Uskonnottomat eivät tarvitse avioliittoa?

Eihän tuo mitään uutta sinänsä ole mutta aika äärimmilleen vietyä kristillistä omahyväisyyttä tältä papilta - kaiken haluavat omia kristilliseksi. Nimen antaminenkin on muka kristillinen toimitus, kristitythän haluavat uskotella että kasteessa annetaan lapselle nimi. Eikö kenelläkään ollut nimeä ennekuin n. 2000 vuotta sitten?

Yleisinhimilliset humanistiset arvotkin ovat muka kristillisiä, arvoja , ihan kuin ne olisi keksitty humauksessa tyhjästä kristittyjen toimesta pari tuhatta vuotta sitten.

Kumma kyllä - no jaa eihän se kirkon ja uskovaisten kyseessä ollen lainkaan kummaa ole, pikemmin tavanomaista - tässä avioliittoasiassa osa kirkon edustajista sanoo että kirkko voisi hyvin luopua vihkioikeudesta kun eihän tuo avioliitto ole oikeastaan mikään kristillinen instituutio alkujaan.

SenKIN kristityt kirkot ovat myöhemmässä vaiheessa omineet itselleen, oman edun tavoittelun nimissä, havitellen ja onnistuneestikin pitkän aikaa vaikutusvaltaa ihmisten parisuhteisiin.

Kuvastaahan tuon kirkkoherran löpinä hyvin sitä kuinka kova paniikki osalla papeistakin päällänsä tässä avioliittoonvihkimisasiassa .

Ei Ruokanenkaan varmaankaan riemulla luovu kirkon vihkioikeudesta mutta valitsee, ainakin omasta mielestään, pienemmän pahan, vihkioikeudesta luopumisen, kun pelkää muuten kirkon hajoavan.

Toisaalta jäähän kirkon sisälle tämä riita vaikka vihkioikeudesta luovuttaisiinkin. Papit tekisivät mielensä mukaan ja änkyrät suuttuisivat 'liberaaleille' papeille jotka siunaavat homopareja. Eihän sekään änkyröille käy.

Ruokasella on kyllä kokemusta avioliittoasioista, kun on itse kolmatta kertaa naimisissa - nyt kiinalaisen kanssa - enkä vihjaa edes rivien välissä, että siinä olisi mitään valittamista että puolisonsa on kiinalainen, kunhan kuriositeettina mainitsin.

Se hieman mietityttää, että konservatiivinen pappi Ruokanen on kolmatta kertaa naimisissa - "kristillisen avioliittokäsityksen" vastaisesti.

Pappi ja Kirkko ja kaupunki -lehden tuore päätoimittaja Heinimäki, sanoi YLE:n radiouutisissa, että kirkon kannasta uuteen avioliittolakiin ei ota PIRUKAAN selvää.

Kirkolliskokous ihan kuutamolla ja jälkijunassa, piispojen selvitys sekava kuin mikä, ja yksittäisillä papeilla lukemattomia erilaisia näkemyksiä, osa jopa jakaa itsensä skitsofrenisesti kahtia, ja on pappina tätä mieltä ja 'virkamiehenä' tuota mieltä.

(Niinhän se oli silloinkin kun aikoinaan eduskunnassa, n. 100vuotta sitten, kiisteltiin uskonnonvapauslaista. Osa pappiskansanedustajista sanoi, että pappina kannatan mutta kansanedustajana vastustan. Kirkolle kyllä uskonnonvapaus sopii, mutta yhteiskunnalla ei, koska se saattaisi mennä sekaisin ja joutua turmiolle. Siksi kansanedustajana vastustan uskonnonvapauslakia.)

2/3 pk-seudun kirkkoherroista kuitenkin yleisenä periaatteena sitä mieltä että avioliitto kuuluisi kaikille.

Jos kirkolliskokous muuttaa kantaansa, niin jopa 9/10 sallisi omassa srk:ssaankin homoparien vihkimisen.

Radiouutisissa sanottiin että Helsingissä 6 srk:n kirkkoherrat sallivat uuden lain voimaan tullessa homoparien vihkimisen oman srk:nsa sakraalitilassa, kirkossa tai kappelissa. Espoossa ei yksikään kirkkoherra ja Vantaalla ainoastaan ruotsinkielisen srk:n kyrkoherde.

Sanomatalossa, Hki, alkaisi ihan kohta 1,5 tuntinen keskustelu aiheesta. Mukana ainakin Antturi, Kanala,Heinimäki

Vielä kehtasi Antturi ottaa avioliiton tarkoituksena lisääntymisen. Keskustelijana mukana ollut naisteologi sanoi, että onneksi hänet sentään suostuttiin kirkossa vihkimään avioon, vaikka hän oli jo ohi lissääntymisiän. Johon Antturi lapsellisesti vastasi että ihmeitä tapahtuu, Raamatussakin 80-vuotias tuli raskaaksi.

Voisihan lesbo ja homo mennä naimisiin, lume avioon, kirkossa, koska pelkäävät tulla kaapista - saattaisi koko suku hylätä. Mutta kirkolle tämä kelpaisi, koska kysessä mies ja nainen.

Kirkkohan on kautta aikain luopunut kymmenissä - sadoissa asioissa kirjaimellisesta Raamatun sanasta. Vaikkapa eronneiden vihkiminen uusiin avioliittoihin, vastoin kristillistä aviokäsitystä, eikä orjuuttakaa enää krisityt hyväksy, kuten Raamattu.

Konservatiivit elävät vastustamiselle. Aina kun häviävät taistelun, siirtyvät uuteen vastustamisen kohteeseen. Ja sopeutuvat edelliseen tappioonsa.

Rekolan naiskirkkoherra kauhisteli sitä että valtio voisi vaikuttaa kirkon päätöksiin ja tekemisiin. Mutta kyllä hänellekin ne rusinat kelpaavat nypittäväksi siitä valtion ja kirkon yhteisestä pullasta.

Kirkolle suhde valtion ei ole symbioosi, vaan loissuhde, jossa kirkko on se loinen.

Samaa vanhaa hiustenhalkomista siunaamisesta/ puolesta ja kanssa rukoilemisesta. Konservatiiveille tuntuu olevan tärkeintä että on edes jotain millä lyödä homoja, osoittaa että eivät ole kuitenkaan ihan tasa-arvoisia heteroiden kanssa. Fundamentalistit rakastavat kovasti homojakin, mutta eivät suo heille kirkollista siunausta, rukoilla kyllä voidaan heidän puolestaan - parannusta homoudestako?

Kirkon olisi syytä noudattaa lakimiesten sääntöä: Jos lain kirjaimellinen, orjallinen seuraaminen johtaa kohtuuttomuuteen, laki, sen kirjain, väistyköön!