaa vahinkoa aiheuttavia tuholaisia kovin montaa ole. Niitä muutamaa samaa tuholaista torjutaan vuosittain. Äkämäpunkki ei tässä suhteessa ole poikkeus ja naapurissa on useitakin äkämäpunkin pahoin saastuttamia pensaita mistä varsin nopeasti leviää naapureiden pensaisiin. Mäntysuopakäsittely näyttää toimivan äkämäpunkkitartuntaa vastaan enaltaehkäisevästi.
Ei ole tarvetta niin moneen käsittelyyn kun mäntysuopaliuosta tehostaa ruokaöljyllä ja alkoholilla.
Mäntysuopa tehoaa pehmeäihoisiin toukkiin. Eli juurikin niihin pehmeisiin äkämäpunkin toukkiin. Mäntysuopa tehoaa valikoivasti.
Sitä on perinteisesti käytetty jo vuosikymmeniä torjunta-aineena.
Ei ollut pätkääkään tietoa äkämäpunkkiin tehoavista torjunta-aineista.
Jos kirjoitit selvästi vääriä asioita!
Ei ole sivulla äkämäpunkin torjuntaan hyvää ohjetta.
Äkämäpunkin saastuttamat mustaherukan pensaat tulee sumuttaa ensimmäisen kerran juuri kun kasvun merkkejä on havaittavissa ja toisen kerran viikon tai parin kuluttua. Kolmannen kerran sumutetaan juuri ennen kukkimista. Kun äkämäpunkkia ei enää esiinny, niin kevään mäntysuopasumutuksia voi vähentää.
Lisäksi reilu maan käsittely mäntysuovalla.
Sadon korjuun jälkeen yksi pensaiden sumutus ja maan käsittely mäntysuovalla.
Kyllä maistuu. Kukkimisvaiheessa eikä raakilevaiheessa mustaherukan pensaita ei saa sumuttaa mäntysupaliuoksella.
Kun mustaherukka on raakilevaiheessa, mustaherukan äkämäpunkit ovat "tuulen viemää" eli lentäneet tuulen mukana lähistön pensaisiin ja maahan.
Osa mustaherukan äkämäpunkeista putoaa maahan ja nousevat pikkuhiljaa takaisin pensaisiin. Kasvukauden alun torjunta tehostuu, kun mustaherukan äkämäpunkkia torjutaan sumuttamalla mäntysuopaliuoksella mustaherukkapensaita loppukesällä sadonkorjuun jälkeen ja myös maa tulee käsitellä mäntysuopaliuoksella.
Monet tuholaiset esiintyy kerran vuodessa, tai muutamat useammankin kerran, mikä aiheuttaa sen että myös turjunta joudutaan tekemään näiden tuholaisten esiintymisen mukaan. Onneksi useimmille tuholaisille riittää yksi torjuntakäsittely ja usein torjunta on yhden tuholaisen vuosittaista vakiotorjuntaa.
Yleensä tuholaisia ei saada torjuttua lopullisesti, vaan vuosituho saadaan torjuttua vuosittaisella torjunnalla. On vakio että samaa öttiäistä joutuu torjumaan vuosittain samoista kasvustoista.
Äkämäpunkki kiertää pensaista tuulenmukana naapurien puutarhoihin ja nousee maasta pensaisiin. Vain pieni osa punkeista tarttuu tuulesta pensaisiin, suurin osa päätyy maahan ja nousee maasta myöhemmin loppukesällä pensaisiin ja asettuu silmuihin talvehtimaan ja lisääntymään. Äkämäpunkkien torjunta maassa usein unohdetaan !!!
Äkämäpunkki lähtee keväällä silmuista liikkeelle ja suurin osa punkeista varisee maaperään - käytännössä pensaiden alle , mistä ne nousee myöhemmin kesällä ja syksyllä takaisin pensaisiin ja asettuvat silmuihin talvehtimaan ja lisääntymään.
Äkämäpunkin saastuttamien silmujen kerääminen ja pensaiden sumuttaminen keväällä ja loppukesällä sadonkorjuun jälkeen ei riitä. Äkämäpunkki tulee torjua myös maassa. Maa kastellaan mäntysuopaliuoksella keväällä äkämäpunkkien liikkeellelähdön aikaan ainakin 2 kertaa - näin torjutaan maahan varisseet äkämäpunkit ja tuulen mukana maahan päätyneet äkämäpunkit. Jos pensaat on pahoin saastuneet, niin mäntysuopaliuoksella kastelu voi olla tarpeen myös kesällä.
Loppukesällä ja syksyn alussa maa kastellaan ja pensaat sumutetaan 1-2 kertaa - näin estetään äkämäpunkkien nousu maasta pensaisiin ja asettumasta silmuihin ja estetään punkkien talvehtimista ja kisääntymistä silmuissa.
Suopaliuoksia käytetään muualla maailmassa varsin yleisesti. Liuoksiin lisätään varsin yleisesti jotain tehoste ja tartunta-aineeksi esimerkiksi polttoöljyä tai kuumakäsiteltyä vaikkapa pellavansiemenöljyä.
Ulkomailla suopaliuosten turvallisuuden takia sitä käytetään myös isojen puden tuholaisten torjuntaan kaduilla ja puistoissa - ei sumuna vaan reilusti isopisaraisena ruiskutuksena, niin se ei leviä tuulen mukana ympäristöön.
Varsinaiset torjunta-aineina käytetyt myrkyt tappaa maaperän eliöstöä mäntysuopaa monin verroin tehokkaammin.
Myrkkyihin ei ole ollut tarvetta sinä aikana kun mäntysuopaliuosta olen käyttänyt äkämäpunkin torjuntaan.
Käsittele maa kesällä mäntysuopaliuoksella, niin vältyt makuhaitoilta.
Mätysuopa-vesi liuos tehoaa ainoastaan ns pehmeisiin toukkiin. Äkämäpunkin toukat ovat pehmeitä ja siihen teho perustuu. Torjunta vaatii kuitenkin ennen kukintaa useita käsittelyjä noin kuukauden aikana. Liuoksen tehoa voi lisätä kuumakäsitellyllä pellavansiemenöljyllä mikä toimii tartunta-aineena.