Humalaton Helmikuu.

niin ja sitten alkaa munaton maaliskuu

Ja jumalaton loppuvuosi. Hihhulit kompostiin.

Oluesta voi tunnetusti tulla humalaan, mikä ei kuitenkaan johdu juoman mausteena käytetystä humalasta. Mallasjuomaan lisättävät ”humalankävyt” ovat kasvin emikukintoja, joiden nystykarvat muodostavat karvaita hartseja. Nämä antavat olueen sen luonteenomaisen maun, estävät pilaantumista ja kirkastavat juoman. Humalaa on viljelty paitsi panimoteollisuuden käyttöön, myös rohdoskasviksi ja kuitujen tuottamiseksi. Humalan kukinnot olivat Ruotsinvallan aikana veronmaksuväline ja talonpojilla oli lakisääteinen humalanviljelypakko aina vuoteen 1915 asti. Aikoinaan lähes joka torpan ja töllin pihapiirissä seisoi humalasalko. Myöhemmin kaupallisten olutpanimojen humalistoissa saattoi olla jopa satoja seipäitä – suomalainen vastine Etelä-Euroopan viinitarhoille. Nykyisin suomalainen olutteollisuus käyttää tuontihumalaa, eikä kasvia näe enää kovin usein koristeköynnöksenäkään. Villiyrttiharrastajille (ja ammattilaisille) humala on edelleenkin mainio laji, etenkin keväiset nuoret versot parsan korvikkeena. Laji on humalakäpyjensä ansiosta luokiteltu aiemmin kauppayrtiksi. Nykyään humala on Eviran elintarvikekäyttölistalla statuksella ‘ei uuselintarvike’

Ei ole tarvetta humalattomaan helmikuuhun jos ei ole iloinen olutveikko, humala ei estä edes autolla ajoa. Voit käyttää humalaa turvallisesti helmikuussakin

Hampit käyttä alkoholia,tosimiehet käyvät salilla ja pitävät naistaan hyvänä.

Voi olla kupaton kesäkuu

Kuka nyt laihoja hässii?