Kun laskee yhteen työttömät työnhakijat, lyhennettyä työviikkoa tekevät, tukitoimenpiteillä työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat ja työttömyyseläkeläiset, saa vastauksen kysymykseen, paljonko Suomessa on ihmisiä vailla oikeaa työtä. Tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan luku on yhä yli 400 000.
Kun maassa on 408 000 työtöntä, sillä ei ole suurta merkitystä, että heitä on nyt 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyys ei ole parantunut, vaikkakin on merkkejä siitä, että se olisi vähän paranemassa.
Työpaikat lisääntyvät hitaasti
Avoimien työpaikkojen määrä kyllä kasvoi loppuvuonna, mutta se ei juuri työttömiä auttanut. Uusiin työpaikkoihin pääsevät nyt opiskelijat ja kotityötä tehneet.
Toisin sanoen työllisyys kasvoi loppuvuonna. Mutta tähänkin voi huomauttaa, että alkuvuoden aikana työllisyys oli laskenut jyrkästi. Lopputulos on, että viime vuonna työllisyys hieman supistui. Hallituksen tavoitteet uusista työpaikoista jäävät näin saavuttamatta.
Teollisuuden työpaikat vähenevät edelleen, vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman suhdannebarometrin mukaan työpaikkojen katoaminen nyt hidastuu.
Vain rakennusyritykset saattavat lisätä työvoimaa lähikuukausina. Rakennuksilla tehdään entistä enemmän työtunteja, mutta ketkä näitä työtunteja tekevät? Suomalaisten työttömyys ei välttämättä tästä helpotu. (Lue lisää aiheesta Virolaiset tulevat ohi tilaston ).
Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen pitää ongelmana sitä, mihin uudet työpaikat ovat syntymässä. Uusia työpaikkoja syntyy julkiselle puolelle — sektorille, jossa ei kilpailla. Esimerkiksi hoitotakuu kasvattaa paraikaa terveydenhuoltoa.
Etlan mukaan työvoima vähenee ennen pitkää ja silloin syntyy tilanne, jossa yhä pienempi määrä veronmaksajia joutuu kustantamaan yhä suuremman julkisen sektorin.
Sorjosen mukaan yksityiset palvelut voisivat kasvaa ja työllistää, jos kotimaista ostovoimaa on riittävästi. Etla on ehdottanut mietittäväksi kotitaloustyön verovähennysrajan poistamista. Se voisi olla tehokas tapa luoda uusia työpaikkoja.
400 000 vailla oikeaa työtä
Työttömiä työnhakijoita 275508
Lyhennetyllä työviikolla 2002
Tukitöissä 46086
Työvoimakoulutuksessa 35591
Työttömyyseläkkeellä 49617
Yhteensä 408804
Kun maassa on 408 000 työtöntä, sillä ei ole suurta merkitystä, että heitä on nyt 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyys ei ole parantunut, vaikkakin on merkkejä siitä, että se olisi vähän paranemassa.
Työpaikat lisääntyvät hitaasti
Avoimien työpaikkojen määrä kyllä kasvoi loppuvuonna, mutta se ei juuri työttömiä auttanut. Uusiin työpaikkoihin pääsevät nyt opiskelijat ja kotityötä tehneet.
Toisin sanoen työllisyys kasvoi loppuvuonna. Mutta tähänkin voi huomauttaa, että alkuvuoden aikana työllisyys oli laskenut jyrkästi. Lopputulos on, että viime vuonna työllisyys hieman supistui. Hallituksen tavoitteet uusista työpaikoista jäävät näin saavuttamatta.
Teollisuuden työpaikat vähenevät edelleen, vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman suhdannebarometrin mukaan työpaikkojen katoaminen nyt hidastuu.
Vain rakennusyritykset saattavat lisätä työvoimaa lähikuukausina. Rakennuksilla tehdään entistä enemmän työtunteja, mutta ketkä näitä työtunteja tekevät? Suomalaisten työttömyys ei välttämättä tästä helpotu. (Lue lisää aiheesta Virolaiset tulevat ohi tilaston ).
Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen pitää ongelmana sitä, mihin uudet työpaikat ovat syntymässä. Uusia työpaikkoja syntyy julkiselle puolelle — sektorille, jossa ei kilpailla. Esimerkiksi hoitotakuu kasvattaa paraikaa terveydenhuoltoa.
Etlan mukaan työvoima vähenee ennen pitkää ja silloin syntyy tilanne, jossa yhä pienempi määrä veronmaksajia joutuu kustantamaan yhä suuremman julkisen sektorin.
Sorjosen mukaan yksityiset palvelut voisivat kasvaa ja työllistää, jos kotimaista ostovoimaa on riittävästi. Etla on ehdottanut mietittäväksi kotitaloustyön verovähennysrajan poistamista. Se voisi olla tehokas tapa luoda uusia työpaikkoja.
400 000 vailla oikeaa työtä
Työttömiä työnhakijoita 275508
Lyhennetyllä työviikolla 2002
Tukitöissä 46086
Työvoimakoulutuksessa 35591
Työttömyyseläkkeellä 49617
Yhteensä 408804
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun suurkapitalistit vähentää työväkeä.
Valtioneuvoston tehtävä on luoda puitteet Suomen ja suomalaisten menestykselle.
Nykyinen pääministeri Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen sen sijaan keskittyy toiminnassaan ainoastaan vätystelyyn ja virheiden välttelyyn.
Nyt tarvittaisiin visionääriä ja vahvaa johtajaa, jolla olisi tahtoa ja kykyä viedä isotkin asiat läpi.
Matti Vanhasesta ei tällaiseen tehtävään ole. Vanhanenhan ei ole esimerkiksi millään tavalla osallistunut suomalaisen vientiteollisuuden markkinointiponnisteluihin. Ei näköjään paljon kiinnosta.
Sen sijaan Vanhanen on kyllä heikentänyt mm. veroratkaisuillaan suomalaista omistusta. Yritykset ovat osinkoveron kiristymisen takia tyhjentäneet taseitaan ja kaikki on ollut pois investoinneista.
Miten kauan isänmaa kestää tätä mannertenvälistä nahjusta?
...nehän lisää työväkeä, jokaista vähennettyä suomalaista kohti palkataan 100 kiinalaista lisää.
palkaa sitä sataa
"Tekijät kumoavat ansiokkaasti sen harhaluulon että ulkomaille luodaan työpaikkoja. Monikansalliset yritykset vähentävät niitä kautta linjan ja siirtävät toisia toisaalle pyrkiessään tunkeutumaan jonkin maan markkinoille ja pyrkiessään madaltamaan palkkoja keskinäisen kilpailun keinoin."
http://agricola.utu.fi//nyt/arvos/tekstit/53.html
Todellisuus:
"Arvioidaan (ILO 1994) että jopa 75 prosenttia työvoimasta suorittaa yksinkertaisia toistotöitä, jotka automaatio, robotit ja kehittyvä tietotekniikka pystyvät lähes kokonaan korvaamaan. Rifkin mainitsee että yksin Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin 90 miljoonaa työpaikkaa, jotka voidaan kokonaan korvata automaatiolla. Koko työvoima oli vuonna 1993 noin 124 miljoonaa. Tuotannon koneellistaminen, automaatio sekä nyt viimeksi tietotekniikka ja tietoliikenne ovat tekemässä tästä arviosta totta. Vuonna 1993 Yhdysvalloissa oli noin 16 miljoonaa eli 13 prosenttia työvoimasta työttömänä tai vajaatyöllistettynä ja työttömyys pahenee koko ajan.
Työttömyys ei nyt uhkaa pelkästään tavallisia työntekijöitä. Yritysten saneeraus ja niiden organisaatiohierarkian madaltaminen koskettaa erittäin voimakkaasti myös keskijohtoa. Myös palveluelinkeinojen työpaikat, joihin työttömäksi jääneet ovat tähän asti voineet suuressa määrin siirtyä, tulevat 'älykkäiden koneiden' yleistyessä voimakkaasti supistumaan."
http://www.tieh.fi/eofw1.htm#14